Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä nykyajan äitejä
22.01.2022 |
En ihan oikeasti ymmärrä nykyajan äitejä.
Monet ovat kotona vain siihen asti että lapsi on n. vuoden ikäinen. Sitten lapsi kuskataan sirkukseen (laadukas varhaiskasvatus) ja vielä pahimmassa tapauksessa lapsi on siellä 8-10 tuntia päivässä.
Lehdissä lukee haastatteluja kun tuore äiti ihmettelee ettei äitiys ollutkaan sitä mitä ajatteli. Heti ei pääsekkään salille ja kaikenmaailman kissanristiäisiin. Kuvitteleeko joku oikeasti että vauvan voisi vain jättää kuntosalin lapsiparkkiin tms.
Jos et nauti kotona olosta ja kotitöistä miksi edes teet lapsia? Meillä ainakin mies hoitaa taloudellisen vastuun ja minä saan keskittyä vauvan hoitamiseen kotona ja kotitöihin. Ja ihan oikeasti nautin aivan valtavan paljon elämästäni. (Ja elämäni on turvattu jos mies minut sattuisi jättämään niinkuin kohta joku kommentoi😀 Avioehtoa ei ole eli saisin mahdollisessa erotilanteessa puolet ja minulla myös sijoituksia).
Ei ole ihme että syntyvyys laskee kun nykyajan äidit yrittävät olla kauheita uratykkejä. Miten joku voi kokea uran tärkeämpänä kuin oman perheen.
Ja tällä en tarkoita niitä uratykkejä jotka päättävät olla perustamatta perhettä. Silloin asia on ihan ymmärrettävä.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
On melkeinpä uhkarohkeaa antaa vauvansa vieraiden käsiin, ja sitoutua heidän kasvatusarvoihinsa (VaSu)
Tämä oli yksi syy, miksi en vienyt lapsiani ennen kuin eskariin. Niitä on neljä, lähekkäin syntyneitä, joten oli seuraa toisistaan. Arvomme ovat erilaiset kuin laitosvarhaiskasvatuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en veisi edes eskariin. Oppivelvollisuus hoidettava muulla tavoin.
Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, mitä tarkalleen ottaen allekirjoittaa, kun tekee VaSu-sopimuksen. On hyvä varmistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa 60-70-lukujen lapsista vietiin hoitoon 3-6kk ikäisinä.
Oli pakko sanoutua irti kokonaan työstä, jos aikoi jäädä kotiin, ei ollu ptkää hoitovapaata.
Ihan ihmisiä niistäkin lapsista tuli.Suurimpaa osaa taisi silloinkin hoitaa isovanhemmat.
Uskoisin myös että sen ajan päiväkodit ovat olleet paljon rauhallisempia ja inhimillisempiä paikkoja kuin nyt.
Täysin samaa mieltä aloittajan kanssa! Työskentelen varhaiskasvatuksessa ja näen tuon karun totuuden päivittäin.
No ei kaikilla ollut isovanhempia lähellä ja eihän esim 60- ja 70-luvuilla kunnalliseen päivähoitoon päässyt, jos et ollut yksinhuoltaja tai opiskelija. Lähikaupan seinällä oli vielä 70-luvulla ilmoituksia, että haetaan lapselle hoitajaa. Ja hoitajaksi kelpasi kuka vain, joko jo iäkkäämpi rouva tai juuri kansakoulun lopettanut tyttö. Laadusta ei todellakaan voinut vielä puhua.
Vierailija kirjoitti:
Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, mitä tarkalleen ottaen allekirjoittaa, kun tekee VaSu-sopimuksen. On hyvä varmistaa.
Tästä maasta ei päiväkodit lopu. Monia hyviä yksityisiä päiväkoteja on isommissa kaupungeissa. Eikai kukaan nyt lastaan laita johonkin Kontulan kunnalliseen varhaiskasvatukseen ellei ole aivan pakko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman toive kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidossa ne lapset on ennenkin hyvin kasvaneet. Ei vain ole taloudellisesti kannattavaa vaimon olla ylimääräistä kotona. Töistään tienaa 4500e/kk, tukia ei saisi puoliakaan siitä pidemmän aikaa. Lisäksi urakehitys (tulevat ansiotason korotukset) lykkääntyy.
Kyllä se lapsikin kiittää kun perheellä on varaa ostaa mökki, viedä sitä muksua ulkomaille ja avittaa taloudellisesti elämän taipaleella. Kaikkeen tähän usean vuoden kotona olo tekee pitkässä juoksussa melko tuntuvan loven. Jokainen euro jonka tienaat ja säästät (sijoitat) tänään on viisi tai kymmenen euroa silloin kun sitä lasta alkaa sellainen asia kuin raha kiinnostamaan.
