Lue keskustelun säännöt.
Päiväkoteja kuormittavat ne pienet vuoden vanhat taaperot kun äidit on mielummin töissä…
21.01.2022 |
Kyllä vuoden voisi olla kotona ja siitä mies jatkaa. Eläkeikä on 70-vuotta joten töissä kyllä ehtii olla.
Lienee se unelmien asuntolaina syynä nopeaan töihin paluuseen?
Surkeaa katsoa kun pienet vaivataaperot ovat hoidossa😥😓
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhat kertaa fiksumpaa ja arvostettavampaa on käydä töissä, kuin sysätä lapsensa ”virike”hoitoon päiväkotiin, kun loisii itse samaan aikaan vauvan kanssa kotona.
Täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen tätä!
Itselläni lapset 3v, 1,5v ja kohta syntyvä vauva. Tuntuisi oudolta tuupata vanhimmat muksut päiväkotiin kun itse olen vauvan kanssa kotona. Eri asia tietysti, jos perheeseen syntyy kaksoset tai kolmoset, ja vanhin on vilkas taapero, siinä ei sitten kädet riitä millään, ja ehkä silloin jokin osapäiväinen hoitopaikka olisi parempi.
Vaikea sanoa. Mutta minut yllätti täysin, miten yleistä tämä päivähoito nykyään on ihan yksivuotiaillakin
Kukaan nyt varmaan niitä isompia päivähoitoon "tuuppaa", vaan ne on siellä jo valmiiksi. Kyse on pikemminkin siitä, otetaanko päivähoitoon juuri tottuneet lapset sieltä pois pikkusisaruksen syntyessä vai ei. Ja aika monet vie sen isomman sisaruksen vain osapäivähoitoon. Kun vauva saattaa valvoa yön ja nukkua päivän, niin ei siinä aina jaksa olla parhainta seuraa vilkkaalle leikki-ikäiselle. Onko se nyt niin kauhea synti, jos se isompia lapsi käy muutaman tunnin leikkimässä päikyssä ja äiti nukkuu vauvan kanssa torkut?
En nyt itsekään oikein ymmärrä mitä niin kauheaa on siinä, että lapsen laittaa päiväkotiin, oli kotona sitten pikkusisarus tai ei. Itse tykkäsin päiväkodista, siellä sai leikkiä kavereiden kanssa, toisin kuin kotona. Silloinkin kun äiti oli kotona, ei me yleensä yhdessä leikitty. Kai nyt aikuistenkin pitäisi saada tehdä muutakin kuin käydä töissä ja sitten kotona vielä viihdyttää jatkuvasti lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhat kertaa fiksumpaa ja arvostettavampaa on käydä töissä, kuin sysätä lapsensa ”virike”hoitoon päiväkotiin, kun loisii itse samaan aikaan vauvan kanssa kotona.
Täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen tätä!
Itselläni lapset 3v, 1,5v ja kohta syntyvä vauva. Tuntuisi oudolta tuupata vanhimmat muksut päiväkotiin kun itse olen vauvan kanssa kotona. Eri asia tietysti, jos perheeseen syntyy kaksoset tai kolmoset, ja vanhin on vilkas taapero, siinä ei sitten kädet riitä millään, ja ehkä silloin jokin osapäiväinen hoitopaikka olisi parempi.
Vaikea sanoa. Mutta minut yllätti täysin, miten yleistä tämä päivähoito nykyään on ihan yksivuotiaillakin
Mä taas ihmettelen, kuka on lasten kanssa vanhempainvapaiden jälkeen kotona, jollei ole jo valmiiksi työtön kotiäiti? Kotihoidontuki on pennejä ja elintaso kuitenkin mitoitettu kahden palkan mukaan. Varsinkin pk-seutu on todella kallis.
Esim minä. Joo olishan se kiva kun olis enemmän rahaa mutta elämäni parhaat vuodet ovat olleet nämä jotka olen ollut lapsen kanssa kotona. Tullaan pk-seudulla ihan hyvin toimeen miehen palkalla (vajaa 4000e). Mulla odottaa työpaikka 3000e+ palkalla jahka sinne palaan.
