Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntui muuttua "keski-ikäiseksi" naiseksi, ja missä iässä huomasit muuttuneesi sellaiseksi?
Itse olen 32 ja olen huomannut miettiväni alituisesti sitä, etten ole enää nuori kauaa..
Kommentit (1022)
Vierailija kirjoitti:
Minua ei haittaa olla keski-ikäinen, lähinnä mietin että miten hitossa en nuorempana ymmärtänyt oikein mistään mitään. Ensimmäiset kertaa ajattelin olevani keski-ikäinen, kun olin erään nuoren henkilön seurassa huvipuistossa ja törmäsimme hänen sisarensa ja tämän mieheen perheineen. Kyseinen mies ei kiinnittänyt minuun mitään huomiota. Ei tervehtinyt, ei edes katsonut päälle, kuin olisin ollut ilmaa :D. Eipä silti että olisin hänen huomiotaan kaivannut, mutta kyllä ihmisellä pitäisi olla sen verran käytöstapoja että vaivautuu edes tervehtimään. Ja ei, ei ollut kyse mistään sosiaalista peloista tai ujoudesta.
Keski-ikäisenä sitä nimenomaan alkaa pahastumaan, jos "muilla ei ole käytöstapoja", eli sikäli analysoit ihan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin 35-vuotiaana, kun lääkäri kutsui keski-ikäiseksi. En silti kauheasti muuttunut. Päätin että pysyn sisäisesti lapsellisena vanhuksena.
Joskus nelikymppisenä sen huomasi, että (pitkitetty) nuoruus on ohi. Tekee ittensä vaan pelleksi muiden silmissä jos kuvittelee muuta, ja satuttaa itteensä. Tuleville sukupolville se nuoruus loppuu vielä aikasemmin, kauneustrendit ja -bimbot saa ne yksilöiden huiput haluamaan aina vaan nuorempia. Terveiden yksilöiden elinikä nousee muttei heidän haluttavuus.
Nännit laskeutuivat 20 cm ja takapuoli romahti.
Kun eräs läheinen kuoli 39-vuotiaana ja itse olin saman ikäinen. Tämä loppu tuntuu jatkoajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en nyt vielä tunne itseäni keski-ikäiseksi mutta kyllä se on mielessä useasti. Jotenki sana keski-ikäinen tuntuu melkein kirosanalta. :/ Ahdistaa. En halua olla vanha! Mulla on ollut jatkuva ikäkriisi 25v asti. Pelottaa vanheta. En tykkää siitä, mitä se ulkonäölle tekee.
N31
Voin lohduttaa että kun saavutat keski-iän, ajattelet asioista eri tavalla ja ulkonäkö ei ole enää prioriteeteissa kärkisijoilla. T.tyytyväinen keski-ikäinen täti 50v
Olen 42 ja näytän paremmalta kuin ikinä. Olen paremmassa kunnossa kuin nuorena. Olen itsevarmempi ja hauskempi. En ole aikeissa ripotella tuhkaa päälleni vielä pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aloin sanoa itseäni keski-ikäiseksi heti, kun täytin 35. Ikävuosina 35-40 muut ihmiset vastusti sitä vielä, että "ethän sinä ole/eihän me vielä olla". Nyt kukaan ei enää väitä vastaan. N44
Ja lisäänpä vielä, että nauratti hirveesti ne vastasanväittämiset. Mitä pahaa siinä on olla keski-ikäinen nainen? N44
No koska keski-iälle on olemassa ihan virallisiakin määritelmiä eikä 35 ole keski-ikäinen vaan ihan vaan aikuinen. Joissain päin Suomea käy sen ikäisiä vielä nuorten aikuistenkin toiminnassa (nuori aikuinen on 29 tai alle). Aikamoinen harppaus että siirtyy nuoresta (2-kymppinen) aikuisesta samantien keski-ikäiseksi. Keski-ikä on kuitenkin ikä jossa ihminen alkaa oikeasti saada iän tuomia vaivoja. Mikä kiire sulla on ollut olla keski-ikäinen?
T. Entinen nuorisotyöntekijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vain tapahtuu ihan luonnostaan. Miksi sitä pitäisi sen kummemmin tarkkailla tai ihmetellä? Vanheneminen on nääs ihan luonnollinen juttu, mikä muovisten nykyihmisten on vissiin vaikea ymmärtää.
