Onko suonenveto verrattavissa synnytyskipuun?
Mies kysyy. Saan monesti pahoja suonenvetoja/lihaskramppeja
Kommentit (85)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:45"]
Voi minusta verrata yhteen supistukseen suonenvetoa.
[/quote]
Totta!
Totta!
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:26"]
On olemassa sellaisia väestöryhmiä, joiden edustajat eivät yleensä jaksa tai kestä paljon mitään. Kuitenkin niidenkin naiset onnistuvat synnyttämään ja tietääkseni monta kätilöä tai synnytyslääkäriä ei ole tuomittu kärsimyskorvauksiin tai rasistisesta rikoksesta, koska eivät ole voineet poistaa synnytyskipuja kokonaan. Eli kaikista laiskimmat ja saamattomimmat naisetkin pystyvät synnyttämään ilman että näistä synnytyksistä puhuttaisiin legendoina.
-Mies 29v + 1v-
[/quote]
Oooooo besserwisser!!! :) Vaikka täällä naiset kertoo että molempia on koettu, suonenvetoja ja synnytyksiä ja synnytys selvästi kivuliaampi, niin kyllähän MIES joka on kokenut näistä vain suonenvedon omakohtaisesti tietää varmasti sanoa loogisella päättelykyvyllään että miehinen suonenveto on PALJON kivulaiaampi. No joo, miehelle se varmasti on aivan ylitsepääsemätön kokemus.
Tää NIIIN vahvistaa käsitystäni että miehet ei kestä sitten niin MITÄÄN!!!
[/quote]Tutkimusten mukaan testosteroni nostaa kipukynnystä ja käytännön kokeissa miesten kivunsieto on aina ollut parempaa. Naisilla myös emotionaalinen herkkyys varmaan vaikuttaa kipukokemukseen varsinkin pitkittyneen kivun tapauksessa.
Elokuvissa naisten stuntteina toimii usein mies ja muutenkin lähes kaikki vaaralliset tempaukset ovat miesten ja poikien tekemiä. Vasta näin kyllä sellaisen videon, jossa teinityttö hyppäsi talon katolta nurmikolle ja loukkasi jalkansa pahasti ja se oli harvinainen poikkeus.
-Mies 29v + 1v-
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:26"]
Jaa, mäkin olin miettinyt samaa, sainpa vastauksen. Pakko kysyä teiltä infernaalisia kipuja kokeneilta että ettekö saanet/halunneet kivunlievitystä ja miksi?
[/quote]
Sain kohdunkaulanpuudutuksen ja ilokaasua (joka loppuvaiheessa otettiin pois). Lisäksi sain oksitosiinia vauhdittamaan supistuksia (joidenkin lähteiden mukaan lisää kipua). Kivun tunne viimeisillä senteillä avautumisvaiheessa ja ponnistusvaiheessa oli jotain ihan infernaalista kuten sanot. Taukoja ei supistuksissa ollut enää vaan kipu oli jatkuvaa, tää vaihe - 6cm siihen kun lapsi syntyi- kesti 6h. ja se kipu oli niin kovaa että täytti koko tajunnan, sitä ei pystynyt kohdistamaan edes mihin ottaa kipeää, ja tajukin meinasi lähteä mutta sain viime hetkellä uuden kohdunkaulanpuudutuksen. Toisessa synnytyksessä supistukset tuskin tuntuivat, käyriltä nähtiin että supistuksia oli ja kohdunkaula oli melkein 6cm auki, minä en olisi arvannut kun ei tuntunut oikein missään. Mutta sitten jouduttiinkin lähteä leikkuriin kesken homman kun lapsen sydänkäyrät laski supistuksilla. Että meni monella tavalla eri lailla kuin ensimmäinen. Niin - kumma kyllä se kipu unohtui tosi äkkiä eikä olis tullut mieleenkään että jättäis toisen lapsen tekemättä sen kivun takia.
Minkä kokoiset ne sun pohkeet on? Isommat kuin kohtu?!! Todellako? Ja kuinka kauan se sun kramppi kestää? 12 h? Kerro jo!
