Lue keskustelun säännöt.
Sain kutsun työhaastatteluun, kukaan läheiseni ei usko minun saavan paikkaa
23.01.2022 |
Olen ollut vuosia työelämässä ja etsinyt muutaman vuoden ajan uutta työpaikkaa. Vihdoin tuli haettavaksi työpaikka, joka kiinnostaa minua todella paljon. Työ vastaa koulutustani, työkokemustani ja tehtävänkuvaus on todella mielenkiintoinen. Minulla on erityisosaamista, jota työhakemuksessakin etsittiin. Sain kutsun työhaastatteluun ja olen asiasta tosi innoissani. Tiedän, että paikkaa on hakenut myös ihminen, joka on tuossa työyhteisössä jo ennestään tuttu.
Kun olen innoissani kertonut läheisilleni, että olen saanut kutsun työhaastatteluun, niin kukaan ei usko minun saavan paikkaa. Osa ei ole edes onnitellut, vaan muutamat ovat ihmetelleet, miksi minut on ylipäätään kutsuttu haastatteluun. Osa on sanonut ihan suoraan, että ei kannata odottaa haastattelulta liikoja, kun ottavat kuitenkin tuon ennestään tutun ihmisen töihin.
Olen todella hämmentynyt näistä kommenteista. Jos ystäväni saa kutsun työhaastatteluun, niin onnittelen ja olen iloinen hänen puolestaan, kyselen haastattelusta/työpaikasta jne. Nyt ihmetyttää, miksi minun kohdallani ei ole näin? Emme ole läheisteni kanssa samalla alalla tai hakeneet samaa paikkaa, joten siitä ei ole kyse.
Ap
Kommentit (50)
Tähän avaukseen ja kommentteihin kiteytyy niin räikeällä tavalla se suomalaisuus, jota inhoan. (On siis hyviä puolia meissä, mutta nämä ovat ne huonot)
1. "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa." =Huoh...ihme lyttäystä ja masentamista.
2. Kateus =Miten se on muilta pois jos joku toinen onnistuu? Ja mitä se muille edes kuuluu, jokainen on yksilö. Vihaan sosialismia.
3. Negatiivisuus =Aina pitää ajatella kaikkein negatiivisimmin. Eikä viitsitä edes yrittää, tai ei uskalleta mokata.
4. Tehdään kaikki keskinkertaisesti ettei vaan erottuisi muista. Kauhea kateellisuuden pelko. Tai sitten vaan laiskuus.
5. Huonot käytöstavat. = Moukkamaisuus, ei huomioida toisia, ei olla kohteliaita arjessa. Tiuskitaan eikä koskaan pyydetä anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän avaukseen ja kommentteihin kiteytyy niin räikeällä tavalla se suomalaisuus, jota inhoan. (On siis hyviä puolia meissä, mutta nämä ovat ne huonot)
1. "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa." =Huoh...ihme lyttäystä ja masentamista.
2. Kateus =Miten se on muilta pois jos joku toinen onnistuu? Ja mitä se muille edes kuuluu, jokainen on yksilö. Vihaan sosialismia.
3. Negatiivisuus =Aina pitää ajatella kaikkein negatiivisimmin. Eikä viitsitä edes yrittää, tai ei uskalleta mokata.
4. Tehdään kaikki keskinkertaisesti ettei vaan erottuisi muista. Kauhea kateellisuuden pelko. Tai sitten vaan laiskuus.
5. Huonot käytöstavat. = Moukkamaisuus, ei huomioida toisia, ei olla kohteliaita arjessa. Tiuskitaan eikä koskaan pyydetä anteeksi.
Unohtui vielä nro. 6: Työelämässä työpaikat annetaan siis tuttujen tutuille, eikä sille pätevimmälle. Kuppikuntaisuus. Sisäsiittoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Tähän avaukseen ja kommentteihin kiteytyy niin räikeällä tavalla se suomalaisuus, jota inhoan. (On siis hyviä puolia meissä, mutta nämä ovat ne huonot)
1. "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa." =Huoh...ihme lyttäystä ja masentamista.
2. Kateus =Miten se on muilta pois jos joku toinen onnistuu? Ja mitä se muille edes kuuluu, jokainen on yksilö. Vihaan sosialismia.
3. Negatiivisuus =Aina pitää ajatella kaikkein negatiivisimmin. Eikä viitsitä edes yrittää, tai ei uskalleta mokata.
4. Tehdään kaikki keskinkertaisesti ettei vaan erottuisi muista. Kauhea kateellisuuden pelko. Tai sitten vaan laiskuus.
5. Huonot käytöstavat. = Moukkamaisuus, ei huomioida toisia, ei olla kohteliaita arjessa. Tiuskitaan eikä koskaan pyydetä anteeksi.
