Minkä ikäinen olit, kun muutit kotoa pois?

17, muutin isosiskoni kanssa kimppakämppään kun vanhemmat muuttivat ulkomaille. Olin lukiossa ja tosi kakara, olisi tehnyt hyvää olla vanhempien valvovan silmän alla vielä pari vuotta kauemmin.

Muutin 20-vuotiaana. Olimme oikeastaan etsimässä veljelleni asuntoa, minun oli tarkoitus ehkä muuttaa toiseen kaupunkiin syksyllä, jos saan opiskelupaikan. Mutta vuokranantajat tykästyivät minuun todella ja minä asuntoon, ja kävikin niin että muutin sinne kesäksi :) Syksyllä muutin sitten ystäväni kanssa kimppakämppään, kun opiskelut alkoivat.

Olin 18v. kun muutin poikaystävän kanssa yhteen. Oli työpaikka.

Avoero kun olin 22v. ja menin opiskelemaan.

28 v vasta ,muutin ulkomaille

Muutin 19 v. opiskelemaan. Asuntoa ei alkuun ollut, asuin sukulaiseni eteisessä. Sitten alivuokralaisena ja puolen vuoden päästä sain opiskelija-asunnon, jaetun huoneen solussa. 

Muutin muutaman päivän ennen kuin täytin 20. Oli työpaikka ollut jo pitkään, opiskelupaikka ja itse hankittu vuokrakämppä. Syy myöhäiseen muuttooni oli, että asunnon saannissa kesti pieni ikuisuus. Lopulta tyydyin reippaasti ylihintaiseen kämppään, koska muuta ei ollut.

15 vuotiaana muutin opiskelujen perässä asuntolaan, satunnaisesti kävin kotona ja vanhemmat tukivat vähän rahallisesti, muuten elin opintotuella sillä asumisesta ei tullut kuluja ja se raha riitti. Sen jälkeen olenkin ollut tien päällä enkä koskaan palannut vanhemmilleni asumaan.

17v. Muutin Lontooseen au pairiksi.

18-v muutin koulun asuntolaan, jossa olin 10 viikkoa silleen et viikonloput kotona. 19-vuotiaana muutin sitte kunnolla eka kahden hengen soluun ja lopulta yksiöön.

[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 10:35"][quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 10:31"]

25v. Olen käynyt lukion ja amk:n kotoa käsin ja pari vuotta jo töissäkin kotona asuen. Matkustelin ja säästin omaa asuntoa varten, vanhemmat olivat aika paljon mökillä ja minä nuorempien sisarusten kanssa kotona. Muutin ostamaani yksiöön.

[/quote]

Edellinen jatkaa vielä: Meillä oli kavereiden ja vanhempien kanssa sopimus ettei muuteta millekään tuille vaan työpaikka ja ehkä jopa oma asuntokin pitää olla ennen kuin lähdetään kotoa. Ne, jotka menivät muille paikkakunnille opiskelemaan asuivat vanhempiensa ostamissa sijoitusasunnoissa, usein velkaisissa sellaisissa. Laittoivat myyntiin tai vuokralle sitten kun oma opiskelija ei sitä enää tarvinnut. Tehtiin kaikki töitä opiskelujen ohessa, olihan meilla amk:ista 5 kuukauden kesäloma, joten nekin jotka asuivat vanhempiensa sijoitusasunnoissa maksoivat yleensä ainakin veden, sähkön ja ehkä osan vastikkeestakin jollei kokonaan. Ihan hyvää oppia oikeasta elämästä ja antoi elämälle oikean suunnan eli omilleen, ei tuilla eläjäksi.
[/quote] No hyvähän se on vanhempien omistamassa asunnossa leikkiä omillaan toimeen tulevaa :D ei tuilla elämisessä opiskeluaikana ole mitään vikaa, kyllä ne tuet tulee "maksettua takaisin" veroina sitten työelämässä

16

21-vuotiaana. Opiskelupaikan perässä n. 300 km päähän kotoa. Vuokrakämppää toki käyty etukäteen katsomassa ja sopimus kirjoitettu.

[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 09:31"]Ja oliko sinulla työ/opiskelupaikkaa ja yösijaa valmiina odottamassa?

Itse muutin 21v. Kämppä oli valmiina mutta töitä ei. Muutin nimttäin toiselle paikkakunnalle suoraan kotoa. Työtä rupesin sitten etsimään vasta paikan päällä.
[/quote]16-vuotiaana toiselle paikkakunnalle erikoislukioon

19v avoliittoon toiselle paikkakunnalle, sillä tiellä edelleen. Ellei lasketa sitä, että äitipuoli ajoi pois kotoa kun olin 16v. Muutin juoppomutsin ja perheensä kanssa asumaan.

15-vuotiaana muutin, eli heti yläasteen jälkeen, opiskelijasolukämppään, satojen kilometrien päästä Helsinkiin. Oli jännää, ja tunsin itseni aikuiseksi. Esikoiseni muutti vasta vuotta myöhemmin kun nykyään saa niin huonosti opintotukea ja lainaa nuorena, ja meillä oli tiukkaa taloudellisesti.