Vierailija kirjoitti:
Kotiäitejä vihaavat muut naiset. Tuskin miehet
Nimenomaan miehet. Ei naiset hauku kotiäiteljä lompakkoloisiksi, verenimijöksi, kotona makaaviksi laiskureiksi yms. Kyllä nämä jutut tulevat pääosin miesten suusta ja näppikseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhat kertaa fiksumpaa ja arvostettavampaa on käydä töissä, kuin sysätä lapsensa ”virike”hoitoon päiväkotiin, kun loisii itse samaan aikaan vauvan kanssa kotona.
Täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen tätä!
Itselläni lapset 3v, 1,5v ja kohta syntyvä vauva. Tuntuisi oudolta tuupata vanhimmat muksut päiväkotiin kun itse olen vauvan kanssa kotona. Eri asia tietysti, jos perheeseen syntyy kaksoset tai kolmoset, ja vanhin on vilkas taapero, siinä ei sitten kädet riitä millään, ja ehkä silloin jokin osapäiväinen hoitopaikka olisi parempi.
Vaikea sanoa. Mutta minut yllätti täysin, miten yleistä tämä päivähoito nykyään on ihan yksivuotiaillakin
Kukaan nyt varmaan niitä isompia päivähoitoon "tuuppaa", vaan ne on siellä jo valmiiksi. Kyse on pikemminkin siitä, otetaanko päivähoitoon juuri tottuneet lapset sieltä pois pikkusisaruksen syntyessä vai ei. Ja aika monet vie sen isomman sisaruksen vain osapäivähoitoon. Kun vauva saattaa valvoa yön ja nukkua päivän, niin ei siinä aina jaksa olla parhainta seuraa vilkkaalle leikki-ikäiselle. Onko se nyt niin kauhea synti, jos se isompia lapsi käy muutaman tunnin leikkimässä päikyssä ja äiti nukkuu vauvan kanssa torkut?
En nyt itsekään oikein ymmärrä mitä niin kauheaa on siinä, että lapsen laittaa päiväkotiin, oli kotona sitten pikkusisarus tai ei. Itse tykkäsin päiväkodista, siellä sai leikkiä kavereiden kanssa, toisin kuin kotona. Silloinkin kun äiti oli kotona, ei me yleensä yhdessä leikitty. Kai nyt aikuistenkin pitäisi saada tehdä muutakin kuin käydä töissä ja sitten kotona vielä viihdyttää jatkuvasti lapsiaan.
Ai 1-vuotiaana sä vain menit iloisesti päiväkotiin ja leikit kavereiden kanssa? Taitaa nuo muistikuvat olla kuitenkin vasta siltä ajalta, kun olit vähintään 4-vuotias. Ja siinä on se ongelma, kun kaikki tuupataan päiväkotiin, että ne ovat todella täynnä ja hoitajia nipin napin se minimimäärä, joka pitää olla. Siellä on hirveä härdelli ja arki muistuttaa monissa paikoissa lähinnä jotain selviytymistä. Että sinne vain lapset" kavereiden kanssa leikkimään". Aika ruusuiset muistot sulle jäänyt päiväkodista, etkä ihan ymmärrä, että ei se nyt ihan tuollaista ole.
Vierailija kirjoitti:
Työ työ työ. Siinä kolme tärkeintä nykyihmisille.
Niin? Teen sitä mistä saan eniten iloa, tietenkin. Siksi en tee mm. niitä lapsia lainkaan, en saa niistä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuormitus = bisneshyöty. Mieti sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhat kertaa fiksumpaa ja arvostettavampaa on käydä töissä, kuin sysätä lapsensa ”virike”hoitoon päiväkotiin, kun loisii itse samaan aikaan vauvan kanssa kotona.
Täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen tätä!
Itselläni lapset 3v, 1,5v ja kohta syntyvä vauva. Tuntuisi oudolta tuupata vanhimmat muksut päiväkotiin kun itse olen vauvan kanssa kotona. Eri asia tietysti, jos perheeseen syntyy kaksoset tai kolmoset, ja vanhin on vilkas taapero, siinä ei sitten kädet riitä millään, ja ehkä silloin jokin osapäiväinen hoitopaikka olisi parempi.
Vaikea sanoa. Mutta minut yllätti täysin, miten yleistä tämä päivähoito nykyään on ihan yksivuotiaillakin
Mä taas ihmettelen, kuka on lasten kanssa vanhempainvapaiden jälkeen kotona, jollei ole jo valmiiksi työtön kotiäiti? Kotihoidontuki on pennejä ja elintaso kuitenkin mitoitettu kahden palkan mukaan. Varsinkin pk-seutu on todella kallis.