Tyyppi etsii pari vuotta töitä, ei kuitenkaan hae yhteenkään, nyt hakee, saa haastattelukutsun ja rehentelee siitä läheisilleen ja palstalla ihmetellen, miksi ei onnitella. No varmaan siksi, että näinä aikoina on helppo saada haastattelukutsu ja helppo ylimielisenä koko juttu mokata.
Onneksi olkoon! Toivon että saat paikan. Itse olen todennut että ei kannata kertoa kellekään haastatteluista, vaan vasta sitten kun nimi on sopimuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän avaukseen ja kommentteihin kiteytyy niin räikeällä tavalla se suomalaisuus, jota inhoan. (On siis hyviä puolia meissä, mutta nämä ovat ne huonot)
1. "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa." =Huoh...ihme lyttäystä ja masentamista.
2. Kateus =Miten se on muilta pois jos joku toinen onnistuu? Ja mitä se muille edes kuuluu, jokainen on yksilö. Vihaan sosialismia.
3. Negatiivisuus =Aina pitää ajatella kaikkein negatiivisimmin. Eikä viitsitä edes yrittää, tai ei uskalleta mokata.
4. Tehdään kaikki keskinkertaisesti ettei vaan erottuisi muista. Kauhea kateellisuuden pelko. Tai sitten vaan laiskuus.
5. Huonot käytöstavat. = Moukkamaisuus, ei huomioida toisia, ei olla kohteliaita arjessa. Tiuskitaan eikä koskaan pyydetä anteeksi.
Unohtui vielä nro. 6: Työelämässä työpaikat annetaan siis tuttujen tutuille, eikä sille pätevimmälle. Kuppikuntaisuus. Sisäsiittoisuus.
Toisaalta myös fiksu ratkaisu, tuttavan tuttavasta tiedetään muutakin kuin CV, satunnainen hakija on voinut valehdella työhistoriansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä.
Kaikilla aloilla ei haastatteluun pääseminen tai vakituisen työpaikan saaminen ole helppoa. Omalla alallani on kova kilpailu paikoista ja vuosia saa tehdä pätkätöitä ennen vakituisen paikan löytämistä. Jos haluaa vaihtaa työpaikkaa, niin uuden vakituisen paikan saaminen on sekin kiven alla. Yhteen paikkaan on yleensä paljon pätevyysvaatimukset täyttäviä hakijoita, joilla työkokemusta riittää. Korona on tiukentanut tilannetta entisestään: alan työpaikat pohtivat hyvin tarkkaan, mitä paikkoja on edes mahdollisuus avata hakuun, kun talous on tiukentunut. Eli vaikka joku jäisi työpaikasta eläkkeelle tai vaihtaisi työpaikkaa, ei paikka silti välttämättä tule auki.
Ja kun joku ihmetteli, miksi olen näin kauan odottanut työpaikan hakemista. En näe syytä, miksi hakisin työpaikkaa, johon en ole riittävän kokenut, työnkuva ei ole ollenkaan osaamisalueellani tai työpaikka on aivan eri puolella Suomea, enkä voi puolison töiden ja lasten takia muuttaa niin kauas. Olisi turhaa hakea sellaisiin paikkoihin, joihin ei voisi/haluaisi tulla valituksi. Haen mieluummin paikkoja, joihin minulla on aidosti mahdollisuus tulla valituksi.
Ap
Ehkä tässä nyt ystäviäsi närästää se, että on epätodennäköistä että tulisit valituksi. Lähes aina otetaan jo ennestään tuttu työntekijä, koska tiedetään varmasti hyväksi. Ehkä eivät halua että petyt, jos sinua ei valittaisikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta ystävän kuuluu tukea toista niissäkin asioissa, jotka on ns. epätodennäköisiä. Mitä sitten, jos ei ole kovin todennäköistä, että saat tuon työpaikan? Ystävän tehtävä on tukea ja kannustaa. Latistajia riittää muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Musta ystävän kuuluu tukea toista niissäkin asioissa, jotka on ns. epätodennäköisiä. Mitä sitten, jos ei ole kovin todennäköistä, että saat tuon työpaikan? Ystävän tehtävä on tukea ja kannustaa. Latistajia riittää muutenkin.
Niinpä. Onko se muka joltain pois, jos on iloinen toisen puolesta, tai edes kannustava?
Tällä hetkellä töitä on tarjolla niin paljon, että opiskelijoille soitellaan ja kysytään, tuletko töihin. Ei siis edes haastatteluja. Hain syksyllä 8 paikkaan, jokaiseen tuli haastattelukutsu (tosin kolmeen viimeiseen en enää edes mennyt, koska olin saanut uuden työpaikan).
Pitää muistuttaa meidän HR-väkeä, että onnittelevat ensitöikseen haastatteluun tullutta siitä, että tämä on näinkin pitkällä. Samalla pitää kysyä, ketkä kaikki haastattelusta tietävät ja laitetaanko samalla yhteiskuva someen.