Mies ei halua/pysty keskustelemaan mistään

Luuletko että joku muu kultaketjuinen Bossilta lemuava piukkakroppainen adonis tunnelmoi ap:n kanssa joka ilta niitä naisten juttuja?

Ne tunnesykkyrämykkyrä-asiat on mieuiten naisen käytävä läpi bestiksensä kanssa ja jos siitä jotain jatkotoimia vaativaa parisuhteeseen luoviutuu tuloksena niin se kama käydä sen oman ukon kanssa hyvällä hetkellä läpi.

Montaako naista oikeasti kiinnostaa miehen harrastukset jakaa tunnetasolla joka kerta. Niimpä. Kun ymmärtää että suurin osa miehistä on tyyytyväisiä kun yksinkertaiset asiat elämässä ovat yksinkertaisesti sillä hetkellä oikein, se riittää.

Reipas Mies kirjoitti:

Luuletko että joku muu kultaketjuinen Bossilta lemuava piukkakroppainen adonis tunnelmoi ap:n kanssa joka ilta niitä naisten juttuja?

Ne tunnesykkyrämykkyrä-asiat on mieuiten naisen käytävä läpi bestiksensä kanssa ja jos siitä jotain jatkotoimia vaativaa parisuhteeseen luoviutuu tuloksena niin se kama käydä sen oman ukon kanssa hyvällä hetkellä läpi.

Montaako naista oikeasti kiinnostaa miehen harrastukset jakaa tunnetasolla joka kerta. Niimpä. Kun ymmärtää että suurin osa miehistä on tyyytyväisiä kun yksinkertaiset asiat elämässä ovat yksinkertaisesti sillä hetkellä oikein, se riittää.

Sinulla ei ole naista. Ei ole koskaan ollutkaan. Ihmettelen kyllä vanhempiesi parisuhdetta vai oliko se sittenkin vain panosuhde?

Vierailija kirjoitti:

Nainen otetaan pumppausta varten. Montako kertaa pitää sanoa?

Oman käden kanssa ei tarvitse keskustella ja senhän sinä tiedät hyvin, kun muutakaan ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus, mykkäkoulu parisuhteessa on henkistä väkivaltaa. Tämä kannattaa muistaa, eikä jäädä kärsimään.

Mykkäkoulu? Missä kohdassa ap kirjoitti, että mies harrastaa mykkäkoulua?

Ap kirjoitti, että heillä on toimiva arki, mutta hänen mielestään "Mies ei halua/pysty keskustelemaan mistään muusta kuin arkisista asioista."

Mielestäni arkisista asioista sujuvasti keskustelu on hyvä alku ja kun arki on toimivaa, niin ihan varmasti siihen saa vähitellen mukaan myös muita keskustelua. Tai itse asiassa olen varma, että sitä on jo mukana, mutta ap ei tajua asiaa, koska hän ajattelee vai minäminä periaatteella.

Ainakin meillä on ihan normaalia, että mies tulee vaikka töistä, istahtaa alas ja huokaisee, että olipa taas päivä. Minä siihen, että teitkin pitkän päivän, istu nyt ihan rauhassa, haluatko, että keitän kupin kahvia? Mies siihen, että kiitos kulta ja kahvia keitellessäni hän alkaa kertoa työpäiväivästään ja siinä samalla juttelemme muutenkin kaikkea, myös minun asioistani. En hätäile, en hoputa, en astu hänen yli kertomalla, että minullapa oli varmasti kamalampi päivä, enkä myöskään pyöräytä keskustelua johonkin ostoslistaan, vaan jutustelemme ja niin siitä tulee ihan hyviä keskusteluita. Saatamme keskustella hyvin useamman tunnin ja molemmilla on hyvä olla.

Oma kokemukseni on päinvastainen. Jos keskustelu pysyy arkisissa asioissa jo suhteen alussa, ei se tule muuttumaan. Tosin en ole koskaan jaksanut yrittääkään pitkään jos jutut pyörivät kodinhoidon ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus, mykkäkoulu parisuhteessa on henkistä väkivaltaa. Tämä kannattaa muistaa, eikä jäädä kärsimään.

Mykkäkoulu? Missä kohdassa ap kirjoitti, että mies harrastaa mykkäkoulua?

Ap kirjoitti, että heillä on toimiva arki, mutta hänen mielestään "Mies ei halua/pysty keskustelemaan mistään muusta kuin arkisista asioista."

Mielestäni arkisista asioista sujuvasti keskustelu on hyvä alku ja kun arki on toimivaa, niin ihan varmasti siihen saa vähitellen mukaan myös muita keskustelua. Tai itse asiassa olen varma, että sitä on jo mukana, mutta ap ei tajua asiaa, koska hän ajattelee vai minäminä periaatteella.

