Mies ei halua/pysty keskustelemaan mistään

Kiinnostaisi kovasti mitä nämä ap:n kaipaamat keskustelut pitäisivät sisällään.

Oma kokemus on se, että usein miehestä halutaan sympaattista kuuntelijaa omille arkisille ruoansulatushäiriöille. Kuuluu olla tarkkaavainen ja sanoa voi, voi ja ohhoh oikeissa paikoissa. Vähän niinkuin kokea niitä tunteita yhdessä naisen kanssa kun Liisa oli selän takana sanonut Tiinalle, että siitä hän on liian tärkeä itsestään.

Tai sitten kuunnella loputonta analyysiä omasta parisuhteestaan tämän naisen kanssa ja loputtomia kysymyksiä tunteista ja siitä mitä mies tarkoitti vuonna 1996 riidassa sanotulla asialla.

Anteeksi jos kuulostan kyyniseltä, mutta kohtuullisen pitkällä elämän kokemuksella voin sanoa, että jos nainen sanoo ettei me puhuta tarpeeksi se tarkoittaa oikeasti sitä ettei hän saa mielestään puhua tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Just oli tuossa toinen ketju, jossa kysyttiin akateemisilta naisilta, että voisitteko olla yhdessä duunarin kanssa.

En, koska tosiaankin haluan keskustella muistakin asioista kuin kauppalistasta ja lätkästä.

Minä taas voin, on sovittu että mies ei puhu mulle autoista eikä urheilusta enkä minä puhu sille mun hörhöjutuista. Hyvin toimii.

En kestäisi jos mies olisi kiinnostunut samoista asioista kun minä ja haluaisi jaaritella niistä jatkuvasti. Haluan mietiskellä ja pohtia niitä ihan yksin ja kun haluan niistä keskustella, niin etsin samanhenkistä porukkaa sitä varten itselleni sopivaan aikaan. Näin kukaan ei syötä jatkuvasti omia ajatuksiaan minulle, vaan saan muodostaa omat mielipiteeni ihan rauhassa.

Mikään ei ole niin ahdistavaa, kun joku joka jorisee koko ajan ihan vain ollakseen äänessä.

Eli ap, mieti jos tilanen olisi ihan päinvastainen. Harva pystyy puhumaan miehensä kanssa "henkeviä". Mieti ennemmin niin, että mies usein osoittaa ne tunteensa ja arvostuksensa tekemisellä. Listaa ensin vaikka näitä tekemisiä ja mieti mitä ne kertovat. Esm. mies soittaa kaupasta mitä pullaa haluat, mies maalaa talon ja rakentaa terassin, mies pesee ja tankkaa autosi, mies hieroo niskojasi jne.

Kaikkea ei tarvitse aina sanoittaa, saa lukea rivien välistäkin. Etenkin ne rakkaudenosoitukset.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne muut ei-arkiset asiat sitten olisivat ap? Pörssi, politiikka, kirjallisuus, taide vaiko vain pelkästään juorut naapureista ja sukulaisista?

Jalkapallo, Elon Musk, tsunamit, onko astrologia totta, ajatteleeko koirat syvällisesti, kannattaako bitcoineihin ja nft:in sijoittaa, onko akryyli vai puuvillan viljely pahempaa ympäristölle, onko lihavuus epidemia tasolla Yhdysvalloissa, kannattaako Roomaan matkustaa, auttaako terapia oikeasti, muuttavatko miehet naisellisimmiksi jne.

Siinä sinulle ei-arkisia aiheita, joista voit keskustella kauppalistan ja vessanpesu vuoron lisäksi.

Oho, ketjuunhan tulikin asiaa. En tajunnut jäädä seurailemaan kun ajattelin ettei ketään kuitenkaan kiinnosta. Hain tällä siis sitä kun mies ei pysty juttelemaan esimerkiksi tunteista, jos joku harmittaa niin ei osaa ilmaista itseään niin että minäkin voisin ymmärtää. Suhteemme tilasta on mahdoton puhua kun toinen menee lukkoon.

