Lue keskustelun säännöt.
Hokema eläkeläisten köyhyydestä on KUPLA!
28.05.2015 |
Taas alkoi poru, että eläkeläisiltä viedään. Ensinnäkin ei olla nyt viemässä ainakaan heti ja korkeintaan indeksit jäädytetään. Varmasti meillä on köyhiä eläkeläisiä, mutta jos katson nyt ympärilleni, niin kaikki eläkeläiset on varakkaampia kuin nuoremmat polvet ja eläkkeillä tulee hyvin toimeen, kun ei ole velkaa, ei elätettäviä jne. Esimerkiksi anoppini saa käteen eläkettä 1300 ja ihan pienipalkkainen toimistorotta on ollut. Isäni saa eläkettä enemmän kuin minä saan samasta työstä palkkaa, vaikka meillä on sama koulutus taustalla ja tasan sama virka-asema. Äitini ystävä, pätkittäisellä työurallakin saa 1400 Euroa bruttona, miehensä 2000 Euroa hänkin eläkeputken takia, joten ei hekään viimeisellä pennillä elä. Ei monet työssäkäyvät, velalliset ja lapsiaan elättävät juuri sen enempää saa.
Äkkiä ajateltuna en tunne ketään KÖYHÄÄ eläkeläistä. Tunnen muutaman, jotka saa vain kansaneläkettä, mutta niilläkin on sitten puolisolla hyvä työeläke ja puolison kuoltua leskeneläke ja varallisuuttakin on yleensä vähintään se talo ja isot säästöt.
Kommentit (96)
Koskaan ikinä milloinkaan Suomen historiassa kansalaiset eivät ole saaneet nauttia sellaisia itsestäänselviä tukia kuin nykyaikana.
Ja silti jaksatte valittaa. Tyypillistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:21"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:18"]
Mun eläke on on 800 e. Sillä en eläisi, jos mies jättäisi. Mies elättää minua.
[/quote]
Minulla on viides vuosi yliopistossa menossa. Tulot 469,80€ kuukaudessa, pelkkä vuokra 550€. Eikä ole edes kallis asunto, asun PK-seudulla.
Persnettoa tulee kuukaudessa noin 400€ (vuokra, ruoka, laskut jne.). En juo, en polta.
Kumpi meistä on köyhempi?
[/quote]
Että minua tympäisevät nämä valittavat yliopisto opiskelijat. Otat halpakorkoista opintolainaa, suoritat opinnot määräajassa ja maksat valmistuttasi pois. Eläkeläisellä tai pienituloisella duunarilla ei ole odotettavissa tulevaisuudessa isopalkkaista työpaikkaa.
Milloinkaan ikinä ei ole aiemmin saatu tienattua euroa kohti 20 euron velkaa per nuppi.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:33"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:25"]
Omilla vanhemmillani eläkkeet yhteensä 1700 euroa kuussa verojen jälkeen.Saavat vielä molemmat parikymppiä asumistukea (!)
Varaa asua 800 euron vuokra asunnossa kun aikoinaan ovat talonsa ja perintönsä ryypänneet.
Meillä 5 henk. lapsi perheellä tulot 2000 euroa ja ei oo siinä yhtään ylimääräistä ryypätä tai tehdä muutakaan.Taloamme koitamme maksaa joten tukia turha odotella.
Eläkeläisellä PITÄISI olla jo hankittuna ja maksettuna talot ja autot ja kaikki joten ei niille pitäisi yhteiskunnan osalta tarvia maksaa oikein yhtään mitään.Pitäisi olla asiat hoidettuna niin että sillä pienellä eläkkeellä pärjää!!
NE EI TARVI MITÄÄN lisää kun suurimmalla osalla asunnot ja kesämökit.Ja ne loput vaan ryyppää rahansa!
[/quote]
Luulisi elämän olevan ikävää, jos sitä määrittelee moinen kateus...
Ei ennen tunnettu lapsilisiä, kansakoulun jälkeinen opetus (keskikoulu+lukio) oli maksullista (siitä tosin vähävaraisuuden perusteella sai hakea vapautusta), toimeentulotukea, silloista sosiaaliavustusta, saivat todella harvat ja sitäkin hyvin vähän. Asumistukia ei ollut jne.
[/quote]
Mutta oli työpaikkoja, (muutama satatuhatta pelastui köyhyydeltä muuttamalla työnperässä Ruotsiin) palkat nousivat vuosi vuodelta ja elintaso kohosi jatkuvasti 90-luvun lamaan asti.