Ainakin meillä on ihan normaalia, että mies tulee vaikka töistä, istahtaa alas ja huokaisee, että olipa taas päivä. Minä siihen, että teitkin pitkän päivän, istu nyt ihan rauhassa, haluatko, että keitän kupin kahvia? Mies siihen, että kiitos kulta ja kahvia keitellessäni hän alkaa kertoa työpäiväivästään ja siinä samalla juttelemme muutenkin kaikkea, myös minun asioistani. En hätäile, en hoputa, en astu hänen yli kertomalla, että minullapa oli varmasti kamalampi päivä, enkä myöskään pyöräytä keskustelua johonkin ostoslistaan, vaan jutustelemme ja niin siitä tulee ihan hyviä keskusteluita. Saatamme keskustella hyvin useamman tunnin ja molemmilla on hyvä olla.

Oma kokemukseni on päinvastainen. Jos keskustelu pysyy arkisissa asioissa jo suhteen alussa, ei se tule muuttumaan. Tosin en ole koskaan jaksanut yrittääkään pitkään jos jutut pyörivät kodinhoidon ympärillä.

Sinussa voi olla silloin myös vikaa, mutta tottakai se on hyvä syyttää vain toista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus, mykkäkoulu parisuhteessa on henkistä väkivaltaa. Tämä kannattaa muistaa, eikä jäädä kärsimään.

Mykkäkoulu? Missä kohdassa ap kirjoitti, että mies harrastaa mykkäkoulua?

Ap kirjoitti, että heillä on toimiva arki, mutta hänen mielestään "Mies ei halua/pysty keskustelemaan mistään muusta kuin arkisista asioista."

Mielestäni arkisista asioista sujuvasti keskustelu on hyvä alku ja kun arki on toimivaa, niin ihan varmasti siihen saa vähitellen mukaan myös muita keskustelua. Tai itse asiassa olen varma, että sitä on jo mukana, mutta ap ei tajua asiaa, koska hän ajattelee vai minäminä periaatteella.

Ainakin meillä on ihan normaalia, että mies tulee vaikka töistä, istahtaa alas ja huokaisee, että olipa taas päivä. Minä siihen, että teitkin pitkän päivän, istu nyt ihan rauhassa, haluatko, että keitän kupin kahvia? Mies siihen, että kiitos kulta ja kahvia keitellessäni hän alkaa kertoa työpäiväivästään ja siinä samalla juttelemme muutenkin kaikkea, myös minun asioistani. En hätäile, en hoputa, en astu hänen yli kertomalla, että minullapa oli varmasti kamalampi päivä, enkä myöskään pyöräytä keskustelua johonkin ostoslistaan, vaan jutustelemme ja niin siitä tulee ihan hyviä keskusteluita. Saatamme keskustella hyvin useamman tunnin ja molemmilla on hyvä olla.

Oma kokemukseni on päinvastainen. Jos keskustelu pysyy arkisissa asioissa jo suhteen alussa, ei se tule muuttumaan. Tosin en ole koskaan jaksanut yrittääkään pitkään jos jutut pyörivät kodinhoidon ympärillä.

Sinussa voi olla silloin myös vikaa, mutta tottakai se on hyvä syyttää vain toista.

Mitäs vikaa minussa on, kun lopetan tapailun miehen kanssa joka ei kiinnosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus, mykkäkoulu parisuhteessa on henkistä väkivaltaa. Tämä kannattaa muistaa, eikä jäädä kärsimään.

Mykkäkoulu? Missä kohdassa ap kirjoitti, että mies harrastaa mykkäkoulua?

Ap kirjoitti, että heillä on toimiva arki, mutta hänen mielestään "Mies ei halua/pysty keskustelemaan mistään muusta kuin arkisista asioista."

Mielestäni arkisista asioista sujuvasti keskustelu on hyvä alku ja kun arki on toimivaa, niin ihan varmasti siihen saa vähitellen mukaan myös muita keskustelua. Tai itse asiassa olen varma, että sitä on jo mukana, mutta ap ei tajua asiaa, koska hän ajattelee vai minäminä periaatteella.

Ainakin meillä on ihan normaalia, että mies tulee vaikka töistä, istahtaa alas ja huokaisee, että olipa taas päivä. Minä siihen, että teitkin pitkän päivän, istu nyt ihan rauhassa, haluatko, että keitän kupin kahvia? Mies siihen, että kiitos kulta ja kahvia keitellessäni hän alkaa kertoa työpäiväivästään ja siinä samalla juttelemme muutenkin kaikkea, myös minun asioistani. En hätäile, en hoputa, en astu hänen yli kertomalla, että minullapa oli varmasti kamalampi päivä, enkä myöskään pyöräytä keskustelua johonkin ostoslistaan, vaan jutustelemme ja niin siitä tulee ihan hyviä keskusteluita. Saatamme keskustella hyvin useamman tunnin ja molemmilla on hyvä olla.