Olen jo hyväksynyt että itseäni kiinnostaviin aiheisiin en hänestä saa keskusteluseuraa ja ymmärrän. En minäkään osaisi puhua aiheesta joka ei minua kiinnosta ja josta minulla ei ole riittävästi tietoa mielekkääseen ajatusten vaihtoon.

Mietin vain että onko se normaalia että suhteessa tosiaan vaihdetaan vain arkeen liittyviä asioita. Joskus minua on kiinnostanut vaikka ihan hänen omat haaveensa tulevaisuudelle. Ei kuulemma mieti sellaisia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma joka naisten mielestä ollut aina mies ei halua jutella ja juoruilla ilman asiaa niin kuin naiset haluaa.

Oletko yrittänyt puhua häntä kiinnostavista asioista vai oletko yrittänyt puhua pelkästään niistä asioista mitkä itseäsi kiinnostaa?

Miehet harvemmin haluavat puhua juoruista, tunteista ja ulkonäöstä.

Yäk mitä sovinistista paskaa taas.

Nytkö se on jo sovinismia kun miehiä ei kiinnosta naisia kiinnostavat asiat?

Kunnon feministi syyttä kaikesta miehiä ja sovinismiä kun ei suostu näkemään naisissa mitään muuta kuin täydellisyyttä

Ah miten söpöä tahallista väärinymmärrystä.

Yksinkertaistetaan. On sovinistista olettaa että naiset haluavat puhua vain juoruista, tunteista ja ulkonäöstä. Ymmärrätkö nyt vai tavutanko?

Mitä jos vaikka itse lukisit noita kommentteja jossa sanotaa että arkiset asiat on tylsiä kun aloittaja haluaisi keskustella syvällisistä ja tunteellisista asioista niin tekeekö se minusta sovinistin jos luen kommetit ja sanon mitä niissä naiset sanoo?

Miehet ei halua keskustella naisten kanssa. Miehet keskustelvat tarvittaessa muiden miesten kanssa. Naisissa miestä kiinnostaa pimppa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just oli tuossa toinen ketju, jossa kysyttiin akateemisilta naisilta, että voisitteko olla yhdessä duunarin kanssa.

En, koska tosiaankin haluan keskustella muistakin asioista kuin kauppalistasta ja lätkästä.

Minä taas voin, on sovittu että mies ei puhu mulle autoista eikä urheilusta enkä minä puhu sille mun hörhöjutuista. Hyvin toimii.

En kestäisi jos mies olisi kiinnostunut samoista asioista kun minä ja haluaisi jaaritella niistä jatkuvasti. Haluan mietiskellä ja pohtia niitä ihan yksin ja kun haluan niistä keskustella, niin etsin samanhenkistä porukkaa sitä varten itselleni sopivaan aikaan. Näin kukaan ei syötä jatkuvasti omia ajatuksiaan minulle, vaan saan muodostaa omat mielipiteeni ihan rauhassa.

Mikään ei ole niin ahdistavaa, kun joku joka jorisee koko ajan ihan vain ollakseen äänessä.

Eli ap, mieti jos tilanen olisi ihan päinvastainen. Harva pystyy puhumaan miehensä kanssa "henkeviä". Mieti ennemmin niin, että mies usein osoittaa ne tunteensa ja arvostuksensa tekemisellä. Listaa ensin vaikka näitä tekemisiä ja mieti mitä ne kertovat. Esm. mies soittaa kaupasta mitä pullaa haluat, mies maalaa talon ja rakentaa terassin, mies pesee ja tankkaa autosi, mies hieroo niskojasi jne.

Kaikkea ei tarvitse aina sanoittaa, saa lukea rivien välistäkin. Etenkin ne rakkaudenosoitukset.

Keskusteleminen on muutakin kuin henkevistä puhuminen tai kauppalistan luetteleminen.