No minulla on sijoituksia, jotka tuottavat koko ajan sekä perintö, jonka turvin voin elellä. Asuntomme oli jo vapaa lainoista. Mies kävi töissä, minä hoidin meidän lapsia. Nyt taiteilen kotona, kun lapset ovat jo koululaisia. Tällaisiakin kotiäitejä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se oo ongelma jos vanhemmat ovat töissä, se on ongelma että taapero tuodaan päiväkotiin kun ei olla työelämässä! Vauhkona ollaan siitä kun kunta on lopettanut kotihoitolisän, muutamia kymppejä kuussa, niin siitä johtuen tuon lapseni hoitoon samalla kun itse olen työttömänä kotona...
Työnhakukin on työtä, ellet tiedä. Pitää joka päivä käydä läpi uudet työpaikkailmoitukset, tutustua mahdollisiin työnantajayrityksiin sekä hyviä löytäessä miettiä, mitä osaamistaan heille tarjoaisi ja miten. Sitten laadit hakukirjeitä ja viilaat CV:tä sopivaksi. Otat selville, kenelle lähetät hakemuksesi. Tähän menee useampi tunti päivässä.
Pitää olla päikkypaikka myös siksi, että jos työllistyn, sitä ei sitten tarvitse etsiä toiselta puolelta kaupunkia, vaan voin aloittaa työt heti huomenna.
On todella vaikea keskittyä kaikkeen tähän, jos vieressä heiluu vilkas leikki-ikäinen, joka ei edes päiväunia nuku. Hänelle pitää laittaa ruokaa, välipalaa, leikkiä, käydä ulkoilemassa... Lisäksi leikkipuistoista katoaa kaikki päiväkoti-ikäiset lapset, sillä he ovat päiväkodissa. Ketään samanikäistä kaveria sieltä ei enää löydä.
t. Työtön työnhakija-kotiäiti, joka vie 4-vuotiaan sosiaalistumaan ikäistensä kanssa päiväkotiin 6 tunnin ajaksi. Maksan lapsestani hoitomaksua sekä myös veroja työttömyyskorvauksestani.
Isejä ei ole olemassakaan ap:n universumissa, hohhoijaa taas tätä naisten syyllistämistä. Elämäntilanteet, raha-asiat ja muut olosuhteet ovat niin erilaisia että ei tähän mitään sapluunaa ole miten on parasta menetellä. Ap on hyvä ja etsii toisen kohteen säälilleen - Afrikan ja Intian lapsista on hyvä aloittaa, toki Afgsnistania unohtamatta. Siellä lasten kärsimys on todellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuoden ikäinen on ihan iso jo. Minut vietiin 60-luvulla hoitoon 3 kk: n ikäisenä kuten muutkin siihen aikaan, ei ollut vaihtoehtoja kun äiti elätti perhettä kun isä opiskeli. Minä kärvistelin kuopuksen kanssa 9 kk kotona, työkaveri tuli töihin kun lapsensa oli 6 kk. Jos olisin tajunnut, että niinkin voi tehdä, olisin tehnyt.
Ja tästä johtuu nykyisten nuorten aikuisten pahoinvointi. Kiintymyssuhde on epävakaa ja varhainen hylkäämiskokemus on tehnyt henkisesti tuhoa. Vaikeuksia kiintyä ja luottaa, heikko itsetunto, masennusta, ahdistusta ja stressinsietokyky nolla. Vaikka olisi opiskellut tohtoriksi saakka. Omakin lapsi on helppo hylätä, koska semmoinen ”on ihan normaalia.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se oo ongelma jos vanhemmat ovat töissä, se on ongelma että taapero tuodaan päiväkotiin kun ei olla työelämässä! Vauhkona ollaan siitä kun kunta on lopettanut kotihoitolisän, muutamia kymppejä kuussa, niin siitä johtuen tuon lapseni hoitoon samalla kun itse olen työttömänä kotona...
Työnhakukin on työtä, ellet tiedä. Pitää joka päivä käydä läpi uudet työpaikkailmoitukset, tutustua mahdollisiin työnantajayrityksiin sekä hyviä löytäessä miettiä, mitä osaamistaan heille tarjoaisi ja miten. Sitten laadit hakukirjeitä ja viilaat CV:tä sopivaksi. Otat selville, kenelle lähetät hakemuksesi. Tähän menee useampi tunti päivässä.
