Lahjalistojen laatijat ärsyttävät !

Saa oikeasti antaa jotain, mitä saaja haluaa, eikä tartte miettiä päätään puhki jotain nokkelaa lahjaa. Tai muistella, että mitäs sarjaa he/hän sitten keräilikään.

Olin hiljattain kaasona häissä ja otin vieraien ilmoittautumiset vastaan. Hääparilla ei ollut lahjalistaa.



Poikkeuksetta kaikki vieraat sitä kysyivät ja kun kerroin että ei ole, olivat ihan että "apua, mitä mä keksin?"



Kun kerroin tästä, pari teki siten vastentahtoisesti listan, jolla oli aika sellaisia arkisia asioita kuten sammutuspeite ja pippurimylly. Kaikki lahjat listalla olivat aika edullisia, sellaisia reilusti alle 50 euroa ja juuri tuollaisia irrallisia tavaroita joita ei luontevasti voinut yhdistellä. Ilmoittautujat kammoksuivat tätäkin, koska moni piti niitä liian halpoina antaa - vaikka siis olivat hääparin toiveita.



Eli ne vahta kunnon astiasarjat on vieraille kaikista helpoimpia :) Voit ostaa juuri niin monta lautasta kuin rahkeet riittää ja jättää listalle loput.

On voinut ostaa sitä mitä juhlapari haluaa, säästää niin monelta päänvaivalta. Helppoa kaikinpuolin.



Eihän sitä toki tarvitse noudattaa, voi antaa vaikka lahjakortin johonkin esim. S-ketjun (joka käy moneen paikkaan). Tai suoraan rahaa tai ei lahjaa ollenkaan. Miksi näistä asioista on pakko tehdä niin vaikeita?

että lahjojen sijaan toivomme ohjelmanumeroita hääjuhlaan tai että toivomme teidän tulevan, ei lahjaa ja he kyllä saivat lahjoja silti ja paljon! Toinen pari joutui myös laatimaan lahjalistan, kun vieraat pyysivät..

Häät pidettiin synnyinseudullamme noin 700 km:n päässä nykyisestä asuinkaupungista. Autottomina emme olisi sitä lahjamäärää kuskanneet kotiin mitenkään. Lahjalista vaan Stocmannille (joka löytyy sekä hää- että asuinkaupungista). Vieraat ostivat lahjansa sieltä, mutta jättivät sen liikkeeseen. Kun palasimme kotiin, Herra Stocmann toi lahjat kotiin. Erittäin kätevää.



Toki ilmoitimme kutsun liitteenä olevassa kirjeessä, että lahja ei missään nimessä ole tarpeen ja vieraat ovat erittäin tervetulleita ilmankin. Mutta tiedettiin, että jos listaa ei ole, niin lahjapöytä täyttyy kuitenkin ja sitten sellaisella tavaralla, mille ei oikeasti ole ihan mitään käyttöä. Nytkin saatiin jonkin verran sellaista kamaa, jolle ei ole ollut mitään käyttöä. Eikä todellakaan olla mitenkään nirsoja.



Lahjalistalle pyrimme ottamaan paljon myös edullisia tuotteita, aterimiakin pystyi ostamaan vaikka vain yhden. Halusimme, että jos joku vähävarainen vieras haluaa välttämättä ostaa listalta lahjan, hänellä on siihen mahdollisuus. Tosin iso osa sukulaisista päivitteli, että on liian halpoja lahjoja ja ostivat sitten monta listan tavaraa samaan pakettiin. Rahaa emme toivoneet, mutta sitä ilmaantui kuitenkin käteisenä juhlapaikalle.



Toi kuljetuspalvelu oli kuitenkin meidän pelastus. Ilman lahjalistaa oltaisiin varmaan saatu raahata kaappikelloa ja astiastoja junassa tai matkahuoltoon.

Se on kyllä oiva apu, mutta minua ärsyttää suunnattomasti sellaiset listat, joista paistaa läpi puhdas ahneus. Yksissä häissä listalta ei löytynyt MITÄÄN alle 60 euron eikä mitään sellaista mitä olisi voinut ostaa osissa esim. neljä lautasta. Ahneen lahjalistan minusta tökeryydessä voittaa vain tilinumeron ilmoittaminen kutsussa...

ja sanottiin että ei mitään, kunhan tulet paikalle. Musta se on toisen toiveen kunnioittamista. ja MIKSI IHMEESSÄ kutsutte häihinne sellaisia ihmisiä jotka ei sen vertaa tunne teitä että osaisivat ostaa sopivan lahjan?