Tästä keskustelusta tulee vähän sellainen mielikuva, että jos on sattunut syntymään vaikka 30-luvulla, on jotenkin eri lajia kuin nuoret ihmiset. Eihän vanhempi ihminen tarvitse mitään nykyajan mukavuuksia, eihän? Elää siellä ränsistyvässä mummonmökissään tyytyväisenä yksinkertaista ekoelämää, onhan se upeaa. Ei tarvi mitään kännyköitä (mihinkä sitä nyt ulkomaailman yhteyksiä kaipaisi) eikä harrastuksia (voihan kiikkustuolissa kutoa sukkaa, niillä voi vaikka tienata muutaman euron) eikä varsinkaan mitään hemmetin tietokoneita ja internetiä (laskuthan voi käydä maksamassa kätevästi 50 kilometrin päässä pankissa, eikä mummojen paikka ole missään Feisbuukissa). Telkkari on ihan turhaa luksusta, ei vanhoja mummeleita ja pappoja pitäisi mitkään Salatut elämät ja formulat kiinnostaa. Pyykit pestiin sotien aikaan nyrkkipyykkinä, kyllä se varmaan sujuu vanhasta muistista, joten mitä väliä, jos pyykkikone menee rikki. Tiskikonettahan vanhukset eivät osaa edes käyttää, saatikka muita kodinkoneita. Kuluu sitä paitsi vähemmän sähköäkin.
Toista se on nuorilla, joilla on kaikenlaisia pakollisia kuluja, esmes muotivaatteet (jottei syrjäydy) ja viikonlopun biletykset (jottei syrjäydy) ja uusimmat iPadit ja iPhonet (jottei syrjäydy). Nuoren ihmisen asunnon pitää olla tip-top-kunnossa, toisin kuin mummelin, koska ränsistynyt asunto nuorella ihmisellä on nöyryyttävää ja sitä paitsi siitä syrjäytyy. Lapsilla on oikeus harrastaa, ja niihin harrastuksiin menee 500 euroa kuukaudessa, että silleen. Ja ruoka maksaa. Toisin kuin vanhuksilla, jotka eivät tietysti edes syö mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:27"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:21"][quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:18"] Mun eläke on on 800 e. Sillä en eläisi, jos mies jättäisi. Mies elättää minua. [/quote] Minulla on viides vuosi yliopistossa menossa. Tulot 469,80€ kuukaudessa, pelkkä vuokra 550€. Eikä ole edes kallis asunto, asun PK-seudulla. Persnettoa tulee kuukaudessa noin 400€ (vuokra, ruoka, laskut jne.). En juo, en polta. Kumpi meistä on köyhempi? [/quote] Opiskelija, sinulla on tulevaisuus, parempi tulevaisuus, jos itse niin haluat. Saat sen yhteiskunnan tarjoamana. Olet todella paljon rikkaampi. Mutta sairas olet, jos et tätä tajua. Vaihtaisin oman 1700€ nettoeläkkeeni sinun elämääsi milloin vaan. Mieti sitä.
[/quote]
Itse olet sairas! Mieti sitä!
[/quote]
Eikö rikas isäukko maksanutkaan yliopistolla roikkuvan yl-ikäisen opiskelijan välivuotta Kaakkois-Aasiassa , ostanut opiskelija boxia Helsingin keskustasta ja bilerahatkin ovat loppu.
Eniten täällä nillittävät ne, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet hyvinvointiyhteiskunnassa.
Ilmaiseksiko luuletteko kaiken tulleen? Ilmeisesti, vaikka tosiasia on, että ne on rakennettu nyt eläkkeellä olevien työllä, te olette saaneet niistä nauttia, runsain mitoin. Ja mitä teette nyt , itkette ja kadehditte niitä, jotka ovat kaiken teille mahdollistaneet. Onpa kaunis kiitos.
Köyhäinhoidon perinne alkoi todenteolla heiketä vasta 1960-luvulla. Paino siirtyi huollosta vakuutuksen kehittämiseen:
- työeläkejärjestelmiä alettiin kehittää
- 1964 säädettiin sairausvakuutuslaki, viimeisenä Euroopassa. Se tarjosi ansiosidonnaisten etuuksien lisäksi minimietuudet niille, joilla ei ollut tuloja.