Pitää olla päikkypaikka myös siksi, että jos työllistyn, sitä ei sitten tarvitse etsiä toiselta puolelta kaupunkia, vaan voin aloittaa työt heti huomenna.
On todella vaikea keskittyä kaikkeen tähän, jos vieressä heiluu vilkas leikki-ikäinen, joka ei edes päiväunia nuku. Hänelle pitää laittaa ruokaa, välipalaa, leikkiä, käydä ulkoilemassa... Lisäksi leikkipuistoista katoaa kaikki päiväkoti-ikäiset lapset, sillä he ovat päiväkodissa. Ketään samanikäistä kaveria sieltä ei enää löydä.
t. Työtön työnhakija-kotiäiti, joka vie 4-vuotiaan sosiaalistumaan ikäistensä kanssa päiväkotiin 6 tunnin ajaksi. Maksan lapsestani hoitomaksua sekä myös veroja työttömyyskorvauksestani.
No ilmankos joillain ei ole töitä. Kotona netin plärääminenkin on muka työtä, jota ei pysty lapsen kanssa tekemään. Potaskaa sanon minä. Ainut mikä voisi olla ongelma on työhaastatteluissa käyminen, jos lapsella ei ole hoitajaa, mutta luulisi että joku kaveri tai sukulainen vahtisi sen pienen hetken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan olisi hyvä, että äiti tai isä olisi kotona, kunnes lapsi olisi 3-vuotias, etenkin kun kasvatus kärsii resurssipulasta. On totta, että ihmisen kyky vuorovaikutukseen kehittyy juuri tuona aikana, ja etenkin ihokosketus olisi hyvin tärkeä. Ostamiselle ja kuluttamiselle annetaan ihan liikaa painoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhat kertaa fiksumpaa ja arvostettavampaa on käydä töissä, kuin sysätä lapsensa ”virike”hoitoon päiväkotiin, kun loisii itse samaan aikaan vauvan kanssa kotona.
Täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen tätä!
Itselläni lapset 3v, 1,5v ja kohta syntyvä vauva. Tuntuisi oudolta tuupata vanhimmat muksut päiväkotiin kun itse olen vauvan kanssa kotona. Eri asia tietysti, jos perheeseen syntyy kaksoset tai kolmoset, ja vanhin on vilkas taapero, siinä ei sitten kädet riitä millään, ja ehkä silloin jokin osapäiväinen hoitopaikka olisi parempi.
Vaikea sanoa. Mutta minut yllätti täysin, miten yleistä tämä päivähoito nykyään on ihan yksivuotiaillakin
Mä taas ihmettelen, kuka on lasten kanssa vanhempainvapaiden jälkeen kotona, jollei ole jo valmiiksi työtön kotiäiti? Kotihoidontuki on pennejä ja elintaso kuitenkin mitoitettu kahden palkan mukaan. Varsinkin pk-seutu on todella kallis.
No minulla on sijoituksia, jotka tuottavat koko ajan sekä perintö, jonka turvin voin elellä. Asuntomme oli jo vapaa lainoista. Mies kävi töissä, minä hoidin meidän lapsia. Nyt taiteilen kotona, kun lapset ovat jo koululaisia. Tällaisiakin kotiäitejä on.
Tietenkin teitä hyväosaisiakin on. Se tuskin on yllätys kellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiäitejä vihaavat muut naiset. Tuskin miehet
Nimenomaan miehet. Ei naiset hauku kotiäiteljä lompakkoloisiksi, verenimijöksi, kotona makaaviksi laiskureiksi yms. Kyllä nämä jutut tulevat pääosin miesten suusta ja näppikseltä.
Katkerien miesten. Heidän, joilla on omaa kokemusta vanhempiensa erosta ja jotka ovat koko lapsuutensa kuunnelleet isä- ja äitiviikoilla, kuinka nämä vanhempansa haukkuvat toisiaan lompakkoloisiksi. Ja samalla lastakin, että vttu kun synnyit, suakin pitää elättää stana.