En ole muovinen nykyihminen, silti vanheneminen tuntuu pahalta. Kun oma mieli on kuin parikymppisen yhä. Mutta keho ei enää toimi kuten pitäisi.
No kyllä keski-ikäisen keho vielä toimii, niinkuin pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en nyt vielä tunne itseäni keski-ikäiseksi mutta kyllä se on mielessä useasti. Jotenki sana keski-ikäinen tuntuu melkein kirosanalta. :/ Ahdistaa. En halua olla vanha! Mulla on ollut jatkuva ikäkriisi 25v asti. Pelottaa vanheta. En tykkää siitä, mitä se ulkonäölle tekee.
N31
Voin lohduttaa että kun saavutat keski-iän, ajattelet asioista eri tavalla ja ulkonäkö ei ole enää prioriteeteissa kärkisijoilla. T.tyytyväinen keski-ikäinen täti 50v
Ei tämä kyllä lohduta nuorempaa ihmistä, joka haluaa näyttää hyvältä. Minäpä puolestani voin lohduttaa sillä, että ihminen voi näyttää hyvältä vielä keski-ikäisenäkin. Riippuu tosin henkilöstä. Mutta ei oman ajattelutavan tarvitse muuttua itselle vieraaksi, vaikka kuinka tulisi ikää.
N43
Hassua, just tänään mietin, että tämä korona-aika on varmaan varhentanut mun keski-ikäistymistä, kun on vaan jymähtänyt kotiin. Meillä oli tänään palaveri, jossa nuoremmat jaksoivat ideoida innoissaan kaikkea puppua (kyllä, näin oikeasti ajattelin) ja minä vaan yritin olla lannistamatta heitä. Siitä sitten havahduin, että nyt on päässyt lipasahtamaan sille seniori-osastolle. Olen 37.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mieheni vaihtoi nuorempaan. Olin 34.
Miten piristää omaa keski-ikää? Olen nelikymppinen ja pelkään luisuvani lamaannukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu terapiaan! Sulla on ongelma, joka on päänsisäinen. Olen 45 ja en koe millään lailla olevani keski-iässä..
No et se sinäkään ihan terve ole, jos et ymmärrä todellakin olevasi keski-ikäinen.
Miten se pitäisi ymmärtää?
Pitäisikö ruveta rajoittamaan tekemisiä jotenkin?
Saanko jonkun sanktion siitä, etten ymmärrä olevani keski-ikäinen?
Vierailija kirjoitti:
Kun mieheni vaihtoi nuorempaan. Olin 34.
Eli vaihtoi nuoren nuorempaan.
Kaksikymppiseenkö?
Ikätasolleen sopivaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mieheni vaihtoi nuorempaan. Olin 34.
Eli vaihtoi nuoren nuorempaan.
Kaksikymppiseenkö?
Ikätasolleen sopivaan?
Hedelmällisempään.
Keski-ikä on hyvä ikä! Kroppa toimii vielä, minkä nuoruuden heleydessä hieman menettää sen tyylissä voittaa, ja viisautta on päässä parikymppistä enemmän. Onnellisessa parisuhteessa on ihanaa (nuorena ei sellaista osannut järjestää), mies kehuu kauniiksi ja seksi on parempaa kuin koskaan. Nyt voi vähän tuntea ylpeyttä siitä, miten hyvät elämäntavat alkaa kantaa hedelmää ja toisaalta kiitollisuutta, ettei ole sattunut vastaan inhottavia yllättäviä terveysmurheita. Nuorena vain luuli olevansa kuolematon.
Keski-ikä on edes jonkinlainen saavutus, nuoruus vain on. Kaunista toki, mutta elämässä on niin paljon muutakin.
Mun äitini alko hokemaan mulle kun täytin 30 että nyt sinä sitten olet jo keski-ikäinen. Itse pidän kyllä itseäni edelleenkin nuorena.
Mikä jottei. Keski-ikäistymisen paras puoli on se, että voi tehdä juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu.
Nykyään nautin sienestämisestäkin. Jos tapaisin alle kaksikymppisen itseni, molemmat nauraisivat, "ai noinko se sitten menikin?" - "jep, ja pidät siitä".