Lue keskustelun säännöt.
Jotkut yliopistolaiset ovat viettäneet koko opiskeluajan etänä. Käy sääliksi. HS mielipide
20.01.2022 |
Kommentit (158)
Yliopistossa aina osa on istunut luennoilla ja osa on opiskellut itsenäisesti ja käynyt tenteissä. Myös modernit opetusmenetelmät ovat rankaisseet itsenäisiä opiskelijoita, koska heidät pakotetaan tätä kautta osallistumaan luennoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Helsingin hallinto hyysää nyt näitä huolilapsia. Kukaan normaali lapsi ei saa enää opetusta, ei terveydenhuoltoa eikä mitään muutakaan, kun hyysätään huolilapsia.
Ja päättäjien omat lapset on kaikki eliittikouluissa tai ruotsinkielisessä putkessa. Miksei heidän tarvitse osallistua oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Niinpä. Nämä huolilapset ovat sitä porukkaa, joka ei lähiopetuksessakaan kauheasti viitsi opiskella. Miksi näihin pitää pistää niin paljon resursseja ja uusien supercellien perustajat saavat olla koulussa oman onnensa nojassa.
Mistä sinä tiedät millainen se supercellien perustaja lapsena on. Eikö ole hyvä, että kaikilla on mahdollisuus. Ei vaan pienellä joukolla.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa aina osa on istunut luennoilla ja osa on opiskellut itsenäisesti ja käynyt tenteissä. Myös modernit opetusmenetelmät ovat rankaisseet itsenäisiä opiskelijoita, koska heidät pakotetaan tätä kautta osallistumaan luennoille.
Se on kovasti riippuvainen siitä, MITÄ opiskelee. Esimerkiksi kieliä lukiessa ei pysty vain lukemaan, sen sijaan valtsikassa voi opiskella paljon pelkkään kuukausitenttiin lukemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Helsingin hallinto hyysää nyt näitä huolilapsia. Kukaan normaali lapsi ei saa enää opetusta, ei terveydenhuoltoa eikä mitään muutakaan, kun hyysätään huolilapsia.
Ja päättäjien omat lapset on kaikki eliittikouluissa tai ruotsinkielisessä putkessa. Miksei heidän tarvitse osallistua oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Niinpä. Nämä huolilapset ovat sitä porukkaa, joka ei lähiopetuksessakaan kauheasti viitsi opiskella. Miksi näihin pitää pistää niin paljon resursseja ja uusien supercellien perustajat saavat olla koulussa oman onnensa nojassa.
Mistä sinä tiedät millainen se supercellien perustaja lapsena on. Eikö ole hyvä, että kaikilla on mahdollisuus. Ei vaan pienellä joukolla.
Tässä on se ongelma, että kun 300-prosenttisesti keskitytään hyysäämään luusereita, kunnon lapset jää ilman mitään. Nythän kouluissa sitten käydäänkin jo päiväkerhossa ja juodaan pillimehua, ihan vaan koska huolilapsia pitää jonkun valvoa. Ei järjen häivää!
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti sinusta ei oteta mallia, sillä opiskelijan tulisi keskittyä opiskeluun, ei työskentelyyn opintojen ohella. Sitä varten opiskelija saa opintotukea ja opintolainaa, ettei tarvitse tehdä töitä elääkseen.
Hän puhui oman alan töistä. Ne tukevat opintoja, koska siellä pääsee syventämään sitä koulussa opittua. Töissä oppii myös ymmärtämään, mihin kaikkeen koulussa opittua tietoa tarvitaan. Ja se työssäkäynti saattaa myös lisätä opiskelumotivaatiota sitäkin kautta, että siellä ehkä huomaa mikä suunta kiinnostaa omaa uraa ajatellen tai voi huomata, että jo nykyistenkin töiden kannalta olisi hyvä saada suoritettua joku tietty kurssi.
Suomessa se oman alan työkokemus on todella tärkeää myös opintojen jälkeisen työllistymisen kannalta. Pelkällä tutkinnolla on todella vaikea työllistyä, jos se oman alan työkokemus puuttuu kokonaan.
Oma lapseni oli myös tyytyväinen etäopiskeluun siirtymisestä. Korona teki myös sen, että työt muuttuivat etätyöksi. Aiemmin etätöitä sai tehdä vain osittain, mutta koronan myötä siirryttiin kokonaan etään. Työ ja opiskelu oli helpompi yhdistää, kun eivät enää olleet niin paikkasidonnaisia. Siinä kohtaa, kun työsuhde vakinaistettiin, hän sai myös pysyvän etätyöluvan. Nyt tosin kun kukaan muu ei käy toimistolla, hän on alkanut käydä siellä töissä, koska siellä on enemmän tilaa ja rauhaa ja samalla pääsee syömään halvan opiskelijalounaan.
