Omakotitaloasuminen stressaa?
Muutettiin puolison kanssa noin pari kuukautta sitten omakotitaloon. Olimme haaveilleet omakotitalosta pitkään, jotta saisimme omaa rauhaa ja tilaa. No, omaa rauhaa ja tilaa maalaiskylässä kyllä riittää, mutta omakotitalo kyllä aiheuttaa jo nyt harmaita hiuksia.
Meillä on parin kuukauden aikana tapahtunut kaksi pientä vesivuotoa teknisessä tilassa, jotka on saatu nopeasti ja asiallisesti korjattua. Noista jäi kuitenkin hirveä stressi, jonka seurauksena nyt kuuntelee jokaista pientä normaalia ja hiljaistakin lorausta ja surinaa kauhulla ja pelkää että tapahtuu jotain katastrofaalista. Kokoajan pelottaa, että kotiin tullessa lattiat lainehtii tai jotain muuta vastaavaa ja kaikki rahat palaa korjauksiin tai täytyy ottaa lisää velkaa...
Tottuukohan tähän ikinä ja onko tämä vain alkuvaiheen jännitystä? Tuntuu ettei kotona voi ottaa rennosti, vaan kokoajan täytyy olla valppaana tutkimassa ja kuulostelemassa eri paikkoja.
Muilla samanlaisia fiiliksiä? Millon pääsitte tuosta "yli" ja osasitte ottaa rennosti?
Kai siinä vain aikansa kestää, että taloon alkaa "luottamaan"... Onneksi sentään puolisoni osaa ottaa nämä asiat rennosti ja ajatella järkevästi panikoinnin sijaan.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Ei sovi kaikille. Talon mukana tulee vastuu huolehtia. Kaikki eivät ole huolehtijoita vaan huollettavia. Jos huolettavatyyppi saa osakseen vastuuta, tulee stressi.
Ennemmin sanoisin, että kyse on asenteesta ja tietysti jonkin verran kukkarosta. Esim. jos on varaa palkata tien auraaja, lumitöiden tekijä ja nurmikonleikkaaja, niin mikäs hätäse on asua okt:ssa? En tajua näitä, jotka hermostuneina huoltavat koko ajan jotain. En mä ainakaan huolla.
Lokakaivon tyhjentäjä käy kerran vuodessa, kun asun yksin, toistaiseksi teen vielä itse lumityöt ja leikkaan nurmikon. Lämmitän kolmella tulisijalla, ostan puut.
Aion laitattaa aurinkopaneelit varaavalla akustolla.
Pihaan olen laittanut lavakaulusviljelmiä ja kukkapenkin. Tosi ihanaa.
Harkitsen tontin aitaamista (ostan työn, totta kai) ja koiran ottamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sovi kaikille. Talon mukana tulee vastuu huolehtia. Kaikki eivät ole huolehtijoita vaan huollettavia. Jos huolettavatyyppi saa osakseen vastuuta, tulee stressi.
Ennemmin sanoisin, että kyse on asenteesta ja tietysti jonkin verran kukkarosta. Esim. jos on varaa palkata tien auraaja, lumitöiden tekijä ja nurmikonleikkaaja, niin mikäs hätäse on asua okt:ssa? En tajua näitä, jotka hermostuneina huoltavat koko ajan jotain. En mä ainakaan huolla.
Lokakaivon tyhjentäjä käy kerran vuodessa, kun asun yksin, toistaiseksi teen vielä itse lumityöt ja leikkaan nurmikon. Lämmitän kolmella tulisijalla, ostan puut.
Aion laitattaa aurinkopaneelit varaavalla akustolla.
Pihaan olen laittanut lavakaulusviljelmiä ja kukkapenkin. Tosi ihanaa.
Harkitsen tontin aitaamista (ostan työn, totta kai) ja koiran ottamista.
Ja siis siinä vaiheessa, kun jokin järjestelmä kaipaa uusimista, ostan senkin työn. Tai maalauksen. Mistä siinä pitäisi stressata? Jos on varaa, meinaan.
Kukkaron sisällöllä on merkitystä stressin tasoon.
Isosta talosta päästiin eroon, kyllä kiittää lompakko! Ja miten elämä onkaan nyt huoletonta. Ei kiinteistöveroa,ei isoja vakuutus&lämmityskuluja,ei huolta tulevista rempoista,ei piha ei lumitöistä,siivous helpottui, on aikaa ja varaa.
