Lue keskustelun säännöt.
Jyväskylän yliopisto joutuu luopumaan pääsykokeiden sukupuolikiintiöstä
21.01.2022 |
Lautakunta oli yksimielinen siitä että yliopiston harjoittamassa sukupuolikiintiössä on ollut kyse yksilön sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä eikä se vastaisuudessa saa enää jatkaa pääsykokeiden sukupuolikiintiötä. Lautakunnan mukaan menettely oli ongelmallista myös sukupuoli-identiteetiltään muunsukupuolisten kannalta, koska tasa-arvolain mukaan syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Mikä naishakija? Sukupuolia ei ole.
Ainakin yläkoulujen urheiluluokille naishakija saa helpommin pisteitä voimasuorituksista kuin pojat. Tämä on varsin mielenkiintoista, koska 12-vuotiaana tytöt ovat yleensä pidempiä ja painavampia ja näin ollen vahvempia kuin pojat, mutta silti tyttöjä suositaan valinnassa. Yleensä sukupuolijakauma onkin 75/25 tyttöjen hyväksi urheiluluokilla.
Tytöt ei ole missään iässä poikia vahvempia, vaikka kasvupyrähdys alkaa nuorempana.
Ovat siinä vaiheessa, kun tytöillä on murrosikä alkanut, mutta pojilla ei. 6. luokalla tytöt ovat jo pääasiassa aikuisen naisen kokoisia ja painoisia, mutta pojat 10 cm lyhyempiä ja 10 kg kevyempiä. Sitä ennen ja sen jälkeen pojat ovat vahvempia, mutta tyttöjen murrosiän kohdalla tulee tällainen muutos fyysisiin ominaisuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
seuraavaksi voisi tutkia että onko hyväksyttävää että ruotsinkieliset pääsevät yliopistoon pienemmillä pistemäärillä.
Valtiolla on viisi koulukotia. Neljä suomenkielistä ja yksi suomenruotsalainen. Eli suomenruotsalaiset käyttävät kapasiteetistä 20% vaikka heitä on suomen väestöstä alle 10%. Tämän voi tulkita joko niin, että suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettuja tässä(kin) asiassa tai sitten suomenruotsalaisilla on enemmän ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Mikä naishakija? Sukupuolia ei ole.
Ainakin yläkoulujen urheiluluokille naishakija saa helpommin pisteitä voimasuorituksista kuin pojat. Tämä on varsin mielenkiintoista, koska 12-vuotiaana tytöt ovat yleensä pidempiä ja painavampia ja näin ollen vahvempia kuin pojat, mutta silti tyttöjä suositaan valinnassa. Yleensä sukupuolijakauma onkin 75/25 tyttöjen hyväksi urheiluluokilla.
Tytöt ei ole missään iässä poikia vahvempia, vaikka kasvupyrähdys alkaa nuorempana.
Ovat siinä vaiheessa, kun tytöillä on murrosikä alkanut, mutta pojilla ei. 6. luokalla tytöt ovat jo pääasiassa aikuisen naisen kokoisia ja painoisia, mutta pojat 10 cm lyhyempiä ja 10 kg kevyempiä. Sitä ennen ja sen jälkeen pojat ovat vahvempia, mutta tyttöjen murrosiän kohdalla tulee tällainen muutos fyysisiin ominaisuuksiin.
Kuudesluokkalaiset pojat on vahvempia vaikka olisivat lyhyempiä kuin tytöt Tyttöjen murrosikä aiheuttaa tyttöjen ja poikien erot liikunnassa. Samalla tavalla teinipojat voittaa aikuiset naiset, vaikka olisivat kevyempiä ja silmämääräisesti vähemmän lihaksikkaita kuin aikuiset urheilevat naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään muunsukupuolisia ole olemassakaan.
Muunsukupuolinen eli muu on sellainen, joka ei luokittele ja ketegorioi itseään mieheksi eikä naiseksi.
Siinähän kategorioi. Hän on silti mies tai nainen. Edes yliopistojen pitäisi vaalia tiedettä ja faktoja eikä myötäillä ihmisten mielikuvitusidentiteettejä.
