Käyttekö mielellänne häissä?
Kommentit (34)
Parhaita on rennot, pienen piirin vapaamuotoiset häät. Ihan parhaat missä olen ollut, oli maistraattivihkiminen. Vihkitilaisuus, ravintolaillallinen ja kotiin, max 4h keikka.
Kamalimpia ovat isot häät jossain juupajoen perähikiällä, jonne matkustat viisi tuntia aamuyöllä seistäksesi tuntikaupalla puku päällä ulkona helteessä kun avioparia pitää odottaa milloin mistäkin...
Tavallaan joo ja tavallaan en. Häät on iloisia juhlia joissa on yleensä paljon hyvää ruokaa, juomaa ja musiikkia. Mutta oman onnettoman rakkauselämän joutuu tavallaan kohtaamaan ja tiedostamaan siinä kun katsoo toisten rakkautta. Aina itkettää häissä, ei liikutuksesta vaan siksi että haluaisin itse kokea jonkun kanssa saman ja sitä vaan miettii tuleeko mun vuoro koskaan. Sitten jos on isot häät eikä tunne hääparia niin kovin hyvin ja suurinta osaa vieraista ollenkaan, häät voi olla vähän kiusalliset. Aina ne isot juhlat pitää vielä järjestää jossain pöpelikössä niin että on pakko mennä autolla kun kirkosta juhlapaikalle on matkaa eikä voi nauttia virvokkeita jos meinaa ajaa yöksi lähimpään hotelliin sen 30 km.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään! Ihmettelen että kuka ei tykkää? Hyvää ruokaa ja juomaa, ihmiset iloisia, musiikkia, neurua ja tanssia koko ilta.
Miksi aina pitää miettiä vain rahaa? Maksan mielelläni häälahjat, majoitukset ym ihan jo hauskan illan vuoksi.
Sama täällä. Niin paljon mahtuu vuoteen sitä tasaista "harmaatakin" arkea, että on oikein mukava päästä juhlimaan joskus kunnolla. Ja mikä sen kauniimpaa, kuin juhlia rakkautta. Vihaa mahtuu maailmaan liikaa.
En käy. Aivan joutavaa pelleilyä. Kohta erotaan kuitenkin. Voisko järjestää erojuhlat sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään! Ihmettelen että kuka ei tykkää? Hyvää ruokaa ja juomaa, ihmiset iloisia, musiikkia, neurua ja tanssia koko ilta.
Miksi aina pitää miettiä vain rahaa? Maksan mielelläni häälahjat, majoitukset ym ihan jo hauskan illan vuoksi.Sama täällä. Niin paljon mahtuu vuoteen sitä tasaista "harmaatakin" arkea, että on oikein mukava päästä juhlimaan joskus kunnolla. Ja mikä sen kauniimpaa, kuin juhlia rakkautta. Vihaa mahtuu maailmaan liikaa.
Yllättävän monissa häissä ruoka, juoma ja ohjelma ei ole hyvää. Enemminkin tuskallista ja kiusallista.
En tykkää. Olen aina ollut sellainen, että lähinnä vain ahdistun juhlista. Kaikki se juhlavaatteiden etsiminen ym. Ja häät kestääkin vielä koko päivän, pakko olla sosiaalinen koko päivä.
Olen toki kiitollinen kaikista niistä kutsuista, joita olen elämäni varrella saanut. Kaikkiin olen osallistunut tietenkin.
Kyllä tykkään! Ja mielelläni panostan itsekin toisten häihin!
No, suoraan sanottuna ei hirmuisesti nappaa. Olen muutamissa ollut, omani mukaanlukien, ja ihan asiallisesti siellä käyttäytynyt. Jotenkin vain siellä on enemmän ja vähemmän vaivaantunut olo sen kaiken höösäyksen ja pönötyksen keskellä.
Häät ovat naisten juhla 90 prosenttisesti. Sulhanenkin on paikalla lähinnä siksi että semmoinen nyt vain on yleensä ollut tapana olla häissä mukana.
Olen yhä enemmän alkanut ymmärtää kulttuureja joissa naiset järjestävät omat hääjuhlansa, ja miehet vastaavasti omansa. Sitten vain todetaan näitten juhlien jälkeen että nuo ovat nyt sitten naimisissa, ja thats it.
Yleensä ottaen tyhjänpäiväistä rahan tuhlausta. Nuorellaparilla on satavarmasti tuhat ja yksi tärkeämpää rahanreikää tulevaisuudessa, kuin syöttää ja juottaa sukulaisia. Pöljimmät ottavat velkaa nämä "ikimuistoiset" juhlat järjestääkseen.
Tykkään juhlia muiden häissä ja toivon, että jonain päivänä itse olen myös se joka kustantaa juhlat, joissa vieraat todella viihtyvät. Ei siis mitään prinsessahöpöhöpö häitä.
En, inhoan useampia perhejuhlia. Häiden erityisiä inhotuksenaiheita ovat kirkon puuduttavan tylsä seremonia ja meluisat urut ja vastaanotolla pöydissä pönöttäminen ja kiusalliset hääleikit. Jos voi vetää kunnon kännit, niin loppuillasta voi olla ihan hauskaakin.
No ainakin paljon mielummin kuin hautajaisissa. Minusta on kiva, kun on juhlia ja varsinkin tuollaisia hyvän mielen juhlia.
Nuorempana en tykännyt, kaikki häät tuntuivat olevan toistensa kopioita. Mutta viime vuosina kun on juhlinut oman ikäluokkani (30v) häitä, on ollut niin persoonallisia ja hääparin itsensä näköisiä juhlia että olen nauttinut täysin rinnoin. Ihanaa, kun oma sukupolvi uskaltaa jo skipata kirkot ja valkoiset mekot ja sen sijaan on ollut todella tunnelmallisia siviilivihkimisiä ja ikimuistoisia juhlia jotka kaikki ovat olleet niin erilaisia kokemuksia. Juhliin on panostettu kunnolla eikä todellakaan mietitty se edellä mitä häissä "kuuluisi" olla.
Vaikutat vastenmieliseltä ihmiseltä.