Suurin osa kykenee keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, uutisista, ilmiöistä, omista tunteistaan, tulevaisuudesta, tavoitteista jne. Jos haluaa olla hiljaa ja yksin kannattaa hankkia koira ja ladata tinder tai käyttää maksullisia.

Kaikki eivät halua elää yhden tavun kommunikaatiosuhteessa. Joo, ei, ehkä, ei vaan riitä kaikille. Toiset arvostat hyviä keskusteluja, eikä vaan omissa ajatuksissa pyörimistä.

Minusta olisi kauheaa, jos puolisollani ei olisi mitään mielipidettä tai halua ilmaista niitä minulle, ei kykyä keskustella eikö halua siihen. Tuo neljätuntia autossa vierekkäin hiljaa istuminen ei vaan kuulosta hyvältä ja muutama ”ostitko porkkanoita” tyylinen lause katkaisemaan kerran 45 minuutissa sen hiljaisuuden, kuulosta hirveältä.

Ap, vaihda mieheen, joka nyt edes joskus kykenee keskustelemaan jostain älykkyyttä vaativasta.

Ap I feel you.

Olen aina varmaan vaan päätynyt yhteen samantyyppisten inssimiesten kanssa. He ei kyllä puhua pukahda. Tai yksi kyllä puhui omista kiinnostuksenkohteistaan mutta muuten kieltäytyi ajattelemastatakaan tulevaa, hän oli tyytyväinen mihinkään etenemättömään suhteeseemme ja pakeni aina tilanteesta jos kuulikin sanan "tunne".

Toisella puolisollani oli lapsia aiemmasta avioliitosta, minulle hän ei puhunut ikinä mitään lasten asioita, ei edes maininnut heistä aina silloin kun olimme vain kahdestaan. Ei jotenkin luottanut minuun lapsiasioissa selvästi - mutta se oli kyllä outoa. Todella vaikea sitä arkeakaan suunnitella kun ei kerro yhtään etukäteen esim. lastensa menemisistä ja kotiintulemusista. Jutumme olivat lähinnä läppää ja kauppalistoja. Kaikki muut keskusteluyritykset saivat hänet vaihtamaan äkkiä puheenaihetta.

Ja yksi tyyppi vain mökötti pimeässä kämpässä, joi maitoa litratolkulla ja veti pakastepitsoja. Ainoa ei arkinen aihe mistä hän jaksoi kiinnostua oli vessaan kerätyt tieteen kuvalehdet jostain kahdenkymmenen vuoden takaa ja niiden pikkuartikkelit.

Eli oman havainnointini perusteella koen että pitää paikkansa. Miehet vaistomaisesti väistävät tunteistapuhumisen luodin. Tosin otantani on aika pieni.

kun kysyin on-off miesystävältäni edellisestä avioliitostaa vähän, siis että on ollut naimisissa ei suostu kertomaan mitään, edes sitä kauanko olivat yhdessä. kerran kysyin myös ex-vaimon nimeä vastaus oli "en muista"

ilmeisesti hän ei vielä/enää/koskaan luota minuun tai sitten ei vaan halua kertoa minulle. emme siis sovi toisillemme. joten hän on off- tilassa kanssani

Meillä myös, mutta nainen on se joka ei puhu...

Minä haluaisin puhua vakavasti meidän suhteen tilasta, oman tilan tarpeesta, mustasukkaisuudesta ja syistä, jotka sitä aiheuttaa. Ja silloin kun selvästi näen, että miestä painaa joku asia, haluaisin jutella, mutta mies ei. En tiedä, johtuuko minusta, työstressistä, pörssikursseista, kuun asennosta vai mistä.

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin puhua vakavasti meidän suhteen tilasta, oman tilan tarpeesta, mustasukkaisuudesta ja syistä, jotka sitä aiheuttaa. Ja silloin kun selvästi näen, että miestä painaa joku asia, haluaisin jutella, mutta mies ei. En tiedä, johtuuko minusta, työstressistä, pörssikursseista, kuun asennosta vai mistä.