Taideyliopistossa on muuten jatkuvasti tota muunsukupuolis-hokemista kaikissa kyselyissään, tiedotteissaan ja sähköposteissaan. On itsekin vaikea enää arvostaa koko opinahjoa, kun sen ”tieteellisyys” on tuota luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Mikä naishakija? Sukupuolia ei ole.
Ainakin yläkoulujen urheiluluokille naishakija saa helpommin pisteitä voimasuorituksista kuin pojat. Tämä on varsin mielenkiintoista, koska 12-vuotiaana tytöt ovat yleensä pidempiä ja painavampia ja näin ollen vahvempia kuin pojat, mutta silti tyttöjä suositaan valinnassa. Yleensä sukupuolijakauma onkin 75/25 tyttöjen hyväksi urheiluluokilla.
Tytöt ei ole missään iässä poikia vahvempia, vaikka kasvupyrähdys alkaa nuorempana.
Ovat siinä vaiheessa, kun tytöillä on murrosikä alkanut, mutta pojilla ei. 6. luokalla tytöt ovat jo pääasiassa aikuisen naisen kokoisia ja painoisia, mutta pojat 10 cm lyhyempiä ja 10 kg kevyempiä. Sitä ennen ja sen jälkeen pojat ovat vahvempia, mutta tyttöjen murrosiän kohdalla tulee tällainen muutos fyysisiin ominaisuuksiin.
Se että tyttö on 10 cm pidempi ja 10 kg painavampi kuin poika ei tarkoita sitä että tyttö olisi vahvempi.
Fysiologia muodostuu aika monesta muustakin komponentista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisilla on myös etniset kiintiöt mm. lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen. Meillä on myös etniset yliopistot Åbo Akademi ja Hanken.
Lääkikseen ja oikikseen ei mielestäni kuulu tietyt kiintiöt ruotsinkielisille enkä ollut ennen kuullut että näin on. Olen ymmärtänyt että esim lääkiksen voi käydä joko ruotsiksi tai suomeksi? Onko tämä sama kuin etniset kiintiöt?
Etninen kiintiö on taas mielestäni väärin silloin, kun on olemassa esim yksi lääkislinja johon on varattu tietty osa pelkästään esim opiskelijoille joilla on paperilla äidinkieli ruotsi. Tämä on huutava vääryys.
Mutta mielestäni ruotsinkielisiä yliopistoja ei voi laittaa samaan nippuun. Jos ruotsinkieliset oppilaitokset ovat etnisiä, samalla logiikalla ruotsinkieliset peruskoulut ovat etnisiä?
Kuka tahansa voi hakea esim Hankeniin vaikka pääsykoe on ruotsiksi.
Olisiko mielestäsi reilua että ruotsinkielinen, joka on käynyt koko peruskoulunsa ruotsiksi, laitetaan samalle linjalle suomenkielisen kanssa joka on taas käynyt koulunsa suomeksi. Ja sitten pääsykoe ja opetus on ylemmällä tasolla suomeksi?
Mutta samalla on epäreilua että suomenkielinen, joka on käynyt koulunsa suomeksi, laitettaisiin samalle linjalle ruotsinkielisen hakijan kanssa kun pääsykoe ja opetus on ruotsiksi?
Mitenkäs syrjivää on, että ulkomailla syntyneet eivät joudu suorittamaan virkamiesruotsia korkeakouluissa päästäkseen läpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Poliisikoulussa naisilta ei vaadita yhtä hyvää fyysistä suoritusta kuin miehiltä, mikä on aika outoa, sillä peruspoliisin työ on aika fyysistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Mikä naishakija? Sukupuolia ei ole.
Ainakin yläkoulujen urheiluluokille naishakija saa helpommin pisteitä voimasuorituksista kuin pojat. Tämä on varsin mielenkiintoista, koska 12-vuotiaana tytöt ovat yleensä pidempiä ja painavampia ja näin ollen vahvempia kuin pojat, mutta silti tyttöjä suositaan valinnassa. Yleensä sukupuolijakauma onkin 75/25 tyttöjen hyväksi urheiluluokilla.
Tytöt ei ole missään iässä poikia vahvempia, vaikka kasvupyrähdys alkaa nuorempana.