Säälittävää että näet urakehityksen tärkeämpänä kuin oman lapsen hyvinvoinnin.
Pieni lapsi ei edes osaa kaivata mitään mökkejä ja ulkomaanmatkoja. Eikä kaikkea tarvitse omistaa, voi vaikka vuokrata kivan mökin viikonlopuksi.
Minusta on säälittävää, että aikuisen ihmisen luetun ymmärtäminen on noin heikolla tasolla. Selvästi et ymmärtänyt sanomaani. Lisäksi sinulla taitaa olla jokin muukin huonosti, kun koit tarpeelliseksi vastata noin hyökkäävään sävyyn.
Meidän perheemme ei koe että äidin kotiin jäämisestä seuraisi mitään sellaista hyötyä, josta olisi tarpeellista maksaa tuhansia euroja kuussa ja kymmeniä tuhansia euroja varallisuutta lapsen elinaikana. Päiväkodissa lapsi sosialisoituu muiden lasten kanssa ja hänestä pidetään huolta. Kotona äiti tekee samaa sitten sen lopun ajan sekä kaikki vapaapäivät ja lomat. Molempien parhaat puolet tästä mielestänne saadaan sekä tietysti se on taloudellisestikin erittäin järkevää.
Ja turha yrittää demonisoida sellaista kuka myös talouspuolta ajattelee. Ei raha ole kaikki kaikessa mutta kyllä minä annan arvoa sille että lapsella on mahdollisuus esimerkiksi harrastaa mitä haluaa, vaikka se olisi moottoriurheilua joka maksaa tuhansia euroja kuukaudessa. Tai että voin tarjota lapselle opiskeluvaiheessa oman asunnon jotta saa keskittyä opintoihin. Jne. Eikä tämä täysin tietystikään ole äidin kotona olosta kiinni, mutta kyllä se vaikuttaa. Jos jää saamatta esimerkiksi kolmessa vuodessa 40000te ansiotulot, tekee se maltillisella 5% tuotto-odotuksella jo yli 70 000euroa silloin kun lapsi on 10 vuotias. Ja siihen menetetyt palkankorotukset ja eläke päälle. Se on aika paljon rahaa mitä voi lapsen elämään myöhemmin sijoittaa.
Jotenkin veikkaisin ,että se lapsi saattaisi kuitenkin arvostaa rauhallista,henkilökohtaista kotihoitoa enemmän kuin sitä moottoriurheilua,jos häneltä kysyttäisiin.
Sitähän se saakin. Lisäksi saa leikkiä lukuisten ikätovereidensa kanssa. Tätä ei kotona kasvatettu pääse kokemaan, ellei kyse ole jostain lestaperheestä.
Kyllä meidän lapset leikki kotona ollessaan muiden lasten kanssa päivittäin. Meidän naapurosten lapset oli kaikki kotona. Jännä, tosi jännä.
Se ei ole sama asia leikkiä kavereiden kanssa omalla takapihalla kuin sivistyä ja tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman toive kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidossa ne lapset on ennenkin hyvin kasvaneet. Ei vain ole taloudellisesti kannattavaa vaimon olla ylimääräistä kotona. Töistään tienaa 4500e/kk, tukia ei saisi puoliakaan siitä pidemmän aikaa. Lisäksi urakehitys (tulevat ansiotason korotukset) lykkääntyy.
Kyllä se lapsikin kiittää kun perheellä on varaa ostaa mökki, viedä sitä muksua ulkomaille ja avittaa taloudellisesti elämän taipaleella. Kaikkeen tähän usean vuoden kotona olo tekee pitkässä juoksussa melko tuntuvan loven. Jokainen euro jonka tienaat ja säästät (sijoitat) tänään on viisi tai kymmenen euroa silloin kun sitä lasta alkaa sellainen asia kuin raha kiinnostamaan.
Säälittävää että näet urakehityksen tärkeämpänä kuin oman lapsen hyvinvoinnin.
Pieni lapsi ei edes osaa kaivata mitään mökkejä ja ulkomaanmatkoja. Eikä kaikkea tarvitse omistaa, voi vaikka vuokrata kivan mökin viikonlopuksi.
Minusta on säälittävää, että aikuisen ihmisen luetun ymmärtäminen on noin heikolla tasolla. Selvästi et ymmärtänyt sanomaani. Lisäksi sinulla taitaa olla jokin muukin huonosti, kun koit tarpeelliseksi vastata noin hyökkäävään sävyyn.