- 1964 äitiyspäiväraha
- 1972 asumistuki kaikille lapsiperheille
Sosiaalipalveluita alettiin rakentaa 1960-luvulta lähtien. Ne ymmärrettiin nyt uudella tavalla, esim. päivähoitoa ei mielletty enää vain ehkäiseväksi köyhäinhoidoksi. Etenkin 1970- ja 1980 luku olivat hyvinvointipalveluiden voimakkaan kasvun aikaa. Tulonjakovaltio muuttui palveluvaltion suuntaan ja sosiaalipolitiikka kehittyi yhteiskuntapolitiikasta hyvinvointipolitiikaksi.
- 1973 kunnallinen lasten päivähoito
- 1978 kehitysvammaisten erityishuolto
- 1984 sosiaalihuoltolaki
- 1984 lastensuojelulaki
- 1985 lasten kotihoidon tuki
- 1987 vammaispalvelulaki
Sosiaalimenot kasvoivat, ja niiden osuus bruttokansantuotteesta nousi vuoden 1950 vajaasta 10%:sta vuoden 1985 lähes 25 %:iin.
1980-luvulla alettiin pohtia mahdollisuutta siirtyä hyvinvoinnin tuottamisen sekamalliin (welfare-mix), jossa kolmannella ja neljännellä sektorilla sekä liikeperiaatteella toimivilla yrityksillä olisi aikaisempaa suurempi rooli. Vuoden 1984 sosiaalihuoltolaissa mahdollistettiin kuntien ostopalvelusopimukset: kuntien ei ollut enää pakko tuottaa palveluja itse, vaan ne saivat ostaa niitä järjestöiltä ja yksityisiltä yrittäjiltä. Kunnat siirtyivätkin hiljalleen ostamaan sosiaalipuolella varsinkin ns. erityispalveluita yksityisiltä ja järjestöiltä.
5. Lama-ajan sosiaalipolitiikka
1980-luvun loppupuolelta saakka hyvinvointivaltio ei ole enää laajentunut, vaan on ollut pikemminkin puolustusasemissa. Hyvinvointivaltion kehittäminen jäi toisenlaisten hankkeiden varjoon (mm. tietoyhteiskunta, kansallinen kilpailukyky).
Suomalaista sosiaaliturvaa supistettiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Sosiaalimenot kasvoivat leikkauksista huolimatta 1990-luvun puoliväliin mennessä yli 35 %:iin bruttokansantuotteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä on verrata opiskelua ja eläkeläisiä toisiinsa. Onhan opiskelu vapaaehtoista ja sijoitus tulevaisuuteen ja jos yhtään panostaa opiskeluun, niin tutkinto irtoaa 4-5 vuodessa ja elämä on edessä.
Muistan oman opiskeluaikani antoisana ja elämäni huolettomana, vaikka rahoitin opiskeluni työllä ja opintolainalla ja yhden huoneen jaoin kolmen tytön kanssa ja söimme koulussa tupla-annokset, joka ei paljon maksanut. Ja noilta ajoilta jäi pysyvät ystävyyssuhteet ja oli todella hienoa ja mukavaa aikaa.
Ja nykyään Suomessa jopa maksetaan opiskelusta, toisin kuin monessa muussa maassa, jopa Venäjällä tai Kiinassa tai missä tahansa muussa maassa, jossa on kymppitonnien lukukausi maksut ja opiskelu on sidottu opiskelumenestykseen, jos et suoriudu, lennät pellolle kuin leppäkeihäs, jos tentit eivät mene läpi kolmannella kerralla, Suomessa saatetaan yliopistoissa junnata jotain tutkintoa jopa 10-vuotta.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:27"]
Ja lisäksi vielä poliklinikka- ja sairaalamaksut, ja sairastamisen matkakulut (omavastuuosuus). Kaikissa niissä taitaa olla jokin katto, mutta siinä sitten sinnittelet, kunnes se maksukatto lopulta tulee täyteen...
[/quote]
Ja sitten kun maksukatto tulee vastaan niin piikki on auki ja kaikki menee veronmaksajien pussista. Haetaan kaiken maailman lääkkeet ja käydään terveyskeskuksessa rupattelemassa. Itse käyn vanhempien luona kerran vuodessa siivoamassa lääkaapin ja aina lähtee kassillinen vanhentuneita lääkkeitä hävitykseen, valtava määrä yhteiskunnan rahaa täysin hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:33"]Juuri eläkkeelle siirtyneet ahneet suuret pullmössöikäluokat ovat Suomen historian vauraun sukupolvi, söivät sekä vanhempiensa että lastensa varallisuuden.