Oma kokemukseni on päinvastainen. Jos keskustelu pysyy arkisissa asioissa jo suhteen alussa, ei se tule muuttumaan. Tosin en ole koskaan jaksanut yrittääkään pitkään jos jutut pyörivät kodinhoidon ympärillä.

Sinussa voi olla silloin myös vikaa, mutta tottakai se on hyvä syyttää vain toista.

Mitäs vikaa minussa on, kun lopetan tapailun miehen kanssa joka ei kiinnosta?

Sinulle ei arkiset riitä vaan kiinnostus lopahtaa sen takia niin olet itsekeskeinen ja nirso joka vaatii paljon ja antaa vähän

Oman kokemuspohjan perusteella, jotkut eivät vaan halua jakaa päänsisäisiä asioitaan ulkopuolisille ja sitten on niitä, joiden älykkyys ei vaan riitä ns syvällisempään asioiden pohtimiseen tai  vuorovaikutteiseen keskusteluun niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma joka naisten mielestä ollut aina mies ei halua jutella ja juoruilla ilman asiaa niin kuin naiset haluaa.

Oletko yrittänyt puhua häntä kiinnostavista asioista vai oletko yrittänyt puhua pelkästään niistä asioista mitkä itseäsi kiinnostaa?

Miehet harvemmin haluavat puhua juoruista, tunteista ja ulkonäöstä.

Yäk mitä sovinistista paskaa taas.

Nytkö se on jo sovinismia kun miehiä ei kiinnosta naisia kiinnostavat asiat?

Kunnon feministi syyttä kaikesta miehiä ja sovinismiä kun ei suostu näkemään naisissa mitään muuta kuin täydellisyyttä

Ah miten söpöä tahallista väärinymmärrystä.

Yksinkertaistetaan. On sovinistista olettaa että naiset haluavat puhua vain juoruista, tunteista ja ulkonäöstä. Ymmärrätkö nyt vai tavutanko?

Tuollainen suhde loppui minulla siihen, että oli tylsää eikä mitään puhuttavaa loppujen lopuksi. 

Mieluummin olen kotona yksin niin voi edes olla rauhassa sen sijaan että paikalla on joku toinen, mutta keskustelut on vähäisiä ja vain jotain tylsää diipadaapaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus, mykkäkoulu parisuhteessa on henkistä väkivaltaa. Tämä kannattaa muistaa, eikä jäädä kärsimään.

Mykkäkoulu? Missä kohdassa ap kirjoitti, että mies harrastaa mykkäkoulua?

Ap kirjoitti, että heillä on toimiva arki, mutta hänen mielestään "Mies ei halua/pysty keskustelemaan mistään muusta kuin arkisista asioista."

Mielestäni arkisista asioista sujuvasti keskustelu on hyvä alku ja kun arki on toimivaa, niin ihan varmasti siihen saa vähitellen mukaan myös muita keskustelua. Tai itse asiassa olen varma, että sitä on jo mukana, mutta ap ei tajua asiaa, koska hän ajattelee vai minäminä periaatteella.

Ainakin meillä on ihan normaalia, että mies tulee vaikka töistä, istahtaa alas ja huokaisee, että olipa taas päivä. Minä siihen, että teitkin pitkän päivän, istu nyt ihan rauhassa, haluatko, että keitän kupin kahvia? Mies siihen, että kiitos kulta ja kahvia keitellessäni hän alkaa kertoa työpäiväivästään ja siinä samalla juttelemme muutenkin kaikkea, myös minun asioistani. En hätäile, en hoputa, en astu hänen yli kertomalla, että minullapa oli varmasti kamalampi päivä, enkä myöskään pyöräytä keskustelua johonkin ostoslistaan, vaan jutustelemme ja niin siitä tulee ihan hyviä keskusteluita. Saatamme keskustella hyvin useamman tunnin ja molemmilla on hyvä olla.

Oma kokemukseni on päinvastainen. Jos keskustelu pysyy arkisissa asioissa jo suhteen alussa, ei se tule muuttumaan. Tosin en ole koskaan jaksanut yrittääkään pitkään jos jutut pyörivät kodinhoidon ympärillä.

Sinussa voi olla silloin myös vikaa, mutta tottakai se on hyvä syyttää vain toista.

Mitäs vikaa minussa on, kun lopetan tapailun miehen kanssa joka ei kiinnosta?

Sinulle ei arkiset riitä vaan kiinnostus lopahtaa sen takia niin olet itsekeskeinen ja nirso joka vaatii paljon ja antaa vähän

Joo, minulle ei missään nimessä riitä arkiset asiat. Kyllä, kiinnostus lopahtaa siihen. Kyllä, olen nirso ja niin itsekeskeinen, että en miehen mieliksi jatka tylsää tapailua.

