Mulla ei oo muuta vaihtoehtoa kuin itsemurha
Se vaan on niin kun tietää ettei voi koskaan olla kelvollinen.
Kommentit (26)
Jokainen ihminen on laulun arvoinen
Jokainen ihminen on tärkeä
Kelvollinen kelle? Itsellesi vai muille? Nyt avaat TV7:n tai radiosta Radio Dein niin tiedät että kelpaat!
Kelvollinen kenellekään. Aina mua on haukuttu ja vihattu kun oon niin vammanen. Enkä jaksa nyt uskontoa.
Miksi susta tuntuu tuolta? Kyllä sun läheiset susta välittää ja olis tosi kova paikka jos sua ei ois. Kannattaa soittaa vaikkapa jollekin ystävälle ja puhua miltä susta tuntuu. Jos tuntuu vaikeelta niin voit soittaa myös auttavan puhelimeen. Jokainen ihminen on tärkeä niin sinäkin! <3
Mullakin on huono päivä ap. ja kaikki mennyt ihan pieleen koko elämässä ja nyt se purkautui. Kuitenkin tiedän, että asiat tulevat muuttumaan. Eivät välttämättä heti tai edes vuoden sisällä, mutta varmasti joskus. Niin sinullakin. Olet arvokas, kaunis ja tärkeä. Älä anna asioiden tai muiden ihmisten määrittää sinua. Jos se tuntuu nyt vaikealta, niin se ei ole sitä vuoden päästä, jos niin luulet. Haleja sinne!
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:32"]
Miksi susta tuntuu tuolta? Kyllä sun läheiset susta välittää ja olis tosi kova paikka jos sua ei ois. Kannattaa soittaa vaikkapa jollekin ystävälle ja puhua miltä susta tuntuu. Jos tuntuu vaikeelta niin voit soittaa myös auttavan puhelimeen. Jokainen ihminen on tärkeä niin sinäkin! <3
[/quote]
Silloin kun sen miltä minusta tuntui olis pitäny kiinnostaa se ei kiinnostanu vaan jäin yksin. Joten nyt on jo ihan sama kuunnellaanko mua vai ei.
Oletko avun piirissä? Ellet ole niin hakeudu. Aina on olemassa vaihtoehtoja
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:43"]
Oletko avun piirissä? Ellet ole niin hakeudu. Aina on olemassa vaihtoehtoja
[/quote]
En mä jaksa apuja. Tiedän mitä ne sanoo tai sanoisi mutta kun ei niiden jutuilla oo mitään merkitystä enää.
Mietin itse tänään ihan samaa, melkeinpä jopa samoilla sanoilla. Kun ei vaan kelpaa tähän elämään. Että en tiedä lohduttaako, mutta et ole yksin. Ajattelin sitten itse, että nyt jos kerran on päättänyt ettei meinaa tänne jäädä, niin pitää tehdä kaikki se mitä on ajatellut ettei kehtaa/viitsi/osaa/pysty tai sitten ne seuraukset estäneet. Meinasin siis itse aloittaa sillä, että meen ostaa kaupasta kaiken mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä niin kauan kun rahaa riittää (ja sehän ei kyllä kauaa kestä :D).
Jos on ankarat kivut tai hengitysvaikeus, niin ymmärrän. Muuten en.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:43"]
Oletko avun piirissä? Ellet ole niin hakeudu. Aina on olemassa vaihtoehtoja
[/quote]
En mä jaksa apuja. Tiedän mitä ne sanoo tai sanoisi mutta kun ei niiden jutuilla oo mitään merkitystä enää.
[/quote]
Millaista apua olet aiemmin kokeillut?
HELKATTI LOPETTAKAA toi urputus ja itsesäälissä kieriskely ja nyt heti! Tuliko selväksi HEMMETTI!!!
Jos koet että sinulla ei tosiaan ole muuta vaihtoehtoa kuin itsemurha, miksi kirjoitit sen tänne? Jos oikeasti ajattelisit että se on AINOA VAIHTOEHTO olisit jo tehnyt sen. Musta tuntuu ettet oikeasti ajattele että se on ainoa vaihtoehto.
Mäkään en monestikaan kelpaa porukoihin, mutta mitä sitten. En mä niihin porukoihin haluiskaan. Olosuhteiden pakosta teen asialliset hommat ja muuten oon kuin ellunkana. Oon fiksujen ja hauskojen tyyppien kanssa, jotka tykkäävät musta ja päinvastoin. Yhtään enempää en yritä kelvata. Älä säkään, säästyt pahalta mieleltä.
t. uskis
Kuka näitä pakottaa lukemaan? Ohittaa vaan otsikkona listassa, ei luulis kovin paljon persettä repivän.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:50"]
Jos on ankarat kivut tai hengitysvaikeus, niin ymmärrän. Muuten en.
