Lue keskustelun säännöt.
Jotkut yliopistolaiset ovat viettäneet koko opiskeluajan etänä. Käy sääliksi. HS mielipide
20.01.2022 |
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Mun nuori taas nautti kun pääsi etänä toteuttamaan itseään. Sai myös arvosanat nousuun ja valmistuukin nyt keväällä ❤️ Asennoitumis kysymys tämähän loppupeleissä oli.
Joo toki. Kaikki on maailmassa kiinni asenteesta! Jos onnistuu minulle, miksei sinulle! Korjaa asennettasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Koronan vuoksi olen vain tehnyt töitä ja aloitan opinnot sitten kun pandemia on ohitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Nykyisin on sama asia. YAMK-tutlinto vastaa maisterin tutkintoa.
No ei kyllä vastaa muualla kuin valtionhallinnon pätevyysvaatimuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää nuoretkin vois yrittää asennoitua paremmin, ymmärretään et pandemia ei oo ollu reilu kellekään, varsinkaan haavoittuville kansanryhmille. On paljon suurempia säälinaiheita tullut tässä kahdessa vuodessa kuin etäopiskeluun joutuneet nuoret.
No menehän sitten läski lenkille ja lopeta se päätteen edessä pelkääminen ja roskan kitusiin mättäminen.
Aivan uskomatonta hintaa on maksettu monisairaiden keski-ikäisten ja reilusti keskimääräisen eliniän ylittäneiden johdostoa - eli heidän, joiden ei edes tulisi olla hengissä.
Ja vanhusten jotka ovat töitä täällä tehneet tuplasti enemmän mitä sinä ja sun ruikuttava pershedelmäs
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en sääli yhtä ainutta opiskelijaa. Tuolla jengeissä pyörivät ilman maskia vailla huolta huomisesta. Olisiko heidänkin aika tehdä jotain sen eteen, etteivät levittäisi koronaa vaan jopa hillitsisivät sen leviämistä??
Vierailija kirjoitti:
Koko Helsingin hallinto hyysää nyt näitä huolilapsia. Kukaan normaali lapsi ei saa enää opetusta, ei terveydenhuoltoa eikä mitään muutakaan, kun hyysätään huolilapsia.
Ja päättäjien omat lapset on kaikki eliittikouluissa tai ruotsinkielisessä putkessa. Miksei heidän tarvitse osallistua oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Niinpä. Nämä huolilapset ovat sitä porukkaa, joka ei lähiopetuksessakaan kauheasti viitsi opiskella. Miksi näihin pitää pistää niin paljon resursseja ja uusien supercellien perustajat saavat olla koulussa oman onnensa nojassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itäkeskuksen lukioon pääsee helposti koska sielä on myös paljon niitä n e. E e k e rei tä
Tätä se nykynuorison kirjoitustaito on: Ei osata edes kirjoittaa nikkeri sanaa oikein.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin tämä etäopiskelu sopii paljon paremmin kuin toisille. Minusta on ihan mahtavaa, ettei tarvitse raahautua aamulla aikaisin yliopistolle ( minulla kestää tunti suuntaansa) kuuntelemaan jotakin luentoa, jonka voi yhtä hyvin kuunnella kotisohvalla samalla koiraa silitellen ja kahvia hörppien. Aikuisopiskelijana olen itseohjautuva enkä kaipaa opiskeluyhteisöä. Ihanaa on myös pystyä opiskelemaan vaikka mökiltä käsin.Tämä tapa opiskella saisi jäädä pysyvästi yhdeksi vaihtoehdoksi. Sympatisoin kuitenkin niitä nuoria jotka vasta aloittelee opiskelijaelämää ja odottaa siihen liittyvää sosiaalista elämää. Olisi itsellekin ollut nuorena kurja tilanne.
Pystyn samaistumaan. Omat valtsikan opintoni nuorena yksinhuoltajana 15v sitten menivät loistavasti koska oli mahdollisuus tiedekuntatentteihin.
Juu mutta sittenkin osa ihmisistä tarttee muiden ihmisten kanssa syntyvää säteilyä! Minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun nuori taas nautti kun pääsi etänä toteuttamaan itseään. Sai myös arvosanat nousuun ja valmistuukin nyt keväällä ❤️ Asennoitumis kysymys tämähän loppupeleissä oli.
Joo toki. Kaikki on maailmassa kiinni asenteesta! Jos onnistuu minulle, miksei sinulle! Korjaa asennettasi!