Erikoisen paljon ilmestynyt parin päivän aikana näitä "siis miten paljon käytätte elämiseen oikein rahaa jos ei pysty olla vuotta kotihoidontuella?" ja "En ymmärrä nykyäitejä" -aloituksia. Sama tyyppi taitaa näitä tehtailla purkaakseen jotain omaa pahaa oloaan ja epävarmuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhat kertaa fiksumpaa ja arvostettavampaa on käydä töissä, kuin sysätä lapsensa ”virike”hoitoon päiväkotiin, kun loisii itse samaan aikaan vauvan kanssa kotona.
Täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen tätä!
Itselläni lapset 3v, 1,5v ja kohta syntyvä vauva. Tuntuisi oudolta tuupata vanhimmat muksut päiväkotiin kun itse olen vauvan kanssa kotona. Eri asia tietysti, jos perheeseen syntyy kaksoset tai kolmoset, ja vanhin on vilkas taapero, siinä ei sitten kädet riitä millään, ja ehkä silloin jokin osapäiväinen hoitopaikka olisi parempi.
Vaikea sanoa. Mutta minut yllätti täysin, miten yleistä tämä päivähoito nykyään on ihan yksivuotiaillakin
Kukaan nyt varmaan niitä isompia päivähoitoon "tuuppaa", vaan ne on siellä jo valmiiksi. Kyse on pikemminkin siitä, otetaanko päivähoitoon juuri tottuneet lapset sieltä pois pikkusisaruksen syntyessä vai ei. Ja aika monet vie sen isomman sisaruksen vain osapäivähoitoon. Kun vauva saattaa valvoa yön ja nukkua päivän, niin ei siinä aina jaksa olla parhainta seuraa vilkkaalle leikki-ikäiselle. Onko se nyt niin kauhea synti, jos se isompia lapsi käy muutaman tunnin leikkimässä päikyssä ja äiti nukkuu vauvan kanssa torkut?
En nyt itsekään oikein ymmärrä mitä niin kauheaa on siinä, että lapsen laittaa päiväkotiin, oli kotona sitten pikkusisarus tai ei. Itse tykkäsin päiväkodista, siellä sai leikkiä kavereiden kanssa, toisin kuin kotona. Silloinkin kun äiti oli kotona, ei me yleensä yhdessä leikitty. Kai nyt aikuistenkin pitäisi saada tehdä muutakin kuin käydä töissä ja sitten kotona vielä viihdyttää jatkuvasti lapsiaan.
Ai 1-vuotiaana sä vain menit iloisesti päiväkotiin ja leikit kavereiden kanssa? Taitaa nuo muistikuvat olla kuitenkin vasta siltä ajalta, kun olit vähintään 4-vuotias. Ja siinä on se ongelma, kun kaikki tuupataan päiväkotiin, että ne ovat todella täynnä ja hoitajia nipin napin se minimimäärä, joka pitää olla. Siellä on hirveä härdelli ja arki muistuttaa monissa paikoissa lähinnä jotain selviytymistä. Että sinne vain lapset" kavereiden kanssa leikkimään". Aika ruusuiset muistot sulle jäänyt päiväkodista, etkä ihan ymmärrä, että ei se nyt ihan tuollaista ole.
Jep, ehkä oli joskus muinoin, mutta nykyään päiväkodit muistuttaa tehotuotantokanalaa tai jotakin Ceauceskun Romanian lastenkoteja, joissa lapsilaumoja säilöttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se oo ongelma jos vanhemmat ovat töissä, se on ongelma että taapero tuodaan päiväkotiin kun ei olla työelämässä! Vauhkona ollaan siitä kun kunta on lopettanut kotihoitolisän, muutamia kymppejä kuussa, niin siitä johtuen tuon lapseni hoitoon samalla kun itse olen työttömänä kotona...
Työnhakukin on työtä, ellet tiedä. Pitää joka päivä käydä läpi uudet työpaikkailmoitukset, tutustua mahdollisiin työnantajayrityksiin sekä hyviä löytäessä miettiä, mitä osaamistaan heille tarjoaisi ja miten. Sitten laadit hakukirjeitä ja viilaat CV:tä sopivaksi. Otat selville, kenelle lähetät hakemuksesi. Tähän menee useampi tunti päivässä.
Pitää olla päikkypaikka myös siksi, että jos työllistyn, sitä ei sitten tarvitse etsiä toiselta puolelta kaupunkia, vaan voin aloittaa työt heti huomenna.