Jos aikoo olla parisuhde, joka on myös seksisuhde, on pakko myös olla tunneyhteys ja puhetta tunteista ja suhteesta. Jos ei ole, ei ole pakko olla mun kanssa suhtessa, se voidaan aina lopettaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja minun on vaikea aloittaa se keskustelu. Muuten kyllä mietin asioita todella paljon monesta eri näkökulmasta, mutta on vaikea saada se suusta ulos.

Jos toinen aloittaa keskustelun saatan hyvinkin päästä vaihtiin.

 mulla sama etkun toinen alottaa ni voi päästä vauhtiinkin . ootko koittanut harjoitella tuota et saatkin ensimmäisenä sanan ja keskustelun avauksen? mä tajusin etten mä oo oikeestaankaan ja odotan toisen aloitetta. mut täytyy koittaa kokeilla

Vierailija kirjoitti:

Miten te päädytte näihin suhteisiin? Me väännettiin jo ennen suhdetta esim. kunnallispolitiikan osasista, luonnonsuojelusta ja psykologiasta. Kaikesta ei tarvitse tietää, eikä tietää kaikkea, mutta sellainen yleinen kiinnostus tietoon, oppimiseen ja keskusteluun pitää olla.

Politiikasta jauhaminen naisen kanssa johtaa vain riitaan. Fiksu mies tietää tämän.

Tässä nähdään millaista on keskustelu naisten kanssa. Se siirtyy heti henkilökohtaisuuksiin, kun ollaan eri mieltä.

Niin, miksi miehet keskustelevat niin vähän naisten kanssa?

Mä oon tässä parin viikon sisään keskustellut kaverimiehen kanssa:

- musiikista erittäin laajasti, Euroviisuista klassiseen

- musiikin säveltämisestä ja sovittamisesta, mikä tekee kappaleesta hyvän

- esiintymisestä ja esiintymispelosta

- ulkonäköpaineista ja negatiivisista tunteista itseään kohtaan

- useiden kielien kieliopista, hassuista kielikuvista jne.

- Wordle-pelistä

- useiden maiden vaaleista

- useiden maiden kulttuureista

- syvämerensukelluksesta, saturation divingista

- scifi-leffoista, fantasiasarjoista

- useista eri kirjoista, niiden juonista ja mitä pidimme niistä

- Covid-ajan aiheuttamasta ahdistuksesta

- yksinäisyydestä

- useista eri rikostapauksista

- rikollisuuden psykologisesta puolesta, mikä saa ihmisen tekemään rikoksia

- poliisin ammatista ja erityisesti miten tutkijat ratkaisevat rikoksia

- kirjanpidosta

- kokkaamisesta ja lempiresepteistämme

- perheidemme kuulumisista ja huonojen uutisten aiheuttamasta surusta

Ja lista jatkuisi vielä pitkään. Mielestäni nämä ovat täysin normaaleja keskustelun aiheita. Ei kaikki naisten keskustelut liity ulkonäköön (tosin, tämän miehen kanssa keskustelimme siitäkin, hänen aloitteestaan). Enpä siis voisi edes aloittaa seurustelua sellaisen miehen kanssa, joka ei haluaisi puhua käytännössä mistä aiheesta tahansa. Elämähän on täynnä kaikkea mielenkiintoista, syvällistä, uutta pohdittavaa. En voisi vaan möllöttää 90-vuotiaaksi ja sitten kupsahtaa.

No se on viisas mies jos ei paljon puhu. Itsekin huomaan että mitä enemmän suuta avaan sitä enemmän siitä näyttää koituvan ongelmia.

Vähä-älyisen "syvälliseen" keskusteluun vänkääminen on kuin tikarin työntäisi kyljestä sisään. Tämän kanssa sitten pitää jotenkin yrittää elää.

Vierailija kirjoitti:

No se on viisas mies jos ei paljon puhu. Itsekin huomaan että mitä enemmän suuta avaan sitä enemmän siitä näyttää koituvan ongelmia.

En tiedä tuosta pornopanemisesta onko se oikeasti niin hienoa. Suurin osahan niistä miesnäyttelijöistäkin vetää filmin päätteksi lopulta käteen ettei se ehkä niin kovin auvoista ole. Kameraa vartenhan noita trapetsitemppuja tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No se on viisas mies jos ei paljon puhu. Itsekin huomaan että mitä enemmän suuta avaan sitä enemmän siitä näyttää koituvan ongelmia.

En tiedä tuosta pornopanemisesta onko se oikeasti niin hienoa. Suurin osahan niistä miesnäyttelijöistäkin vetää filmin päätteksi lopulta käteen ettei se ehkä niin kovin auvoista ole. Kameraa vartenhan noita trapetsitemppuja tehdään.

Oho nyt meni kyllä ihan väärään ketjuun vastaus :DD Hahaha