Tässäkin huomaa jo, että negatiivisella asenteella ei pitkälle pötkitä. Sen kannattaa jopa nuorenkin jo varhain opetella.
Vierailija kirjoitti:
Minä en sääli yhtä ainutta opiskelijaa. Tuolla jengeissä pyörivät ilman maskia vailla huolta huomisesta. Olisiko heidänkin aika tehdä jotain sen eteen, etteivät levittäisi koronaa vaan jopa hillitsisivät sen leviämistä??
Tämä. Ja pitää pieniin kauppoihinkin porukalla änkeä sisään samaan aikaan kun vanhukset asioi varhain aamulla. Aina hirvee hälinä ja huuto ja maskittomia kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua käy sääliksi kaikki 100% teoreettisia tieteitä opiskelevat oli korona tai ei. Itse en olisi jaksanut ilman soveltavia käytännön harjoituksia.
Itselleni etäopiskelu on ollut pelastus ja mahdollistanut opintojen etenemisen, vaikka on pieni vauva. En olisi voinut jatkaa opintoja ilman etäopetusta. Myös taloudellisesti ja tehokkuusmielessä tämä on ollut valtavan helpottavaa, kun ei tarvitse käyttää tuntia suuntaansa bussilla yhden luennon takia ja myös se että pystyy paljon tehokkaampaan työskentelyyn, kun ei mene niihin siirtymisiin ja kulkemisiin aikaa. Lounaan syön aina luennon aikana, säästyy sekin aika eikä tarvitse yliopiston lounaskahvilassa jonotella..
Tällä tavalla sain myöskin pitää lapsen pidempään kotona. Muutama tunti luentoja päivällä yhdessä vauvan kanssa ja illalla koulutyöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Latistava tunnelma täällä.
Harmaa.
Ja väsynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Historia on tämä. Ja me vanhat ihmiset voidaan tätä muistella. Esim minä olen opistosta valmistunut vuonna 1991.
Voidaan toki verrata vaikka 1800-luvun koulutuksiin, jos halutaan.
Suomessa ei ole olemassakaan opistotason koulutuksia. Ei ole ollut 1990-luvun jälkeen.
T. Täti, joka ei ole takertunut muinaishistoriaan
Vierailija kirjoitti:
On hyvä työskennellä jonkin verran, varsinkin sen oman alan töitä. Mutta mieluummin maksan opiskelijatyttärelle siitä, että hän keskittyy nyt opintoihinsa ja verkostojen kehittämiseen ja opiskelija-aktiviteetteihin kuin yösiivoaa tai myy hampurilaisia.
Se on hyvä että joku tukee. Tunnen opiskelijoita jotka käyvät samalla töissä, mutta monella opinnot kärsivät siitä. Joillain jää väliin tunteja tai jopa kursseja töiden takia ja toisilla arvosanat huononevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Historia on tämä. Ja me vanhat ihmiset voidaan tätä muistella. Esim minä olen opistosta valmistunut vuonna 1991.
Voidaan toki verrata vaikka 1800-luvun koulutuksiin, jos halutaan.
Suomessa ei ole olemassakaan opistotason koulutuksia. Ei ole ollut 1990-luvun jälkeen.
T. Täti, joka ei ole takertunut muinaishistoriaan
Ammattikorkeakoulu on silti saman tason opinahjo kuin opisto oli. Sieltä ei valmistu maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Nykyisin on sama asia. YAMK-tutlinto vastaa maisterin tutkintoa.
No ei kyllä vastaa muualla kuin valtionhallinnon pätevyysvaatimuksissa.
Kyllä vastaa. Esim YAMK tutkinnon suorittaneet voivat hakea yliopistoon tohtorikoulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä työskennellä jonkin verran, varsinkin sen oman alan töitä. Mutta mieluummin maksan opiskelijatyttärelle siitä, että hän keskittyy nyt opintoihinsa ja verkostojen kehittämiseen ja opiskelija-aktiviteetteihin kuin yösiivoaa tai myy hampurilaisia.
Se on hyvä että joku tukee. Tunnen opiskelijoita jotka käyvät samalla töissä, mutta monella opinnot kärsivät siitä. Joillain jää väliin tunteja tai jopa kursseja töiden takia ja toisilla arvosanat huononevat.
Olen itse ollut täyspäivätöissä jo lukiosta lähtien. En halua että kukaan lapsistani joutuu kokemaan samaa raatamista.
Siis lampaan kasvatti.