Ovat siinä vaiheessa, kun tytöillä on murrosikä alkanut, mutta pojilla ei. 6. luokalla tytöt ovat jo pääasiassa aikuisen naisen kokoisia ja painoisia, mutta pojat 10 cm lyhyempiä ja 10 kg kevyempiä. Sitä ennen ja sen jälkeen pojat ovat vahvempia, mutta tyttöjen murrosiän kohdalla tulee tällainen muutos fyysisiin ominaisuuksiin.
Kuudesluokkalaiset pojat on vahvempia vaikka olisivat lyhyempiä kuin tytöt Tyttöjen murrosikä aiheuttaa tyttöjen ja poikien erot liikunnassa. Samalla tavalla teinipojat voittaa aikuiset naiset, vaikka olisivat kevyempiä ja silmämääräisesti vähemmän lihaksikkaita kuin aikuiset urheilevat naiset.
Eivät ole yleensä vahvempia, koska ovat lyhyempiä ja kevyempiä. Vai miten muka 170 cm ja 55-60 kg tyttö häviäisi 155 cm ja 40-45 kg pojalle fyysisesti? Treenaava teinipoika, jolla on murrosikä päällä, on sitten jo selvästi aikuista naista fyysisesti edellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Mikä naishakija? Sukupuolia ei ole.
Ainakin yläkoulujen urheiluluokille naishakija saa helpommin pisteitä voimasuorituksista kuin pojat. Tämä on varsin mielenkiintoista, koska 12-vuotiaana tytöt ovat yleensä pidempiä ja painavampia ja näin ollen vahvempia kuin pojat, mutta silti tyttöjä suositaan valinnassa. Yleensä sukupuolijakauma onkin 75/25 tyttöjen hyväksi urheiluluokilla.
Tytöt ei ole missään iässä poikia vahvempia, vaikka kasvupyrähdys alkaa nuorempana.
Ovat siinä vaiheessa, kun tytöillä on murrosikä alkanut, mutta pojilla ei. 6. luokalla tytöt ovat jo pääasiassa aikuisen naisen kokoisia ja painoisia, mutta pojat 10 cm lyhyempiä ja 10 kg kevyempiä. Sitä ennen ja sen jälkeen pojat ovat vahvempia, mutta tyttöjen murrosiän kohdalla tulee tällainen muutos fyysisiin ominaisuuksiin.
Se että tyttö on 10 cm pidempi ja 10 kg painavampi kuin poika ei tarkoita sitä että tyttö olisi vahvempi.
Fysiologia muodostuu aika monesta muustakin komponentista.
Kyllä se tyttö on vahvempi. Fysiologia on sitten vähän enemmän kuin pelkkä fyysinen vahvuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Mikä naishakija? Sukupuolia ei ole.
Ainakin yläkoulujen urheiluluokille naishakija saa helpommin pisteitä voimasuorituksista kuin pojat. Tämä on varsin mielenkiintoista, koska 12-vuotiaana tytöt ovat yleensä pidempiä ja painavampia ja näin ollen vahvempia kuin pojat, mutta silti tyttöjä suositaan valinnassa. Yleensä sukupuolijakauma onkin 75/25 tyttöjen hyväksi urheiluluokilla.
Tytöt ei ole missään iässä poikia vahvempia, vaikka kasvupyrähdys alkaa nuorempana.
Ovat siinä vaiheessa, kun tytöillä on murrosikä alkanut, mutta pojilla ei. 6. luokalla tytöt ovat jo pääasiassa aikuisen naisen kokoisia ja painoisia, mutta pojat 10 cm lyhyempiä ja 10 kg kevyempiä. Sitä ennen ja sen jälkeen pojat ovat vahvempia, mutta tyttöjen murrosiän kohdalla tulee tällainen muutos fyysisiin ominaisuuksiin.
Se että tyttö on 10 cm pidempi ja 10 kg painavampi kuin poika ei tarkoita sitä että tyttö olisi vahvempi.
Fysiologia muodostuu aika monesta muustakin komponentista.
Kyllä se tyttö on vahvempi. Fysiologia on sitten vähän enemmän kuin pelkkä fyysinen vahvuus.