[/quote]
Tästä olen samaa mieltä. Suuret ikäluokat saivat kaiken, nauttivat hyvinvoinnista ja töitä oli kaikille, sai vain valita päältä parhaimmat työt. Juuret tiukasti agraarikulttuurissa ja köyhyydessä, joten siksi kaikki oma hyvä tuntuukin saavutetulta edulta, jonka on omin käsin tienannut vaikka kyseessä oli sen ajan taloustilanne ja poliittiset ratkaisut. Nyt on sitten sieltä Mersun ratin takaa tai Hua Hinin rannalta tai Turkin lomaosakkeesta käsin helppo röhkiä nuoremmille, että menisitte edes töihin, perkele.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:27"]
Ja lisäksi vielä poliklinikka- ja sairaalamaksut, ja sairastamisen matkakulut (omavastuuosuus). Kaikissa niissä taitaa olla jokin katto, mutta siinä sitten sinnittelet, kunnes se maksukatto lopulta tulee täyteen...
[/quote]
Ja sitten kun maksukatto tulee vastaan niin piikki on auki ja kaikki menee veronmaksajien pussista. Haetaan kaiken maailman lääkkeet ja käydään terveyskeskuksessa rupattelemassa. Itse käyn vanhempien luona kerran vuodessa siivoamassa lääkaapin ja aina lähtee kassillinen vanhentuneita lääkkeitä hävitykseen, valtava määrä yhteiskunnan rahaa täysin hukkaan.
[/quote]
Näin. Äitinikin aina loppuvuodesta soittelee ja kyselee, että onko mitään tarvetta apteekkituotteille, kun niitä nyt niin kivasti saa ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:33"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:25"]
Omilla vanhemmillani eläkkeet yhteensä 1700 euroa kuussa verojen jälkeen.Saavat vielä molemmat parikymppiä asumistukea (!)
Varaa asua 800 euron vuokra asunnossa kun aikoinaan ovat talonsa ja perintönsä ryypänneet.
Meillä 5 henk. lapsi perheellä tulot 2000 euroa ja ei oo siinä yhtään ylimääräistä ryypätä tai tehdä muutakaan.Taloamme koitamme maksaa joten tukia turha odotella.
Eläkeläisellä PITÄISI olla jo hankittuna ja maksettuna talot ja autot ja kaikki joten ei niille pitäisi yhteiskunnan osalta tarvia maksaa oikein yhtään mitään.Pitäisi olla asiat hoidettuna niin että sillä pienellä eläkkeellä pärjää!!
NE EI TARVI MITÄÄN lisää kun suurimmalla osalla asunnot ja kesämökit.Ja ne loput vaan ryyppää rahansa!
[/quote]
Luulisi elämän olevan ikävää, jos sitä määrittelee moinen kateus...
Ei ennen tunnettu lapsilisiä, kansakoulun jälkeinen opetus (keskikoulu+lukio) oli maksullista (siitä tosin vähävaraisuuden perusteella sai hakea vapautusta), toimeentulotukea, silloista sosiaaliavustusta, saivat todella harvat ja sitäkin hyvin vähän. Asumistukia ei ollut jne.
[/quote]
Mutta oli työpaikkoja, (muutama satatuhatta pelastui köyhyydeltä muuttamalla työnperässä Ruotsiin) palkat nousivat vuosi vuodelta ja elintaso kohosi jatkuvasti 90-luvun lamaan asti.
[/quote]
Niin, miten eläkeläiset ovat syypäitä siihen, että työpaikkoja ei ole? Miten eläkeläiset ovat syypäitä globaliin talouskurjimukseen?
Helpompihan se nykyän on muuttaa, vaikkpa koko EU:n sisällä. Olet oikeutettu ko. maan sosiaaliturvaankin samantien. Työtä saat tehdä missä EU-maassa haluat. Ole hyvä, valinta on sinun.
Ja nuorempi polvi sai nauttia siitä elintason kohoamisesta siinä missä vanhempansakin.
Jos olisitte fiksuja, kääntäisitte vihanne osoitteen oikeaan osoitteeseen. Äänstäminen on ainoa yksilön keino vaikuttaa yhteiskunnassa. Kuinka moni teistä jätti äänestämättä? Kuinka moni äänesti sen perusteella, että ehdokas on julkkis? Kuinka moni otti selvää eri puolueiden ohjelmista ja teki valintansa sen perusteella? Kuinka moni äänesti kokkareita siksi, että kuvitteli oman statuksensa siten nousevan?