Hmm, en ole synnyttänyt nainen mutta on ollut suonenvetoja joskus. En ole koskana kokenut suonenvetoja kovinkaan kivuliaina, vaan lähinnä kiusallisina.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 22:05"]Hmm, en ole synnyttänyt nainen mutta on ollut suonenvetoja joskus. En ole koskana kokenut suonenvetoja kovinkaan kivuliaina, vaan lähinnä kiusallisina.
[/quote]
Ei ole iso lihas krampannut.
Raskaaksi hankkiutuminen kuulostaa tuon tiedon jälkeen hyvin huonolta idealta. Joskus saan krampin pohkeseen kun venyttelen sängyssä, kipu on kova mutta saan sen laukaistua heti kun ehdin painamaan jalkapohjan lattiaan. Ei sitä tuntikausia kestäisi.
- ei ap
Ei todellakaan ole mikään suonenveto. Synnytyskipuja voisi verrata siihen kun joku piikittää isolla neulalla kankkuun ja antaa rokotteen. Sattuu.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:26"]Jaa, mäkin olin miettinyt samaa, sainpa vastauksen.
Pakko kysyä teiltä infernaalisia kipuja kokeneilta että ettekö saanet/halunneet kivunlievitystä ja miksi?
[/quote]
Epiduraali osui ilmeisesti väärään paikkaan, joten täysin ilman puudutusta 3-asteen repeämät.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 22:08"]
Raskaaksi hankkiutuminen kuulostaa tuon tiedon jälkeen hyvin huonolta idealta. Joskus saan krampin pohkeseen kun venyttelen sängyssä, kipu on kova mutta saan sen laukaistua heti kun ehdin painamaan jalkapohjan lattiaan. Ei sitä tuntikausia kestäisi.
- ei ap
[/quote]
Ja kuinkahan vanhaksi ehdit elää oivallettuasi tämän mielettömän ajatuksesi? Nainen tajuaa asian yleensä viimeistään teininä. Tai synnytettyään. Toki joitain poikkeuksia on, joilla kipu ei lamaavaa, vaikka ei olisi kivunlievitystä. Missä pullossa osa teistä oikein kasvaa?? Synnytyskipu on järkkyä, miksi sekin pitää jotenkin mitätöidä? Aika röyhkeää? Mä en sitten usko, että miehiä mitenkään sattuu, kun iskette kiveksenne täysillä päin metallikaiteita tms.
Mulla tuli raskausaikana öisin kovia pohjelihaskramppeja, ja vaikka miehen avustuksella saatiin kramppi hellittämään aina alle puolen minuutin, oli lihas krampin jälkeen kipeä pari päivää. Kipu oli krampatessa todella repivää. Supistukset on myös tavallaan lihaskramppeja, isomman lihaksen kuin pohjelihas, joten kokonaisvaltaisemmin kehossa tuntuvia, mutta minulla ainakin niistä puuttui se pohjelihaskrampin "hälyttävä" kipu, eikä kipu jatkunut päiväkausia synnytyksen jälkeen, vaan supistusten välissä kohtulihas oli kivuton. Eli tavallaan pohjelihaskrampin kipu oli pahempaa. Kokonaisuutena synnytys oli tietenkin pahempi, sillä se kesti pidempään ja supistuksia ehti tulla synnytyksen aikana lukematon määrä vs. yksi yksittäinen lihaskramppi. Supistukset olivat pahimmillaan ennen epiduraalin saamista useiden minuuttien pituisia, jolloin minulta hävisi kivun kourissa ajan ja paikan taju täysin ja tuntui kuin yksittäinen supistus olisi kestänyt tunti- tai jopa päiväkausia, mutta silloinkin kivusta puuttui se "hälyttävä" tunne. Se oli erilaista kipua kuin fyysisen vahingoittumisen aiheuttama tunne. Mutta tosiaan niin voimakasta, että sai aikaan tunteen ajan täydellisestä pysähtymisestä supistuksen huipun aikana. Sietämätöntä kipua. Kymmenisen sekuntia sitä huippukipua kesti aina järjissään, ja sitten tuntui kuin olisi pudonnut mustaan aukkoon, ja jäljelle jäi vain kipu.