Meidän perheemme ei koe että äidin kotiin jäämisestä seuraisi mitään sellaista hyötyä, josta olisi tarpeellista maksaa tuhansia euroja kuussa ja kymmeniä tuhansia euroja varallisuutta lapsen elinaikana. Päiväkodissa lapsi sosialisoituu muiden lasten kanssa ja hänestä pidetään huolta. Kotona äiti tekee samaa sitten sen lopun ajan sekä kaikki vapaapäivät ja lomat. Molempien parhaat puolet tästä mielestänne saadaan sekä tietysti se on taloudellisestikin erittäin järkevää.
Ja turha yrittää demonisoida sellaista kuka myös talouspuolta ajattelee. Ei raha ole kaikki kaikessa mutta kyllä minä annan arvoa sille että lapsella on mahdollisuus esimerkiksi harrastaa mitä haluaa, vaikka se olisi moottoriurheilua joka maksaa tuhansia euroja kuukaudessa. Tai että voin tarjota lapselle opiskeluvaiheessa oman asunnon jotta saa keskittyä opintoihin. Jne. Eikä tämä täysin tietystikään ole äidin kotona olosta kiinni, mutta kyllä se vaikuttaa. Jos jää saamatta esimerkiksi kolmessa vuodessa 40000te ansiotulot, tekee se maltillisella 5% tuotto-odotuksella jo yli 70 000euroa silloin kun lapsi on 10 vuotias. Ja siihen menetetyt palkankorotukset ja eläke päälle. Se on aika paljon rahaa mitä voi lapsen elämään myöhemmin sijoittaa.
Jotenkin veikkaisin ,että se lapsi saattaisi kuitenkin arvostaa rauhallista,henkilökohtaista kotihoitoa enemmän kuin sitä moottoriurheilua,jos häneltä kysyttäisiin.
Sitähän se saakin. Lisäksi saa leikkiä lukuisten ikätovereidensa kanssa. Tätä ei kotona kasvatettu pääse kokemaan, ellei kyse ole jostain lestaperheestä.
Kyllä meidän lapset leikki kotona ollessaan muiden lasten kanssa päivittäin. Meidän naapurosten lapset oli kaikki kotona. Jännä, tosi jännä.
Tulee meilläkin olemaan tietysti esikoinen ja seuraavat sen aikaa, kun äiti hoitaa nuorimmaista kotona. Nuorimmainen menee hoitoon 1 vuotiaana koska silloin ei enää kannata äidin kotona maleksia.
Meidänkin naapurustossa osa lapsista on kotona, eikä näillä seuduilla asu kuin vähintään ylempiä keskituloisia. Jokainen perhe tekee omat valintansa. Mielestäni kuitenkin ansiotaso on tekijä, joka tulee ottaa huomioon. Raha vaikuttaa yllättävän paljon lasten elämään. Lapsi pääsee hyvälle alueelle hyvään kouluun, saa hyvää terveydenhuoltoa, taloudellista tukea opintojen ajan jne. Tätä ei varmaan käsitä ne jotka elää kädestä suuhun sukupolvesta toiseen.
Ei pienistä lapsista huolehtiminen ole maleksimista, vaan vastuuta koko ajan.
Ehkä joku haluaa duuniin maleksimaan, siellä saattaa olla mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ainaki hyvä päiväkoti, josta opin monenlaisia taitoja ja ennen kaikkea koin sosiaalisia suhteita ja tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman toive kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidossa ne lapset on ennenkin hyvin kasvaneet. Ei vain ole taloudellisesti kannattavaa vaimon olla ylimääräistä kotona. Töistään tienaa 4500e/kk, tukia ei saisi puoliakaan siitä pidemmän aikaa. Lisäksi urakehitys (tulevat ansiotason korotukset) lykkääntyy.
Kyllä se lapsikin kiittää kun perheellä on varaa ostaa mökki, viedä sitä muksua ulkomaille ja avittaa taloudellisesti elämän taipaleella. Kaikkeen tähän usean vuoden kotona olo tekee pitkässä juoksussa melko tuntuvan loven. Jokainen euro jonka tienaat ja säästät (sijoitat) tänään on viisi tai kymmenen euroa silloin kun sitä lasta alkaa sellainen asia kuin raha kiinnostamaan.
Säälittävää että näet urakehityksen tärkeämpänä kuin oman lapsen hyvinvoinnin.
