Miltä tuntui muuttua "keski-ikäiseksi" naiseksi, ja missä iässä huomasit muuttuneesi sellaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä muuttunut sellaiseksi. :)

n34

Kohta muutut. 35v on keski-ikäinen, näin määrittää lääketiede.

keski-ikä on 40-60 (joskus 45-60 ). 

Keski-ikä ei meinaa suoraan eliniän keski-ikää. n.60 ikävuoden jälkeen alkaa "kolmas ikä" joka tulee ennen vanhuutta jolloin toimintakyky laskee.

Mä tunnen nyt viisikymppisenä itseni keski-ikäiseksi ja itseasiassa viihdyn tässä elämäntilanteessa hyvin. Ei enää mitään paineita olla jotenkin tietynlainen vaan olen tyytyväinen itseeni ja elämääni. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-ik%C3%A4#:~:text=Keski%2Dik%C3%A4%2…;

Vierailija kirjoitti:

En koskaan. Olen ensin nuori tuonne 59-vuotiaaks ja muutun siitä vanhaksi täyttäessäni 60.

Vähän kuin isäni, joka oli omasta mielestään nuori 80-vuotiaaksi.

Eipä tuo tuntunut juuri miltään. Vähän kyllä ihmetytti miten äkkiä nuoruus meni, vaikken edes tehnyt sillä mitään. Oon jotenkin syntymämummo, tuntenut itseni vanhaksi aina. Ehkä sen takia ei vanheneminenkaan stressaa.

Tädin hajusta tuntee.

Ehkä noin nelikymppisenä alkoi huomata jonkinlaista seestymistä, eikä menojalka vipattanut enää ihan samalla tavalla kuin aiemmin. Aloin nauttia ihan kotona olemisestakin. Mutta nyt viisikymppisenä (vaihdevuosien alettua) huomaan enemmänkin muutoksia itsessäni. Uskottava se on, etten ole enää ihan nuori.

59- syntymäpäivä

Ei nainen itse huomaa.  Muut huomaavat. Ja huomauttavat.

Vierailija kirjoitti:

Olen 37v ja nyt on ihon ja ulkonäön sellainen nuoruuden hehku kadonnut. Olen tullut myös hieman kyynisemmäksi ja innostun aikaisempaa laiskemmin asioista. Uuden kokeileminen ja uteliaisuus on vähentynyt. Olen enemmän suuntautunut itseeni kuin maailmaan. Nuorempana ajattelin asioista ensisijaisesti maailman kautta, nykyisin olen itsekkäämpi.

Ajattelen, että olen ihan kohta keski-ikäinen. Ihmiset elävät liian vanhoiksi nykyisin, joten biologian ja evoluution näkökulmasta olen keski-ikäinen.

Olen vuoden vanhempi ja samoilla mennään. Lisään osaltani vielä sen, että en jaksa ulkonäköön hirveästi panostaa ja talvella tulee näytettyä jollekin pilkkimummolle 😁. Joskus ihan hävettää, miten ihminen ei viitsi laittautua vaan tulee mentyä helpoimman mukaan.

Yes, olen keski-iässää!!!! Tätä olen odottanut koko nuoruuteni! kaikki merkit ja pallot on ilmassa, täältä tullaan vanhuus Jipppiiiiiii!

:D N45

Ihanaa olla näkymätön, sitä olen ollut noin 50 -vuotiaasta.

Olen aina tuntenut olevani sen ikäinen kuin olen. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi jotenkin kriisiytyä tai sulloa itsensä johonkin ikäluokittelulokeroon. Parempi ottaa hyöty ja ilo irti elämänkokemuksesta. Elää voi vain ikääntymällä.

Keski-ikäisenä naisena on tosi mukavaa! Tuskin koskaan on sellainen olo, että mitähän nuo musta ajattelee. Mulla on paljon hyvin nuoria harrastuskavereita, ja heidän seurassaan on ihan selvä, että en ole enää nuori, eikä mun tarvitsekaan olla.

Mitä haittaa on olla keski-ikäinen? 🤔 En anteeksi ihan ymmärrä kysymyksen luonnetta tai mahdollisesti taustalla olevaa tarkoitusperää.

57v loukkaantumisen jälkeen. Paino nousi normaalipainon yli, liikkuminen yms vaikeutui kipujen takia. Mukavuussyistä korkkarit vaihtui matalampiin kenkiin. Väsymys näkyy ja tuntuu

Mutta kun kesä tulee ja aurinko paistaa nautin taas elämäsrä!

Mä olen ihan elementissäni keski-iässä. Aloitettiin aikaisin, joten mulla on nyt 42-vuotiaana perheenäidin velvollisuudet jo takana, ja nautin täysillä.

Kehitys keski-ikäiseksi alkoi noin 35 kohdalla, kun pyykkejä ripustaessa totesin miehelle, etteivät miehet suostuisi ikipäivänä pistämään jalkaansa persvakoon meneviä alushousuja. "Ei tietenkään", oli vastaus hömistyneen katseen kera.

No, bokserimallin pöksyjen lisäksi olen hankkinut heijastinvaljaat, pilkkihaalarit ja nastakengät ja muuttunut talviulkoilijaksi. Mitähän vielä.

Olen ottanut asian suht rauhallisesti. Ei mitään suuria juhlia mutta ei myöskään masennusta/alakuloa aiheeseen liittyen.

Jossain 40 täyttämisen jälkeen aloin miettimään, että nyt sitä sitten ollaan aikuisia. Käytökseni ei tosin juuri muuttunut.

Nykyään kehtaan kyllä sanoa katsovani lauantaina mielummin avaraa luontoa, kuin lähteväni baariin (noin niinkuin ei-korona-aikana). Ei mitään juhlimista vastaan mutta nyt tosin sen sanoa, jos ei huvita.

Niin, isoisä ja isoäiti kuolivat n. 60 vuotiaina. Silloin teininä se tuntui, että vanhuuteen mutta ehkei sittenkään...

Sisäisesti jo kauan aikaa sitten. Ulkoisesti vielä babyface, luullaan nuoremmaksi ja tytötellään.

N 39,5

Kun ikä oli suurempi kuin kengän numero.