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:33"]Juuri eläkkeelle siirtyneet ahneet suuret pullmössöikäluokat ovat Suomen historian vauraun sukupolvi, söivät sekä vanhempiensa että lastensa varallisuuden. [/quote] Tästä olen samaa mieltä. Suuret ikäluokat saivat kaiken, nauttivat hyvinvoinnista ja töitä oli kaikille, sai vain valita päältä parhaimmat työt. Juuret tiukasti agraarikulttuurissa ja köyhyydessä, joten siksi kaikki oma hyvä tuntuukin saavutetulta edulta, jonka on omin käsin tienannut vaikka kyseessä oli sen ajan taloustilanne ja poliittiset ratkaisut. Nyt on sitten sieltä Mersun ratin takaa tai Hua Hinin rannalta tai Turkin lomaosakkeesta käsin helppo röhkiä nuoremmille, että menisitte edes töihin, perkele.
[/quote]
Minä en tunne kuvailemasi kaltaisia eläkeläisiä. Minä tunnen eläkeläisiä, jotka ovat äärettömän huolissaan lastensa ja lastenlastensa pärjäämisestä, nuorisotyöttömyydestä ja hyvinvointivaltion alasajosta.
Tunnen eläkeläisiä, jotka kaikin keinoin, myös rahallisesti, yrittävät auttaa lastensa perheitä tiedostaen erittäin hyvin heidän vaikeutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:21"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 10:18"]
Mun eläke on on 800 e. Sillä en eläisi, jos mies jättäisi. Mies elättää minua.
[/quote]
Minulla on viides vuosi yliopistossa menossa. Tulot 469,80€ kuukaudessa, pelkkä vuokra 550€. Eikä ole edes kallis asunto, asun PK-seudulla.
Persnettoa tulee kuukaudessa noin 400€ (vuokra, ruoka, laskut jne.). En juo, en polta.
Kumpi meistä on köyhempi?
[/quote]
Saat yhteiskunnan takaamaa "Persnettoa". Yleensä nettoa tulee siitä, että tuottaa. Sijoitusvaiheessa, kun ei vielä ole työtä mistä laskuttaa, voitonteko voi olla vaikeaa.
Sitä persnettoa tehdään, jotta voidaan tulevaisuudessa tuottaa, mutta toki jos et usko opiskelujen tuottavan sellaista lisäarvoa, jolla voit rahastaa tulevaisuudessa, kannattaa opintojen sijaan mennä töihin.
Opintotuen ja eläkkeen vertaaminen on sinällään huono lähtökohta. Eläke on lähtökohtaisesti ansaittu. Perusosa joka ei perustu ansioihin on kuitenkin yhteiskunnallisesti sovittu ja yhdessä voisimme päättää myös toisin. Yhteiskunta voisi yhtä hyvin taata laina eläkeläisille, joka rahastetaan, jos jää vaikka omaisuutta, mutta se omaisuus itsessään toimii jo kaupalliselle puolelle vakuutena. Lainan myöntäminen heille, joilla ei ole kiinteää omaisuutta vakuudeksi ei taas tuota yhtään mitään enempää kuin eläke. Vaihtoehtona oikeasti on jättää ihmisiä täysin heitteille, mutta en usko, että saat siihen ajatukseen laajempaa tukea.
Opiskelijaan yhteiskunta sijoittaa jo monessa muodossa. Kun huomioi, että saa 400 euroa tuloja ja saman verran persnettoa, on yhteiskunta rahoittamassa puolet elämän kuluista ja sen lisäksi yhteiskunta kustantaa koulut. Tällä hetkellä yhteiskunnassa ei näytä olevan riittävää tahtoa kasvattaa tuota osuutta ainakaan sillä, että eläkeläisiltä otettaisiin pois edellytykset mihinkään toimeentuloon.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:59"]
Niin, miten eläkeläiset ovat syypäitä siihen, että työpaikkoja ei ole? Miten eläkeläiset ovat syypäitä globaliin talouskurjimukseen?
[/quote]
Miten lapset tai opiskelijat ovat syypäitä noihin asioihin?