Vierailija kirjoitti:
Isosta talosta päästiin eroon, kyllä kiittää lompakko! Ja miten elämä onkaan nyt huoletonta. Ei kiinteistöveroa,ei isoja vakuutus&lämmityskuluja,ei huolta tulevista rempoista,ei piha ei lumitöistä,siivous helpottui, on aikaa ja varaa.
Ihmettelen tätä kommenttia. Taloyhtiössä asumisesta pitää maksaa jatkuvasti monta sataa kuukaudessa, omakotitalossa vain lämmityksestä. Itselläni se maksaa 230€/kk. 100m2 talo. Muista kuluista tulee noin 30€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isosta talosta päästiin eroon, kyllä kiittää lompakko! Ja miten elämä onkaan nyt huoletonta. Ei kiinteistöveroa,ei isoja vakuutus&lämmityskuluja,ei huolta tulevista rempoista,ei piha ei lumitöistä,siivous helpottui, on aikaa ja varaa.
Ihmettelen tätä kommenttia. Taloyhtiössä asumisesta pitää maksaa jatkuvasti monta sataa kuukaudessa, omakotitalossa vain lämmityksestä. Itselläni se maksaa 230€/kk. 100m2 talo. Muista kuluista tulee noin 30€/kk.
Yhtiövastikkeita on todella monen suuruisia.
Mulla loppui stressi ok-taloon muuton myötä. Tässä kun on ihan itsestä kiinni, mitä "katastrofeja" voi sattua. Jos lentää kekäle latyialankkujen väliin ja talo palaa -oma vika. Jos putket pettää ja muutama neliö rossia kastuu -oma vika (paitsi, että tämä menisi kyllä putkimiehen kontolle), jne.
Meillä toki on todella vähän talotekniikkaa, joka sekin on kaikki uusittu viimeisen viiden vuoden sisällä. Isoimmat vesivahinkoriskin aiheuttajat ovat kellarissa, ja putket suojaputkien sisällä, joista vesi valuu kellariin, jos nyt muoviputki sattuisi rikkumaan.
Sähköt niinikään uusittu.
Jos jostain haluaisi stressata, tulisijoista varmaan voisi, mutta niistäkin 80 % on uusia ja piiput ovat näkyvillä koko matkalla välikaton läpivientejä lukuunottamatta, eli mahdolliset halkeamat pitäisi huomata ennen kuin vahinko sattuu.
Omalla kohdalla mielenrauhan taustalla on se, että talossa kaikki on ns. näkyvillä. Mitään ei ole piilossa seinien sisällä tai lattian alla, paitsi vesiputket, jotka siis itse vedetty ja luotettava ammattilainen kytkenyt. Ei ole mitään edellisten omistajien sykerröksiä missään, ja materiaalit sekä rakennustapa sellaiset, ettei mitään isoa vahinkoa tapahdu, vaikka vettä jonnekin sille kuulumattomaan paikkaan päätyisikin. Muoviton rakenne kuivuu.
Nurja puoli on sitten se, että palaisihan tämä kuin soihtu, jos huono tuuri kävisi, mutten minä siitä osaa stressiä ottaa, että pidemmäksi aikaa kotoa lähtiessä nypitään pistokkeet irti rasioista, eikä uuneja jätetä valvomatta palamaan.
Normaaleista ylläpitotöistä en stressaa. Niitä ei lopulta ihan hirveästi ole. Rännien putsaus (mies hoitaa), nuohous (ammattilainen tekee kerran vuodessa), likakaivon tyhjennys (ammattilainen tekee), vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän (kylppärin lattialämmitys) ilmaus n. kerran vuodessa, ikkunoiden huoltokittaus ja -maalaus (ajankohtainen ehkä joskus 15-20 vuoden kuluttua, koska ikkunat on hiljattain kunnostettu), ulkovuorin uusiminen on edessä lähivuosina, ja kun se on tehty, huoltomaalaus tarvitaan ehkä n. 20 vuoden kuluttua...
Pihatyöt on ihan hyvää hyötyliikuntaa, ei mikään valtava stressin aihe. Nurmikkoa ajellessa voi kuunnella äänikirjoja, kukkapenkki tarvitsee kitkeä pari kertaa kesässä, traktori on, jolla mies tekee lumityöt, pensaiden ja puiden leikkaaminen on tunnin parin homma kerran talvessa.