Älä ylianalysoi ja mieti syvällisesti. Ongelma saattaa olla hyvin yksinkertainen joka ei tarvitse syvällisiä tunne pohdintoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne muut ei-arkiset asiat sitten olisivat ap? Pörssi, politiikka, kirjallisuus, taide vaiko vain pelkästään juorut naapureista ja sukulaisista?

Tunne-elämästä! Jos tiedät mitä kaikkea sillä voidaan tarkoittaa?

Mitä puhuttavaa siinä on? Joo, on kokemusta ystävistä, jotka haluavat puhua kanssani heidän tunne-elämästään, mutta hetken kuunneltuani kehotan kääntymään ammattiauttajan puoleen. Vaikka mulla onkin sairaanhoitajan koulutus, en silti ole asiantuntija erilaisissa tunne-elämän ongelmissa, joista "tunne-elämästä puhuminen" yleensä tarkoittaa. 

No, jossain vaiheessa ajateltiin, että puhutaan perheen ja ystävien kanssa jos on vaikeaa. Nyt tässä kapitalismi/ yksilöyhteiskunnassa odotetaan, että maksat siitä hommasta jollekin ammattilaiselle tuhansia euroja. Milloin tästä tuli tällaista ettei oman puolison kanssa voi puhua omista tunteista, koska muuten toinen rasittuu? Ei ihme, että erot, itsemurhat, masennukset tulee monelle ja jopa sille puolisolle yllätyksenä, kun ainoa joka tietää mistään mitään on terapeutti.

Vierailija kirjoitti:

Oho, ketjuunhan tulikin asiaa. En tajunnut jäädä seurailemaan kun ajattelin ettei ketään kuitenkaan kiinnosta. Hain tällä siis sitä kun mies ei pysty juttelemaan esimerkiksi tunteista, jos joku harmittaa niin ei osaa ilmaista itseään niin että minäkin voisin ymmärtää. Suhteemme tilasta on mahdoton puhua kun toinen menee lukkoon.

Olen jo hyväksynyt että itseäni kiinnostaviin aiheisiin en hänestä saa keskusteluseuraa ja ymmärrän. En minäkään osaisi puhua aiheesta joka ei minua kiinnosta ja josta minulla ei ole riittävästi tietoa mielekkääseen ajatusten vaihtoon.

Mietin vain että onko se normaalia että suhteessa tosiaan vaihdetaan vain arkeen liittyviä asioita. Joskus minua on kiinnostanut vaikka ihan hänen omat haaveensa tulevaisuudelle. Ei kuulemma mieti sellaisia.

Ap

Mutta olette kuitenkin jo sitoutuneet avoliittoon/avioliittoon? Eikö asia häirinnyt sinua yhtään seurusteluaikana, kun tutustuitte toisiinne nähdäksenne, sovitteko yhteen? Vai onko tapahtunut jotain minkä takia se on nyt yllättäen alkanut häiritä?

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma joka naisten mielestä ollut aina mies ei halua jutella ja juoruilla ilman asiaa niin kuin naiset haluaa.

Oletko yrittänyt puhua häntä kiinnostavista asioista vai oletko yrittänyt puhua pelkästään niistä asioista mitkä itseäsi kiinnostaa?

Miehet harvemmin haluavat puhua juoruista, tunteista ja ulkonäöstä.

Naiset taitavat tosiaan puhua ihmisistä ja harrastaa pientä juoruilua. Muistattehan, että kaikki juoruilu ei ole pahantahtoista. Se kertoo siitä, että nainen on kiinnostunut toisista ihmisistä ja heidän elämästään. Mieluummin noin päin kuin että oltaisiin täysin välinpitämättömiä muita ihmisiä kohtaan. Naapuri, joka tuntuu vähän seurailevan toisten liikkumista, ärsyttää. Mutta juuri hän saattaisi hälyttää apua tai tulla katsomaan onko jotain hullusti, jos tarkkailun kohdetta ei yhtäkkiä näy normaaleissa askareissa. Mitä pahaa muuten on tunteista puhumisessa? Liian useinhan sanotaan, että joku pari on vuosikausia luullut ja olettanut asioita toisesta osapuolesta, kun ei ole koskaan puhuttu kuunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Oho, ketjuunhan tulikin asiaa. En tajunnut jäädä seurailemaan kun ajattelin ettei ketään kuitenkaan kiinnosta. Hain tällä siis sitä kun mies ei pysty juttelemaan esimerkiksi tunteista, jos joku harmittaa niin ei osaa ilmaista itseään niin että minäkin voisin ymmärtää. Suhteemme tilasta on mahdoton puhua kun toinen menee lukkoon.