Pieni lapsi ei edes osaa kaivata mitään mökkejä ja ulkomaanmatkoja. Eikä kaikkea tarvitse omistaa, voi vaikka vuokrata kivan mökin viikonlopuksi.
Minusta on säälittävää, että aikuisen ihmisen luetun ymmärtäminen on noin heikolla tasolla. Selvästi et ymmärtänyt sanomaani. Lisäksi sinulla taitaa olla jokin muukin huonosti, kun koit tarpeelliseksi vastata noin hyökkäävään sävyyn.
Meidän perheemme ei koe että äidin kotiin jäämisestä seuraisi mitään sellaista hyötyä, josta olisi tarpeellista maksaa tuhansia euroja kuussa ja kymmeniä tuhansia euroja varallisuutta lapsen elinaikana. Päiväkodissa lapsi sosialisoituu muiden lasten kanssa ja hänestä pidetään huolta. Kotona äiti tekee samaa sitten sen lopun ajan sekä kaikki vapaapäivät ja lomat. Molempien parhaat puolet tästä mielestänne saadaan sekä tietysti se on taloudellisestikin erittäin järkevää.
Ja turha yrittää demonisoida sellaista kuka myös talouspuolta ajattelee. Ei raha ole kaikki kaikessa mutta kyllä minä annan arvoa sille että lapsella on mahdollisuus esimerkiksi harrastaa mitä haluaa, vaikka se olisi moottoriurheilua joka maksaa tuhansia euroja kuukaudessa. Tai että voin tarjota lapselle opiskeluvaiheessa oman asunnon jotta saa keskittyä opintoihin. Jne. Eikä tämä täysin tietystikään ole äidin kotona olosta kiinni, mutta kyllä se vaikuttaa. Jos jää saamatta esimerkiksi kolmessa vuodessa 40000te ansiotulot, tekee se maltillisella 5% tuotto-odotuksella jo yli 70 000euroa silloin kun lapsi on 10 vuotias. Ja siihen menetetyt palkankorotukset ja eläke päälle. Se on aika paljon rahaa mitä voi lapsen elämään myöhemmin sijoittaa.
Jotenkin veikkaisin ,että se lapsi saattaisi kuitenkin arvostaa rauhallista,henkilökohtaista kotihoitoa enemmän kuin sitä moottoriurheilua,jos häneltä kysyttäisiin.
Sitähän se saakin. Lisäksi saa leikkiä lukuisten ikätovereidensa kanssa. Tätä ei kotona kasvatettu pääse kokemaan, ellei kyse ole jostain lestaperheestä.
Kyllä meidän lapset leikki kotona ollessaan muiden lasten kanssa päivittäin. Meidän naapurosten lapset oli kaikki kotona. Jännä, tosi jännä.
Se ei ole sama asia leikkiä kavereiden kanssa omalla takapihalla kuin sivistyä ja tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta päiväkodissa.
Tämä on hyvä puoli lapsen jättämisessä. Mielestäni 1 v on kuitenkin siihen aivan liian nuori. -eri
Niin miksi joku jäisi kotiin, jos on kummallakin hyvä duuni ja päivähoitopaikka hoitaa hommansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi joku jäisi kotiin, jos on kummallakin hyvä duuni ja päivähoitopaikka hoitaa hommansa?
Koska oman lapsen hoitaminen ja ksavattaminen on antoisaa ja tärkeää.
Se ongelma entisaikaan nimenomaan oli että ne äidit lähtivät heti kun vaan pystyssä pysyivät, navettaan, peltotöihin, piikomaan, ties mihin raskaisiin fyysisiin töihin ja niille vauvoille ja lapsille ei todellakaan jäänyt aikaa eikä voimavaroja,
niitä sitten kaitsivat ne ajat isovanhemmat, vanhapiikatädit, joskus jopa peräkammarin vanhapojat, naapurin mummo, kuka nyt vain saatiin ilmaiseksi tai ruokapalkalla sitä tehtävää hoitamaan.
Tämä höpinä suomessa jostain keski-eurooppalaisesta ranskalaisesta tai saksankielisistä maista, tai italiasta, jossa on se "mamma", muther, joka oikeasti on ns. "kotirouva" ainakin kun lapset pieniä, niin ei tällaista suomessa ole ollut koskaan,
ainoastaan tällä vuosituhannella, jolloin jopa yh- äiti voi elää sosiaalituella täysin, ihan laadukkaassa asumiskelpoisessa asunnossa, lapsen tai lastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä myös nautin kotona olosta lasten kanssa. Moni tuttu vienyt omat lapset tosi pieninä hoitoon ja olen aina mielessäni sitä ihmetellyt. Miksi edes tehdä lapsia jos heidän kanssaan ei halua viettää aikaa?