.
(Olisin saanut epiduraalin jo aiemmin, ennen rankinta vaihetta, mutta valitettavasti anestesialääkäri oli leikkauksessa.. Paska mäihä.)
Saan kovia suonenvetoja raskaana, lähinnä pohkeisiin ja reisiin. Se ei ole mitään verrattuna synnytyskipuun.
Miten voi olla et miehet on näin kateellisia SYNNYTYSKIVUISTA?? Ihan kuin se teiltä olisi pois :D
Toinen synnytys oli helppo. Supistukset eivät yltäneet yhtä pahoiksi kuin ensimmäisellä kerralla, joten ponnistusvaihe tuli yllättäen ja meni luomuna. Sain toisen asteen repeämät, mutta jostain kumman syystä sitä itse repeämistä en tuntenut. Keho oli niin täynnä luonnon omaa kipulääkettä, endorfiinia? Omituista, mutta niin se vain meni. Missähän ne endorfiinit luurasi ensimmäisellä kerralla, silloin niistä ei näkynyt jälkeäkään..
-56
Voiskohan synnytys tuntua suunnilleen samalta kuin joku kävis potkaisemassa kiveksiin joka 2-3.s minuutti 12 tunnin ajan?
Olen nainen. Olen synnyttänyt kaksi lasta alakautta ilman puudutusta. Minulla on ollut myös pahoja suonenvetoja. Minusta synnytyssupistuksia voisi hyvin verrata kivultaan toistuviin suonenvetoihin. Eli paha suonenvetokohtaus joka kestää tuntikausia ja joka toistuu loppuvaiheessa minuutin välein tai jopa tauotta (paskapuhetta että supistusten välissä olisi aina tauko). Kivun kokemus on toki aina hyvin yksilöllistä. Itselläni on ilmeisen korkea kipukynnys. Kivuliainta synnytyksessä eivät omalla kohdallani olleet supistukset vaan ponnistusvaihe, erityisesti pään syntyminen ekassa synnytyksessä. Sitä kipua en vertaisi suonenvetoon, ihan erityyppinen kipu, kun kudokset venyvät äärimmilleen ja lopults repeävät. Tätä kipua voisi verrata siihen melonin tunkemiseen anukseen.
On varmaan jos koko keskivartalon lihaksisda vetää suonta yhtäaikaa monta tuntia
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 22:59"]Olen nainen. Olen synnyttänyt kaksi lasta alakautta ilman puudutusta. Minulla on ollut myös pahoja suonenvetoja. Minusta synnytyssupistuksia voisi hyvin verrata kivultaan toistuviin suonenvetoihin. Eli paha suonenvetokohtaus joka kestää tuntikausia ja joka toistuu loppuvaiheessa minuutin välein tai jopa tauotta (paskapuhetta että supistusten välissä olisi aina tauko). Kivun kokemus on toki aina hyvin yksilöllistä. Itselläni on ilmeisen korkea kipukynnys. Kivuliainta synnytyksessä eivät omalla kohdallani olleet supistukset vaan ponnistusvaihe, erityisesti pään syntyminen ekassa synnytyksessä. Sitä kipua en vertaisi suonenvetoon, ihan erityyppinen kipu, kun kudokset venyvät äärimmilleen ja lopults repeävät. Tätä kipua voisi verrata siihen melonin tunkemiseen anukseen.
[/quote]
Lisään vielä että synnytin ilman puudutuksia, koska en kokenut niitä tarvitsevani. Ilokaasua tosin hönkäilin.
Kärsin raskauden loppuvaiheesssa välillä inhottavista yöllisistä suonenvedoista pohkeessa ja muistan synnytyssalissa sanoneeni miehelleni, että supistus tuntuu vatsassa samalla kuin suonenveto pohkeessa, mutta kertaa miljoona. Eli periaatteessa mun supistukset tuntui samalta,mutta miljoona kertaa tuskaisimmilta. Ja kun synnytys kesti 29 tuntia, niin saihan niistä nauttia.. On se synnytys jäätävää puuhaa, ei voi muuta sanoa..