Huoletontahan tämä on taloyhtiöasumiseen verrattuna. Siellä et päätä itse muusta kuin sisäseinien väristä, kärjistetysti, ja naapurin juoppo voi sammua suihkussa lattiakaivon päälle ja aiheuttaa vesivahingon koko rappuun, etkä voi siihenkään vaikuttaa mitenkään. Oma tupa, oma lupa, kaikkein stressittömin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä koska yleensä pääsee yli, mutta sisareni miehineen ei 7 vuodessa ole päässyt, ja nyt kun vanhempi lapsi on 19 ja sai opiskelupaikan Helsingistä, on sisareni miehineen etsimässä heidän pikkukaupungin keskustasta asuntoa juuri siksi että ei enää stressaisi. Sanoo että ikinä ei tiedä mikä seuraavaksi maksaa paljon, kun omakotitalossa asuu. Hän on 44 ja haluaa ‚rauhaa‘ ja mahdollusuuden säästää esimerkiksi lomaa varten, jota ei ennen ollut.
No muutenhan omakotitalossa asuminen on hyvinkin edullista. Kerrostaloluukusta menee joka vuosi 5000 euroa yhtiövastikkeisiin ja siihen kun lisätään milloin mitäkin tuhansia euroja maksavia remontteja, milloin saunaremppa, milloin parvekeremppa, ikkunaremonttia, pihan asfaltointia, vesikattoremonttia, ovien vaihtamista.. yms yms, mitä vaan yleensäkään voidaan hyvällä mielikuvituksella keksiä ja kaikki maksavat useamman tuhat euroa osakasta kohti.
Völillä omakotitalossakin pystyy asumaan vuosia ilman isompia remontteja kun huoltaa muuten säännollisesti sitä ja pitää kunnossa.
Alkuun stressasi, nyt viiden vuoden asumisen jälkeen rakastan tätä taloa enkä stressaa enää. Äitini asuu vanhassa kerrostalossa ja koko ajan siellä alkaa jokin remppa ja ylimääräistä maksettavaa tulee halusi tai ei ja yhtiövastike on pilvissä. Ja ne rapun kolinat ja naapurustosta kantautuva meteli, yäh..
Ainoa asia mitä mä stressaan omakotitalossa on pihatyöt ja siihenkin olen harkinnut avun palkkaamista. Jos jokin menee rikki, soitetaan putkimies, sähkömies tai kirvesmies korjaamaan se. Kerrostalossa stressaisin niin meidän aiheuttamaa melua kuin muidenkin aiheuttamaa melua ja tupakan savua. Myös suitsukkeet sun muut tuoksut voisi aiheuttaa stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Isäni stressasi aina öljypolttimon kanssa.
Ja pihatöiden.
No mikä siinä öljypolttimessa oli, että täytyi koko ajan stressata? Meillä on öljylämmitys (vuodelta -96) ja ei mitään stressiä, koska huollettu säännöllisesti eli n. parin vuoden välein käynyt öljypoltinhuoltaja. Edullinen huolto.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut omassa talossa 20v ja en ole ikinä stressannut mistään.
Sama täällä; lapsuus (0-17 v.) omakotitalossa ja sitten välissä vuokralla kerrostaloelämää kun muutin omilleni. En ole ikinä voinut niin huonosti, tuli muutettua moneen kertaan mutta aina sama huono fiilis. Ahdisti se kerrostaloelämä. 5 vuotta tuota pomppimista ja sen jälkeen ostimme puolison kanssa omakotitalon. Rukoilen että saan asua tässä loppuelämäni. Olen onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä koska yleensä pääsee yli, mutta sisareni miehineen ei 7 vuodessa ole päässyt, ja nyt kun vanhempi lapsi on 19 ja sai opiskelupaikan Helsingistä, on sisareni miehineen etsimässä heidän pikkukaupungin keskustasta asuntoa juuri siksi että ei enää stressaisi. Sanoo että ikinä ei tiedä mikä seuraavaksi maksaa paljon, kun omakotitalossa asuu. Hän on 44 ja haluaa ‚rauhaa‘ ja mahdollusuuden säästää esimerkiksi lomaa varten, jota ei ennen ollut.