Ehkä ei ole halusta kiinni. Ei vaan tule muuten taloudellisesti toimeen. Kaikki eivät ole isopalkkaisia. Kaikki eivät voi myöskään jäädä tukien varaan, koska mistä raha ja maksajat?
Kuluja pienimmäksi. Hyvinkin alhaisilla tuloilla pärjää jos haluaa.
Yh ei saa kuluja kotihoidon tuen tasolle jos meinaa maksaa asuntolainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi joku jäisi kotiin, jos on kummallakin hyvä duuni ja päivähoitopaikka hoitaa hommansa?
Koska oman lapsen hoitaminen ja ksavattaminen on antoisaa ja tärkeää.
Juu olen huomannut sille 18v. poikalapselle pitää kuoria perunatkin lautaselle, kun se on näille joillekin naisille niin antoisaa ja tärkeää. Kaikki tietää tämän naistyypin, ei ihan kovin paljoa syki korvien välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi joku jäisi kotiin, jos on kummallakin hyvä duuni ja päivähoitopaikka hoitaa hommansa?
Koska oman lapsen hoitaminen ja ksavattaminen on antoisaa ja tärkeää.
Ja se ei onnistu jos äiti käy töissä vai?
Asun ulkomailla ja taalla on paljon kotiaiteja. Ja aiteja jotka toiden lomassa kusaa lapsia leikkitreffeille ja harrastuksiin. Lapsiin panostaminen 100%. Jotenkin itsestaan selvaa, etta sali ja muu jaa tauolle ja ennemmin ollaan lapsen kanssa. Isat kayvat yhtalailla mums &tots kerhoissa siina missa aiditkin.
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma entisaikaan nimenomaan oli että ne äidit lähtivät heti kun vaan pystyssä pysyivät, navettaan, peltotöihin, piikomaan, ties mihin raskaisiin fyysisiin töihin ja niille vauvoille ja lapsille ei todellakaan jäänyt aikaa eikä voimavaroja,
niitä sitten kaitsivat ne ajat isovanhemmat, vanhapiikatädit, joskus jopa peräkammarin vanhapojat, naapurin mummo, kuka nyt vain saatiin ilmaiseksi tai ruokapalkalla sitä tehtävää hoitamaan.
Tämä höpinä suomessa jostain keski-eurooppalaisesta ranskalaisesta tai saksankielisistä maista, tai italiasta, jossa on se "mamma", muther, joka oikeasti on ns. "kotirouva" ainakin kun lapset pieniä, niin ei tällaista suomessa ole ollut koskaan,
ainoastaan tällä vuosituhannella, jolloin jopa yh- äiti voi elää sosiaalituella täysin, ihan laadukkaassa asumiskelpoisessa asunnossa, lapsen tai lastensa kanssa.
Paitsi että olet väärässä. Me elettiin tuota todellisuutta ja meidän äiti oli kotona kunnes me oltiim kolme. Vasta sen jälkeen hän palasi lypsämään, heinätöihin ja pellolle.
Vierailija kirjoitti:
Minä en veisi edes eskariin. Oppivelvollisuus hoidettava muulla tavoin.
Oli minusta hyvä kuitenkin lasten oppia olemaan muiden lasten kanssa kuin oman perheen, serkkujen ja parin naapurin lapsen. Kuusivuotias ymmärtää jo paljon. En halunnut sentään aivopestä lapsiani enkä kasvattaa tynnyrissä. :)
Alue: Aihe vapaa
Tulee meilläkin olemaan tietysti esikoinen ja seuraavat sen aikaa, kun äiti hoitaa nuorimmaista kotona. Nuorimmainen menee hoitoon 1 vuotiaana koska silloin ei enää kannata äidin kotona maleksia.
Meidänkin naapurustossa osa lapsista on kotona, eikä näillä seuduilla asu kuin vähintään ylempiä keskituloisia. Jokainen perhe tekee omat valintansa. Mielestäni kuitenkin ansiotaso on tekijä, joka tulee ottaa huomioon. Raha vaikuttaa yllättävän paljon lasten elämään. Lapsi pääsee hyvälle alueelle hyvään kouluun, saa hyvää terveydenhuoltoa, taloudellista tukea opintojen ajan jne. Tätä ei varmaan käsitä ne jotka elää kädestä suuhun sukupolvesta toiseen.