Köyhtyykö suomalainen nykykieli? Moniko käyttää enää deskriptiivisiä apuverbejä?

Eipä tule ihan heti mieleen että olisin käyttänyt tuollaisia tai kuullutkaan.

Käyttää.

liidaa iha hies

Kuulostaa savolta eikä meill päi tollai prattaa eres vanhukse.

Kainuulainen isoäitini käytti noita ilmaisuja. Maalaistalon emäntä kun oli.

Lehmät märehtiä mätkyttivät ja sonnivasikat juosta kelekuttelivat. En ymmärtänyt hänen puhettaan. Sorry mummo.

Voihan rapamperi - en enään tiedä mitä sanoa. Tätä se on kokoajan!

Mennä hunttastaan 😆

Vallahi, stonen ineeen joudutaa ihan sale!

Mie tossa kussa sihhautin justiisa...

Wallah bro. Atm lit af. Tush case

Eivät kuulu yleiskieleen. Savossa normaali osa päivittäistä puhetta. Siellä ossoo lapsetkii muata röhnöttee vaekka taevas o tummah hyyräkkä ja jo sattoo ripottoo.

Jos haluaa kuvailla vaivallosta yhdyntää, niin voi sanoa: Mies yritti naida päkistää.

Onnistunutta yhdyntää voisi kuvailla: Mies panna luihautti.

Käännä englanniksi, jos osaat!

Niidii bamlaa lyhyesti ku insta fiidii mahtuu vaa nysästi matskuu.

Naida naksauttaa?

Ei tuollaisia ole käytetty vuosikymmeniin.

Ei kuulu kaikkiin murteisiin. Omassani asiat sanotaan ekonomisesti. Tunnistan kyllä ilmiön.

Kieli muuttuu, elää ajassa, ei se ole köyhtymistä.

Stadilainen ei kuvaile: Kundi siinä vaa stondaa älmisteli

Yritämpä kirijottaa tökkästä peulalompäällä ja kattua tihirustaa tätä pikkuruutua.

Ikänäkö tekkee kiusaa.

En kaksteholasia oo tottunu käyttään.

Maata köllöttää tai jopa köllötellä on ihan normisanonta vielä mun tuttavapiirissä (varsinkin korona-aikana aika moni on tuota tehnyt).

Ja ihan kielitoimiston sanakirjastakin löytyy.