No muutenhan omakotitalossa asuminen on hyvinkin edullista. Kerrostaloluukusta menee joka vuosi 5000 euroa yhtiövastikkeisiin ja siihen kun lisätään milloin mitäkin tuhansia euroja maksavia remontteja, milloin saunaremppa, milloin parvekeremppa, ikkunaremonttia, pihan asfaltointia, vesikattoremonttia, ovien vaihtamista.. yms yms, mitä vaan yleensäkään voidaan hyvällä mielikuvituksella keksiä ja kaikki maksavat useamman tuhat euroa osakasta kohti.
Völillä omakotitalossakin pystyy asumaan vuosia ilman isompia remontteja kun huoltaa muuten säännollisesti sitä ja pitää kunnossa.
Okt:ssa voi myös valita remontteihin käyttämiensä tuotteiden laadun niin, ettei tarvitse jatkuvasti olla korjailemassa. Esim. ulkomaaleja on sellaisia, jotka kuoriutuvat seinästä irti viidessä vuodessa ja sitten niitä, jotka kestävät vähintään 20 vuotta ilman että edes haalistuvat.
Yhtiössä osakas maksaa myös rempoista, joita ei okt-asujana välttämättä teettäisi, esim. joku ovien uusiminen, vaikka vanhoissa ei olisi mitään todellista vikaa, saunaremppa, vaikkei edes käyttäisi itse saunaa koskaan jne. Tätä ei moni osaa ajatella, kun kuvittelee osakeasumisen niin kovin paljon halvemmaksi ja huolettomammaksi kuin okt.
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalossa hoidan yhden talon asiat, juuri niinkuin haluan. Rivarissa asuessani jouduin hoitamaan 15 asunnon asiat, ja kuuntelemaan valitusta kun kaikki maksaa liikaa. Ja mikään ei koskaan käynyt kaikille, ja joku määki aina.
Edesmennyt anoppi yritti kans lyhyen rivitaloasumisensa aikana ehdottaa yhtiökokouksissa autokatoksen rakentamista. Asiaa vastusti mm. ihmiset jotka eivät omista autoa. Ja kun yhtään ei olisi rahaa saanut käyttöä mihinkään ylimääräiseen. Ei vaikka olisi nostanut kiinteistön arvoa. 🤦🏼♀️
En tiedä miten jaksaisin huolta omakotitalossa. Meillä kerrostalokodissamme parhaillaan selvitellään kosteusvauriota, joka on hiukan normaalia hankalampi. Aikaa on mennyt yli puoli vuotta vaikka isännöitsijä hyvin täpäkkä ja kokenut, ja rahaa palanut taloyhtiöltä varmasti 20 000-30 000. Luojan kiitos kulut jakautuvat koko taloyhtiölle eikä mene meidän pussistamme. Vakuutuskaan ei olisi korvannut, koska ongelma ei äkillinen.
Kerrostaloissa on ihan yhtä paljon vesivahinkojakin, mutta niiden saaminen kunnolla korjattavaksi on vaikeampaa. Suuri enemmistö ei yleensä halua makssa jonkun muun remonttia ja siten korjaukset tehdään yleensä näennäisesti ja tyyliin maalataan kosteusvaurio piiloon. Omassa talossa voi korjauttaa heti kun huomaa vian ja tehdä se oikeaoppisesti.
Vierailija kirjoitti:
Älä unohda jatkuvia pieniä remontteja.
Tuttu on remontoinut vanhaa taloa 10 vuotta mutta se on kait heidän elämäntapa.
Naapurustossa yksi remontoi jatkuvasti näitä pikkuremppoja. Remontyifirman autoja pihassa vähän väliä. Kohta on tulossa ulkomaalaus.
Eihän sitä ole pakko ostaa mitään ikivanhaa (tai 70-luvulla rakennettua) homepommia.
Vierailija kirjoitti:
Älä unohda jatkuvia pieniä remontteja.
Tuttu on remontoinut vanhaa taloa 10 vuotta mutta se on kait heidän elämäntapa.
Naapurustossa yksi remontoi jatkuvasti näitä pikkuremppoja. Remontyifirman autoja pihassa vähän väliä. Kohta on tulossa ulkomaalaus.
Itsellä juuri tämän takia onkin vanha talo ja ulkorakennukset.n Uuteen en muuttaisi vaikka tulisi lotossa tuplajättipotti. Tosin kaikki remontit teen itse. Sähkö ja putkityöt mukaanlukien.
Anna enemmän aikaa tutustua. On ihan hyvä oppia kuulemaan ja tuntemaan talonsa äänet.
Hyvä ettei sun mies ota paineita.
Onnea uuteen kotiin.