Olen jo hyväksynyt että itseäni kiinnostaviin aiheisiin en hänestä saa keskusteluseuraa ja ymmärrän. En minäkään osaisi puhua aiheesta joka ei minua kiinnosta ja josta minulla ei ole riittävästi tietoa mielekkääseen ajatusten vaihtoon.

Mietin vain että onko se normaalia että suhteessa tosiaan vaihdetaan vain arkeen liittyviä asioita. Joskus minua on kiinnostanut vaikka ihan hänen omat haaveensa tulevaisuudelle. Ei kuulemma mieti sellaisia.

Ap

Eli teit avauksen olettaen, ettei ketään kiinnosta? Mitä iloa sellaisesta avauksesta saa? En ymmärrä. Miksi kukaan tekisi sellaisia avauksia?

Vierailija kirjoitti:

Oho, ketjuunhan tulikin asiaa. En tajunnut jäädä seurailemaan kun ajattelin ettei ketään kuitenkaan kiinnosta. Hain tällä siis sitä kun mies ei pysty juttelemaan esimerkiksi tunteista, jos joku harmittaa niin ei osaa ilmaista itseään niin että minäkin voisin ymmärtää. Suhteemme tilasta on mahdoton puhua kun toinen menee lukkoon.

Olen jo hyväksynyt että itseäni kiinnostaviin aiheisiin en hänestä saa keskusteluseuraa ja ymmärrän. En minäkään osaisi puhua aiheesta joka ei minua kiinnosta ja josta minulla ei ole riittävästi tietoa mielekkääseen ajatusten vaihtoon.

Mietin vain että onko se normaalia että suhteessa tosiaan vaihdetaan vain arkeen liittyviä asioita. Joskus minua on kiinnostanut vaikka ihan hänen omat haaveensa tulevaisuudelle. Ei kuulemma mieti sellaisia.

Ap

Mulla tuli just taannoin seurustelusuhteen lopetus siitä syystä, että mulle tunneyhteys on must suhteessa ja mies taas meni siitä ihan lukkoon, häntä kiinnosti vain pinnallinen tunteminen. Kyllähän me pystyttiin puhumaan kiinnostavista asioista, mutta tunteista (toisiamme kohtaan ja suhteestamme) ei. 

Joo, sama täällä ap. Ollapa kumppani kenen kanssa hyvä yhteys ja voisi jutella kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

kun kysyin on-off miesystävältäni edellisestä avioliitostaa vähän, siis että on ollut naimisissa ei suostu kertomaan mitään, edes sitä kauanko olivat yhdessä. kerran kysyin myös ex-vaimon nimeä vastaus oli "en muista"

ilmeisesti hän ei vielä/enää/koskaan luota minuun tai sitten ei vaan halua kertoa minulle. emme siis sovi toisillemme. joten hän on off- tilassa kanssani

Mitä ihmettä! Mies ei muista ex-vaimon nimeä. Ei ole tästä maailmasta. Minulle tulee mieleen, että hänellä ei ehkä ole ex-vaimoa. Jospa hän on edelleen naimisissa? Jos vanha liitto tai suhde on oikeasti loppunut, niin mies ei selvästikään ole  päässyt sen yli.  Häiriintynyt, kostonhaluinen, jumiutunut menneeseen? En uskaltaisi olla suhteessa hänen kanssaan.  Vaihtoon.