Tämä on yksinkertaisesti puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
seuraavaksi voisi tutkia että onko hyväksyttävää että ruotsinkieliset pääsevät yliopistoon pienemmillä pistemäärillä.
Valtiolla on viisi koulukotia. Neljä suomenkielistä ja yksi suomenruotsalainen. Eli suomenruotsalaiset käyttävät kapasiteetistä 20% vaikka heitä on suomen väestöstä alle 10%. Tämän voi tulkita joko niin, että suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettuja tässä(kin) asiassa tai sitten suomenruotsalaisilla on enemmän ongelmia.
Mut ku niitä on alle 5 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään muunsukupuolisia ole olemassakaan.
Muunsukupuolinen eli muu on sellainen, joka ei luokittele ja ketegorioi itseään mieheksi eikä naiseksi.
Yhteiskunnan tulisi panostaa enemmän kaikenlaisten mielenterveysongelmien hoitamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä tässä soveltuvuuskokeessa mitataan?
Psykologinen testaus soveltuvuudesta toimia kasvatustehtävissä lasten/nuorten kanssa. Ja joo, jos tämä ei onnistu, en halua sellaista henkilöä lasteni opettajaksi vaikka munat 😳
Eikö siis ole mitään liikunnallisia testejä?
Liikuntatieteelliseen on soveltuvuustesti liikunnasta.
No saako liikunnan testistä pisteitä sukupuolen mukaan? Vai miten menee sen pisteytys?
En tiedä miten nykyään, mutta joskus vuosikymmeniä sitten osa testilajeista oli naisille ja miehille erilaisia liikuntatieteellisessä.
Eli ilmeisesti naishakija saa pisteet helpommalla?
Poliisikoulussa naisilta ei vaadita yhtä hyvää fyysistä suoritusta kuin miehiltä, mikä on aika outoa, sillä peruspoliisin työ on aika fyysistä.
Ei sen fyysisempää kuin lähihoitajilla hoivakodeissa.
Pohdintoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisilla on myös etniset kiintiöt mm. lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen. Meillä on myös etniset yliopistot Åbo Akademi ja Hanken.
Lääkikseen ja oikikseen ei mielestäni kuulu tietyt kiintiöt ruotsinkielisille enkä ollut ennen kuullut että näin on. Olen ymmärtänyt että esim lääkiksen voi käydä joko ruotsiksi tai suomeksi? Onko tämä sama kuin etniset kiintiöt?
Etninen kiintiö on taas mielestäni väärin silloin, kun on olemassa esim yksi lääkislinja johon on varattu tietty osa pelkästään esim opiskelijoille joilla on paperilla äidinkieli ruotsi. Tämä on huutava vääryys.
Mutta mielestäni ruotsinkielisiä yliopistoja ei voi laittaa samaan nippuun. Jos ruotsinkieliset oppilaitokset ovat etnisiä, samalla logiikalla ruotsinkieliset peruskoulut ovat etnisiä?
Kuka tahansa voi hakea esim Hankeniin vaikka pääsykoe on ruotsiksi.
Olisiko mielestäsi reilua että ruotsinkielinen, joka on käynyt koko peruskoulunsa ruotsiksi, laitetaan samalle linjalle suomenkielisen kanssa joka on taas käynyt koulunsa suomeksi. Ja sitten pääsykoe ja opetus on ylemmällä tasolla suomeksi?
Mutta samalla on epäreilua että suomenkielinen, joka on käynyt koulunsa suomeksi, laitettaisiin samalle linjalle ruotsinkielisen hakijan kanssa kun pääsykoe ja opetus on ruotsiksi?
Helsingin yliopiston lääketieteelliessä tiedekunnassa ja oikeustieteellisessä tdk:ssa on ollut jo kauan aikaa käytäntö, että suomenruotsalaisilta vaaditaan vähempiä pistemääriä kuin kantasuomalaisilta. Helsingin yliopistossa on myös muitakin kiintiöitä. Kun menen lääkäriin haluan parhaan mahdollisesn lääkärin, enkä poliittisesti sopivaa lääkäriä, jolla on heikompi osaaminen. Kyse on sentään minun terveydestä.