Erityisesti kesällä tuo etätyö on ollut hieno juttu, kun on voinut tehdä töitä mökiltä käsin. Samalla tavalla ne työt pitää tietenkin tehdä, mutta onhan se nyt ihan luksusta kun voi tauottaa työpäivää heittämällä koiran kanssa metsälenkin niin että koirakin saa olla vapaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Historia on tämä. Ja me vanhat ihmiset voidaan tätä muistella. Esim minä olen opistosta valmistunut vuonna 1991.
Voidaan toki verrata vaikka 1800-luvun koulutuksiin, jos halutaan.
Suomessa ei ole olemassakaan opistotason koulutuksia. Ei ole ollut 1990-luvun jälkeen.
T. Täti, joka ei ole takertunut muinaishistoriaan
Ammattikorkeakoulu on silti saman tason opinahjo kuin opisto oli. Sieltä ei valmistu maistereita.
Eivät ole. Ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja. Ilmeisesti joillekin tiedon sisäistäminen on ihan mahdotonta, kun pitää jankata virheellisiä väitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Historia on tämä. Ja me vanhat ihmiset voidaan tätä muistella. Esim minä olen opistosta valmistunut vuonna 1991.
Voidaan toki verrata vaikka 1800-luvun koulutuksiin, jos halutaan.
Suomessa ei ole olemassakaan opistotason koulutuksia. Ei ole ollut 1990-luvun jälkeen.
T. Täti, joka ei ole takertunut muinaishistoriaan
Ammattikorkeakoulu on silti saman tason opinahjo kuin opisto oli. Sieltä ei valmistu maistereita.
Miten ne 1960-luvun markat meni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Historia on tämä. Ja me vanhat ihmiset voidaan tätä muistella. Esim minä olen opistosta valmistunut vuonna 1991.
Voidaan toki verrata vaikka 1800-luvun koulutuksiin, jos halutaan.
Suomessa ei ole olemassakaan opistotason koulutuksia. Ei ole ollut 1990-luvun jälkeen.
T. Täti, joka ei ole takertunut muinaishistoriaan
Ammattikorkeakoulu on silti saman tason opinahjo kuin opisto oli. Sieltä ei valmistu maistereita.
Eivät ole. Ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja. Ilmeisesti joillekin tiedon sisäistäminen on ihan mahdotonta, kun pitää jankata virheellisiä väitteitä.
Se on opistotason koulutus. Yhä edelleen. Sairaanhoitaja on vain sairaanhoitaja. End of.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Helsingin hallinto hyysää nyt näitä huolilapsia. Kukaan normaali lapsi ei saa enää opetusta, ei terveydenhuoltoa eikä mitään muutakaan, kun hyysätään huolilapsia.
Ja päättäjien omat lapset on kaikki eliittikouluissa tai ruotsinkielisessä putkessa. Miksei heidän tarvitse osallistua oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Niinpä. Nämä huolilapset ovat sitä porukkaa, joka ei lähiopetuksessakaan kauheasti viitsi opiskella. Miksi näihin pitää pistää niin paljon resursseja ja uusien supercellien perustajat saavat olla koulussa oman onnensa nojassa.
Mistä sinä tiedät millainen se supercellien perustaja lapsena on. Eikö ole hyvä, että kaikilla on mahdollisuus. Ei vaan pienellä joukolla.
Tässä on se ongelma, että kun 300-prosenttisesti keskitytään hyysäämään luusereita, kunnon lapset jää ilman mitään. Nythän kouluissa sitten käydäänkin jo päiväkerhossa ja juodaan pillimehua, ihan vaan koska huolilapsia pitää jonkun valvoa. Ei järjen häivää!
Joo. Sun asenne on jo selvä. Eli on kunnon lapset. Ja sitten on ne luuserit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyllä yhtään käy tätä ihmisryhmää sääliksi.
Muilla menee huonomminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Historia on tämä. Ja me vanhat ihmiset voidaan tätä muistella. Esim minä olen opistosta valmistunut vuonna 1991.
Voidaan toki verrata vaikka 1800-luvun koulutuksiin, jos halutaan.
Suomessa ei ole olemassakaan opistotason koulutuksia. Ei ole ollut 1990-luvun jälkeen.
T. Täti, joka ei ole takertunut muinaishistoriaan
Ammattikorkeakoulu on silti saman tason opinahjo kuin opisto oli. Sieltä ei valmistu maistereita.
Eivät ole. Ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja. Ilmeisesti joillekin tiedon sisäistäminen on ihan mahdotonta, kun pitää jankata virheellisiä väitteitä.
Se on opistotason koulutus. Yhä edelleen. Sairaanhoitaja on vain sairaanhoitaja. End of.