[/quote]
On pahat kivut. Tuntuu etten pysty olemaan missään.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:53"]HELKATTI LOPETTAKAA toi urputus ja itsesäälissä kieriskely ja nyt heti! Tuliko selväksi HEMMETTI!!!
[/quote]
Tää oli mun rakkauvellinen provokaationi ap:n unesta herättämiseksi. Huonosti käy ja lopullisesti jos teet sen ratkaisun.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 21:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:50"]
Jos on ankarat kivut tai hengitysvaikeus, niin ymmärrän. Muuten en.
[/quote]
Sielussako kipuja vai fyysisiä? Molempiin saa apua, kun avartaa katsettaan ja uskaltaa hakea jotain apua jostakin edes.
On pahat kivut. Tuntuu etten pysty olemaan missään.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 21:24"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 21:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 20:50"]
Jos on ankarat kivut tai hengitysvaikeus, niin ymmärrän. Muuten en.
[/quote]
Sielussako kipuja vai fyysisiä? Molempiin saa apua, kun avartaa katsettaan ja uskaltaa hakea jotain apua jostakin edes.
On pahat kivut. Tuntuu etten pysty olemaan missään.
[/quote]
[/quote]
Et sitten voisi kertoa, että onko jostakin fyysisestä sairaudesta johtuvia kipuja vain sielun kipuja?
" Tuki, jota kaipaisi, olisi kuunteleminen, ymmärtäminen ja puhuminen niistä, mitkä eivät ole kyllä ihan jokapäiväisiä puheenaiheita. Nyt tuli itsellä lukko, tänne en halua sanoa eritellen, mistä pitäisi puhua."
Tämä on tärkeä asia johon itse törmäsin masentuneena, ahdistuneena ja epätoivoissani, että on tosi vähän ihmisiä joille voi puhua oikeasti tuskallisista ja vaikeista asioista. Minäkin luulin, että minulla oli hyvä miesystävä ja ystäviä, mutta kun yritin edes varovasti avautua syvimmistä tuskistani ja ahdistuksistani, kaikki alkoivat ottaa etäisyyttä ja häipyivät.
Ihmisille voi kyllä puhua "luonnollisista" ahdistuksista kuten että jos vaikka joku läheinen on kuollut tai on tullut ero, ja siksi itkettää ja ahdistaa: tällaiseen saa sympatiaa ja lohdutusta kyllä. Mutta mitä jos sinua ahdistaakin itse olemassaolosi, tai elämän merkityksettömyyden ja tyhjyyden kokemus, ja tunnet että tuska raastaa sisältä ilman mitään selkeää ulkoisen elämän syytä. Näihin ei ainakaan minun ystävistäni ollut kuuntelijaksi vaan häipyivät kaikki ympäriltä, kun en enää jaksanut esittää "entistä iloista itseäni". Olen heille kyllä mielessäni anteeksi antanut siksi, että tajuan että he tekivät sen siksi että he PELKÄSIVÄT sitä mitä minulle tapahtui, sitä että jos he kuuntelisivat juttujani he voisivat itsekin päätyä samaan jamaan.
Minut lopulta taisi pelastaa eräs vähän erikoinen uskovainen ihminen. En edes tuntenut häntä ennen, mutta sain paniikkikohtauksen eräällä sillalla ja olin ihan kauheassa tilassa siinä pitämässä kaiteesta kiinni, tietämättä että kumpi voittaa, halu hypätä vai pelko hyppäämistä kohtaan. Sitten tuli vieras nainen ja laittoi käden olkapäälleni ja sanoi että hän tietää mitä koet, ja veti minut pois siitä kaiteen luota. Hän piti minut jotenkin kiinni todellisuudessa pitämällä minua kädestä ja puhumalla että se on vain paniikkikohtaus ja se menee ohi kohta. Tapasin häntä säännöllisesti vielä yli vuoden tuon jälkeen ja siinä oli ihminen joka ei paennut syvimpiäkään ahdistuksiani. Hän kertoi joskus maailmankuvastaan ja että on uskovainen mutta ei koskaan tuputtanut uskoontuloa ratkaisuksi ongelmiini, vaan pysyi vaan kuuntelijana ja läsnäolijana. Sitten lopulta muutin opiskelun takia toiselle paikkakunnalle enkä ole enää häntä tavannut, harmi kyllä.