Etniset kiintiöt on nykypäivää. Valitettavasti. Osaaminen on nykyään toissijaista. Esimerkkinä vaikka Harvardin yliopisto, jossa etniset kiintiöt ovat paljon räikeämmät kuin mitä Suomessa nykyään.
Arvosanoilla sisäänpääsystä pitäisi luopua, ja antaa enemmän arvoa pääsykokeille ja yo-kirjoituksista pitäisi luopua.
Ruotsinkieliset pääsee tosiaan alemmilla pisteillä lääkikseen ja oikikseen. Tätä perustellaan sillä, että tarvitaan ruotsinkielisille palveluja omalla äidinkielellä.
Vierailija kirjoitti:
Pohdintoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisilla on myös etniset kiintiöt mm. lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen. Meillä on myös etniset yliopistot Åbo Akademi ja Hanken.
Lääkikseen ja oikikseen ei mielestäni kuulu tietyt kiintiöt ruotsinkielisille enkä ollut ennen kuullut että näin on. Olen ymmärtänyt että esim lääkiksen voi käydä joko ruotsiksi tai suomeksi? Onko tämä sama kuin etniset kiintiöt?
Etninen kiintiö on taas mielestäni väärin silloin, kun on olemassa esim yksi lääkislinja johon on varattu tietty osa pelkästään esim opiskelijoille joilla on paperilla äidinkieli ruotsi. Tämä on huutava vääryys.
Mutta mielestäni ruotsinkielisiä yliopistoja ei voi laittaa samaan nippuun. Jos ruotsinkieliset oppilaitokset ovat etnisiä, samalla logiikalla ruotsinkieliset peruskoulut ovat etnisiä?
Kuka tahansa voi hakea esim Hankeniin vaikka pääsykoe on ruotsiksi.
Olisiko mielestäsi reilua että ruotsinkielinen, joka on käynyt koko peruskoulunsa ruotsiksi, laitetaan samalle linjalle suomenkielisen kanssa joka on taas käynyt koulunsa suomeksi. Ja sitten pääsykoe ja opetus on ylemmällä tasolla suomeksi?
Mutta samalla on epäreilua että suomenkielinen, joka on käynyt koulunsa suomeksi, laitettaisiin samalle linjalle ruotsinkielisen hakijan kanssa kun pääsykoe ja opetus on ruotsiksi?
Helsingin yliopiston lääketieteelliessä tiedekunnassa ja oikeustieteellisessä tdk:ssa on ollut jo kauan aikaa käytäntö, että suomenruotsalaisilta vaaditaan vähempiä pistemääriä kuin kantasuomalaisilta. Helsingin yliopistossa on myös muitakin kiintiöitä. Kun menen lääkäriin haluan parhaan mahdollisesn lääkärin, enkä poliittisesti sopivaa lääkäriä, jolla on heikompi osaaminen. Kyse on sentään minun terveydestä.
Etniset kiintiöt on nykypäivää. Valitettavasti. Osaaminen on nykyään toissijaista. Esimerkkinä vaikka Harvardin yliopisto, jossa etniset kiintiöt ovat paljon räikeämmät kuin mitä Suomessa nykyään.
Kiitos selvennyksestä, nyt ymmärrän paremmin. Kuvailemasi käytäntö ei ole missään nimessä reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20v sitten sai ammattikoulussakin lisäpisteitä jos tyttönä haki vaikka autopuolelle. Tuskin enää on näin. Ja taisi sama olla pojillakin, jos tyttöjen alalle haki. Ainakin omassa koulussa noin. Onhan se siinä mielessä hyvä, jos kannustaa hakemaan. Mutta kykyjen mukaan pitäisi kuitenkin päästä.
Ihan tuo sama käytäntö on voimassa nykyäänkin. Jos hakee koulutukseen, johon hakijoista vähintään 60 % on eri sukupuolta kuin hakija, hakija saa lisäpisteitä.
Jos näin on, kohta tasa-arvolautakunta lakkauttaa käytännön muunsukupuolisia syrjivänä.
Tytöt ei ole missään iässä poikia vahvempia, vaikka kasvupyrähdys alkaa nuorempana.