Jos yhteiskunnan rahat ei riitä, niin saavutetuista julkisen sektorin eduista on vaan ihan pakko luopua. Ei meillä ole varaa suurten ikäluokkien jättieläkkeisiin, jos ne elää 90 vuotiaiksi.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:27"]
Ja lisäksi vielä poliklinikka- ja sairaalamaksut, ja sairastamisen matkakulut (omavastuuosuus). Kaikissa niissä taitaa olla jokin katto, mutta siinä sitten sinnittelet, kunnes se maksukatto lopulta tulee täyteen...
[/quote]
Ja sitten kun maksukatto tulee vastaan niin piikki on auki ja kaikki menee veronmaksajien pussista. Haetaan kaiken maailman lääkkeet ja käydään terveyskeskuksessa rupattelemassa. Itse käyn vanhempien luona kerran vuodessa siivoamassa lääkaapin ja aina lähtee kassillinen vanhentuneita lääkkeitä hävitykseen, valtava määrä yhteiskunnan rahaa täysin hukkaan.
[/quote]
Näin. Äitinikin aina loppuvuodesta soittelee ja kyselee, että onko mitään tarvetta apteekkituotteille, kun niitä nyt niin kivasti saa ilmaiseksi.
[/quote]
Haloo, "ilmaiseksi" (eli sillä pienellä omavastuuosuudella) saa vain lääkärin reseptillä määräämiä tuotteita. Joten ensin äitisi täytyisi löytää lääkäri, joka kirjoittaa reseptin niille sinun "apteekkituotteillesi".
Niin, voisitte tietysti ehdottaa kansaedustajallenne, että eläkeläiset vietäisiin huussin taakse niskalaukausta saamaan. Eihän tähän tarvita kuin polittista tahtoa. Epäilen kuitenkin, että sellaista tahtoa ei löydy.
Niin että saatte jatkaa turhaa ja aiheetonta katkeruutenne vuodatusta.
Jaha, suomalaiset ovat keksineet uuden vihakohteen. Mamut, työttömät, eläkeläiset, sossupummit ovat kaikki kovan vihan kohteena.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 11:23"]
Aivan. Vastaavia eläkekkeitä on Suomessa paljon, sillä vasta 80-luvulla tuli kunnallinen lastenpäivähoito-oikeus lapsille. Suurin osa naisista jäi hoitamaan lapsensa kotiin, joka oli pakon sanelema juttu, koska hoitopaikkoja ei juuri ollut tai ne oli kalliita. Meillä oli 70-luvulla hoitamassa lapsia kotiapulainen, jonka palkkakustannuksiin meni tuloistani n. 80%, vaikka en ollut edes pienipalkkainen eli työssäkäyntini oli silloin kannattamatonta, kun huomioidaan matka- ja muut kulut. Tosin eläkekertymä säilyi.
Olen ollut työelämässä yhtäjaksoisesti 43-vuotta, muutaman kuukauden äitiyslomia lukuunottamatta ja vielä vuosi lisää, niin tuleva eläkkeeni on arvioitu 1870/kk brutto (44-vuoden yhtäjaksoisesta työurasta) ja eläkekertymäni alkoi vasta 23-vuotiaana, vaikka sitä ennen tein 5-vuotta kaikki kesät ja lomat töitä ja opiskeluni rahoitin täysin työssä käynnillä ja opintolainalla, koska tukia ei edes tunnettu ja siihen aikaan maksettiin jopa lukukausimaksut.
[/quote]
Eli päivähoito tuli juuri silloin kun suuret ikäluokat alkoivat tarvita sitä. Samoin vanhusten laitoshoito kasvoi juuri silloin kun suurten ikäluokkine olisi pitänyt alkaa huolehtimaan vanhemmistaan. Suuret ikäluokat ovat varsinainen curling-sukupolvi, pullamössöllä kasvattuja.
"Lääkekuluista on turha vinkua. Niihin on kulukatto n. 600e/ vuosi. Kela korvaa.
[/quote]
No jos lääkkeisiin menee vaikkapa 70 euroakin kuukaudessa, niin aika ison loven se ehtii tehdä 800 euron eläkkeeseen ennen kuin lääkekatto tulee vuoden loppupuolella täyteen."
Lääkekatto koskee vain reseptilääkkeitä, mutta esim. särkylääkket ovat niiden ulkopuolella, jota vanhukset kolotuksiinsa käyttävät. Samoin silmälasit ja kuulolaitteet, ovat korvausten ulkopuolella, vaikka niitä joudutaan uusimaan usein, kun aistit iän myötä heikkenevät. Samoin hammashoito.