Ei minulla ainakaan ole hajuakaan siitä, mitä astiasarjaa tai millaisia vuodevaatteita parhaat ystäväni käyttävät. Siksi on äärimmäisen ärsyttävää, jos ei ole lahjalistaa. Onneksi meidän tuttavapiirissä ollaan sen verta fiksuja, että osataan tehdä se lahjalista.

Lahjan ostamatta jättäminen ei ole toisen toiveen kunnioittamista, vaan etiketin vastaista käytöstä. Häihin tuodaan lahja. Piste.

se astiasarjahan näkyy silloin väkisinkin



Mutta joo, meillä oli muutamia toiveita sanottu ilmottautumisten vastaanottajille. Aika moni niitä taisikin kysyä, mutta paljon saatiin rahaa tai lahjakortteja ja paljon ihan muutakin tavaraa.

Yhdet juomalasit oli 'väärän' väriset, käytettiin silti. Yksi astia ei täysin vastannut omaa makuamme, mutta tuli hyvään käyttöön - ja myöhemmin olen tykästynytkin. Ainoastaan yksi lahja ei ollut onnistunut, eikä tule käyttöön. Eikä mitään paistinpannuja tullut montaa. Kyllä se kattila häälahjana taitaa olla aika vanha juttu jo.

ollaan niin fiiniä että sitä listaa ei voida tehdä. Tiedän useammankin hääparin joka on vienyt osan kuormasta kirpparille melkein heti kun vieraiden perävalot ovat kadonneet näkyvistä.

ostaa sopivan lahjan kysymättä tai ilman listaa niin ei olisi voitu kutsua ketään. Meille eivät edes omat vanhemmat ja sisarukset osanneet ostaa mitään kysymättä. Astiasarjat eivät tulleet kysymykseen, sillä meillä on niitä jo aivan liikaakin.

ja sanottiin että ei mitään, kunhan tulet paikalle. Musta se on toisen toiveen kunnioittamista. ja MIKSI IHMEESSÄ kutsutte häihinne sellaisia ihmisiä jotka ei sen vertaa tunne teitä että osaisivat ostaa sopivan lahjan?

se astiasarjahan näkyy silloin väkisinkin

Mutta joo, meillä oli muutamia toiveita sanottu ilmottautumisten vastaanottajille. Aika moni niitä taisikin kysyä, mutta paljon saatiin rahaa tai lahjakortteja ja paljon ihan muutakin tavaraa.

Yhdet juomalasit oli 'väärän' väriset, käytettiin silti. Yksi astia ei täysin vastannut omaa makuamme, mutta tuli hyvään käyttöön - ja myöhemmin olen tykästynytkin. Ainoastaan yksi lahja ei ollut onnistunut, eikä tule käyttöön. Eikä mitään paistinpannuja tullut montaa. Kyllä se kattila häälahjana taitaa olla aika vanha juttu jo.

että tunnistaisin mikä Villeroy & Bochia ja mikä Pentikiä, tmv. Enkä yleensäkään koe astioista puhumisen kovinkaan mielekkääksi ystävien kesken, että alkaisin kysellä, mitä sarjaa tämä on ja onkos teillä koko astiasto, jne. Löytyy vähän syvällisempiäkin keskustelunaiheita.

kutsua häihin vain ne jotka osaavat varmasti ostaa lahjan kysymättä, ei häihini tulisi edes sulhaseni. Enkä minä hänen. Meillä on usein niin kummallisia toivomuksia tai tarkka maku, ettei niitä osaa edes toinen aina arvata.



Juu, emme osta yleensä toisillemme edes syntymäpäivä- tai joululahjoja kysymättä. Mies ei edes muista mitä astiasarjastamme puuttuu, enkä minä tiedä minkälaisen hilavitkuttimen osan se nyt tällä kertaa haluaa vaikkapa elektroniikkaprojekteihinsa.

ihan hyviä silloin, kun niissä todella on eri hintaisia vaihtoehtoja



olen ollut parissa sellaisissa, joiden listalla halvin oli 150 euroa ja kallein lähenteli 4000 euroa, se on lypsämistä



sitten taas ne listat, jossa on esimerkiksi astiastot purettu osiin, joita voi ostaa pienelläkin budjetilla.



Meidän neljähenkinen perhe on ostanut yleensä läheisen häihin noin 200 euron lahjan, mutta mun mielestä on kurjaa ja mautonta, jos odotetaan, että kaikilla opiskelijoilla ja yksinhuoltajilla on varaa tuommoisin 150 ylöspäin lahjoihin.