Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ihastun aina n. vuodeksi, sitten kiinnostus loppuu

Vierailija
24.05.2015 |

Mikä minua vaivaa? Ihastun tulisesti, seurustelu kestää noin vuoden ajan ja niihin aikoihin kiinnostus sitten loppuu kuin seinään. Mieheni ovat olleet eri tyyppisiä, luonteisia, näköisiä, kaikista olen todella välittänyt mutta on kuin yhtenä päivänä heräisin ja sitten ei vaan enää huvittaisi! Mikä helvetti minua vaivaa?? Miksen kykene olemaan suhteessa tämän pidempään vaikka kaikki olisikin hyvin??

Kommentit (89)

Vierailija
81/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä aihehan on myös vähän tabu, kun yhteiskunnassamme ihaillaan ihmisiä jotka ovat yhdessä koko elämänsä. Niin sen "pitää mennä", mennään naimisiin ja pysytään yhdessä. Olen miettinyt, että mulle varmaan sopisi parhaiten avoin suhde - että saisi jakaa elämänsä jonkun kanssa, mutta saisi myös, toki tietyin ehdoin, silloin tällöin tapailla muita. Kyse ei ole edes pelkästä seksistä. Kyllästyn ylipäätään asioihin todella helposti ja haen uusia kiinnostuksen kohteita. Minun on vaikea kuvitella asuvani koko elämäni samassa maassa (olen 25v, nyt kolmas maa menossa), tekeväni samaa työtä, tai olevani saman ihmisen kanssa perinteisessä parisuhteessa koko loppuelämäni... Mutta tällaisia näkemyksiä monet pitävät moraalittomina, väärinä, kyllä pitäisi perustaa perhe ja olla "sen yhden oikean" kanssa sitten loppuelämänsä. Äh, kun ei minua mitkään yhden yön jututkaan kiinnosta. Haluaisin jakaa elämäni jonkun kanssa, niin että pelisäännöt ovat selvät, olemme kumppaneita ja välitämme toisistamme, mutta samalla molemmat säilyttävät myös vapauden kiinnostua muista silloin tällöin...

Äh, en edes tiedä mitä selitän. Ehkä minusta vain ei ole perinteiseen parisuhteeseen. Ap

Vierailija
82/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen varmaan jotenkin tosi pinnallinen, mutta erona muihin ja "siihen oikeaan" oli se, että sitä oikeaa pidin täydellisen näköisenä alusta alusta asti. Mies on kuin hiottu veistos, tekee vain mieli olla lähellä ja päästä sisään myös hänen henkiseen maailmaansa. Edes aluksi ei ollut mitään epäilyksiä tunteistani tai mielenkiinnostani. Ei ole tarvinnut teeskennellä ja yrittää luoda romantiikkaa tyhjästä tai yrittää sytyttää ja ylläpitää pakolla tunteita. Olemme olleet yhdessä yli 3 vuotta eli ei vielä kovin pitkään, mutta tämä on erilaista kuin muulloin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasvakaa aikuisiksi ensin ja kehittää jotain muutakin aivotoimintaa ja arvoja kuin vain ihastuminen ja kiinnostus.

Vierailija
84/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet sellainen, että koko ajan kaiken pitää vaihtua, niin miehet kuin maatkin, työtkin.

Olet myös vahvasti tunteva, eli tunteet menevät joko erittäin ylhäällä tai erittäin alhaalla. Vähän sellaista bipo-käyttäytymistä, vai?

Vierailija
85/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kaksvitosena vielä tarttekaan vakiintua. Seikkaile rauhassa. Ajattele se niin, että jokainen ihminen, jonka kohtaat ja jonka kanssa jaat jotain, on ainutlaatuinen. Miksi ylipäänsä pitäisi kökkiä loppuelämä yhden ja saman kanssa. Nykyään ihmiset liikkuvat ja tapaavat todella paljon enemmän erilaisia ihmisiä. Se perinteinen parisuhdemallihan perustuu siihen aikaan, kun oltiin koko elämä kotikylässä eikä ollut niin paljon ärsykkeitä. 

 

Vierailija
86/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:15"]Olet sellainen, että koko ajan kaiken pitää vaihtua, niin miehet kuin maatkin, työtkin.

Olet myös vahvasti tunteva, eli tunteet menevät joko erittäin ylhäällä tai erittäin alhaalla. Vähän sellaista bipo-käyttäytymistä, vai?
[/quote]

No en nyt kyllä todellakaan mielellään mitään diagnoosia itselleni ottaisi kun olen kuitenkin elämässä erittäin hyvin pärjännyt ja mulla on paljon esimerkiksi hyvä hyviä ystäviä jotka olen tuntenut yli 10 vuotta - heihin en ilmeisesti "kyllästy"?

Mutta keskimäärin joo kai, en kestä pelkkää samaa vanhaa vaan haen aina uusia haasteita, mielenkiintoisia juttuja jne... Mielialaltani olen kyllä kai ihan normaali, en masentunut joka toinen päivä ja onnellinen joka toinen. Kyllästyn kai vaan helposti. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:12"]

Kasvakaa aikuisiksi ensin ja kehittää jotain muutakin aivotoimintaa ja arvoja kuin vain ihastuminen ja kiinnostus.

[/quote]

Minulla on vakaat arvot, kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia, eikä se ole vaikuttanut kykyyni rakastua. Ehkä jotkut eivät vain osaa. 14

Vierailija
88/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on ihan normaalia. Yhteiskuntamme arvot ovat keskiaikaiset ja niihin on lopulta aika monen vaikea sopeutua ainakaan onnellisena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/89 |
25.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan kuin mun suusta... Eroaisin tästä liitosta jos kehtaisin, nyt jo mua pidetään outona kun olen seurustellut 10v sisään kuuden miehen kanssa. Jokaista kohtaan on ollut vahvoja tunteita, kunnes yhtäkkiä enää vain ei ole ollut. Nyt olen sopeutunut elämään ihmisen kanssa, jota pidän kaverina.