On todella vaikea keskittyä kaikkeen tähän, jos vieressä heiluu vilkas leikki-ikäinen, joka ei edes päiväunia nuku. Hänelle pitää laittaa ruokaa, välipalaa, leikkiä, käydä ulkoilemassa... Lisäksi leikkipuistoista katoaa kaikki päiväkoti-ikäiset lapset, sillä he ovat päiväkodissa. Ketään samanikäistä kaveria sieltä ei enää löydä.
t. Työtön työnhakija-kotiäiti, joka vie 4-vuotiaan sosiaalistumaan ikäistensä kanssa päiväkotiin 6 tunnin ajaksi. Maksan lapsestani hoitomaksua sekä myös veroja työttömyyskorvauksestani.
Saat ilmaista rahaa, josta pidätetään siivu verona ennen kuin se annetaan sinulle ja sinä maksat veroja? Tää on aina yhtä huvittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se oo ongelma jos vanhemmat ovat töissä, se on ongelma että taapero tuodaan päiväkotiin kun ei olla työelämässä! Vauhkona ollaan siitä kun kunta on lopettanut kotihoitolisän, muutamia kymppejä kuussa, niin siitä johtuen tuon lapseni hoitoon samalla kun itse olen työttömänä kotona...
Työnhakukin on työtä, ellet tiedä. Pitää joka päivä käydä läpi uudet työpaikkailmoitukset, tutustua mahdollisiin työnantajayrityksiin sekä hyviä löytäessä miettiä, mitä osaamistaan heille tarjoaisi ja miten. Sitten laadit hakukirjeitä ja viilaat CV:tä sopivaksi. Otat selville, kenelle lähetät hakemuksesi. Tähän menee useampi tunti päivässä.
Pitää olla päikkypaikka myös siksi, että jos työllistyn, sitä ei sitten tarvitse etsiä toiselta puolelta kaupunkia, vaan voin aloittaa työt heti huomenna.
On todella vaikea keskittyä kaikkeen tähän, jos vieressä heiluu vilkas leikki-ikäinen, joka ei edes päiväunia nuku. Hänelle pitää laittaa ruokaa, välipalaa, leikkiä, käydä ulkoilemassa... Lisäksi leikkipuistoista katoaa kaikki päiväkoti-ikäiset lapset, sillä he ovat päiväkodissa. Ketään samanikäistä kaveria sieltä ei enää löydä.
t. Työtön työnhakija-kotiäiti, joka vie 4-vuotiaan sosiaalistumaan ikäistensä kanssa päiväkotiin 6 tunnin ajaksi. Maksan lapsestani hoitomaksua sekä myös veroja työttömyyskorvauksestani.
No ilmankos joillain ei ole töitä. Kotona netin plärääminenkin on muka työtä, jota ei pysty lapsen kanssa tekemään. Potaskaa sanon minä. Ainut mikä voisi olla ongelma on työhaastatteluissa käyminen, jos lapsella ei ole hoitajaa, mutta luulisi että joku kaveri tai sukulainen vahtisi sen pienen hetken.
Kaverit on kaikki töissä eikä sukulaisia ole alle 300 km:n. Lisäksi asiantuntijatyöhön laadittava työhakemus on vähän eri luokkaa kuin siivoojan.
Omassa lähipiirissä ihmisillä on niin isot lainat, että ei ole oikeasti varaa olla kotona pidempään kuin sen vuoden.
Jotenkin surullista, että ihmiset pistää itsensä tuollaisen tilanteeseen, jossa missaavat lapsen ensimmäisistä vuosista todella paljon eivätkä voi koskaan saada niitä takaisin. Välillä tuntuu, että näille ihmisille ne kulissit ja tietyltä näyttävä ovat tärkeämmät kuin se oma lapsi.
Ihan ekana ne pikkutaaperot pois sieltä päiväkodista, joiden äiti luuhaa kotona vauvan kanssa. Se jos mikä on ihan älytöntä. Itsekin ymmärrän, että 5v käy päiväkodissa, kun äiti on kotona vauvan kanssa, mutta joku 1-2v, mitä sen ikäinen saa siitä hälyisestä päiväkotiarjesta? Kotiin noin pienet kuuluu. Okei, joidenkin on pakko mennä töihin, vaikka lapsi on noin pieni, mutta mitä nämä muut sankarit ovat, jotka silti kärräävät ihan pienen hoitoon, kun itse ovat kotona? Tuskin ne kaikki mitään lasuasiakkaita ovat.