Pysy vaan siellä 90-luvulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Helsingin hallinto hyysää nyt näitä huolilapsia. Kukaan normaali lapsi ei saa enää opetusta, ei terveydenhuoltoa eikä mitään muutakaan, kun hyysätään huolilapsia.
Ja päättäjien omat lapset on kaikki eliittikouluissa tai ruotsinkielisessä putkessa. Miksei heidän tarvitse osallistua oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Niinpä. Nämä huolilapset ovat sitä porukkaa, joka ei lähiopetuksessakaan kauheasti viitsi opiskella. Miksi näihin pitää pistää niin paljon resursseja ja uusien supercellien perustajat saavat olla koulussa oman onnensa nojassa.
Mistä sinä tiedät millainen se supercellien perustaja lapsena on. Eikö ole hyvä, että kaikilla on mahdollisuus. Ei vaan pienellä joukolla.
Tässä on se ongelma, että kun 300-prosenttisesti keskitytään hyysäämään luusereita, kunnon lapset jää ilman mitään. Nythän kouluissa sitten käydäänkin jo päiväkerhossa ja juodaan pillimehua, ihan vaan koska huolilapsia pitää jonkun valvoa. Ei järjen häivää!
Kuvottaa ajatella et joku aikuinen ihminen puhuu noin alentavasti pienistä kasvavista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä juttu, ihminen on kuitenkin sosiaalinen ja tarvitsee sitä. Ainakin normaali ihminen.
Toisilla ne sosiaaliset kuviot on vapaa-ajalla.
Toisilla vain koulussa tai töissä, mikä on kyllä rehellisesti sanottuna karmaisevaa.
Mielestäni on kar.aisevaa, jos nuoret ei liity omaan opiskelijajoukkoon ja kerää ainutlaatuisia kokemuksia.
Minulle tämä tapahtui 30 vuotta sitten. Ja edelleen ne työpaikan ihmiset on tärkeitä. Erilailla, .uutta tärkeitä silti.
Ainutlaatuisia kokemuksia= Vetää päihteillä itsensä myrkytyskuntoon ja ottaa munaa/panna kymmeniä pilluja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Suomessa sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason tutkintoa. Esim. insinöörin tutkinto on opistotason tutkinto, kun taas diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotason tutkinto. Se mitä sana tarkoittaa, pitää tarkastella sanojen alkuperää. Silloin kuin ammattikorkeakoulut perustettiin Suomessa, opistotason oppilaitoksista tule ammattikorkeakouluja. Ja tämän jälkeen korkeakoulusta kuten teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut tuli yliopistoja.
Siis yliopistotutkinto on korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakuolututkinto on opistotason tutkintö, koska sana ammattikorkeakoulu tarkoittaa opistotason oppilaitosta lähtökohtaisesti.
Historia on tämä. Ja me vanhat ihmiset voidaan tätä muistella. Esim minä olen opistosta valmistunut vuonna 1991.
Voidaan toki verrata vaikka 1800-luvun koulutuksiin, jos halutaan.
Suomessa ei ole olemassakaan opistotason koulutuksia. Ei ole ollut 1990-luvun jälkeen.
T. Täti, joka ei ole takertunut muinaishistoriaan
Ammattikorkeakoulu on silti saman tason opinahjo kuin opisto oli. Sieltä ei valmistu maistereita.
Eivät ole. Ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja. Ilmeisesti joillekin tiedon sisäistäminen on ihan mahdotonta, kun pitää jankata virheellisiä väitteitä.
Se on opistotason koulutus. Yhä edelleen. Sairaanhoitaja on vain sairaanhoitaja. End of.
Pysy vaan siellä 90-luvulla!
Kuten pysyy se tutkinnon tasokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Helsingin hallinto hyysää nyt näitä huolilapsia. Kukaan normaali lapsi ei saa enää opetusta, ei terveydenhuoltoa eikä mitään muutakaan, kun hyysätään huolilapsia.
Ja päättäjien omat lapset on kaikki eliittikouluissa tai ruotsinkielisessä putkessa. Miksei heidän tarvitse osallistua oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Niinpä. Nämä huolilapset ovat sitä porukkaa, joka ei lähiopetuksessakaan kauheasti viitsi opiskella. Miksi näihin pitää pistää niin paljon resursseja ja uusien supercellien perustajat saavat olla koulussa oman onnensa nojassa.
Mistä sinä tiedät millainen se supercellien perustaja lapsena on. Eikö ole hyvä, että kaikilla on mahdollisuus. Ei vaan pienellä joukolla.
Tässä on se ongelma, että kun 300-prosenttisesti keskitytään hyysäämään luusereita, kunnon lapset jää ilman mitään. Nythän kouluissa sitten käydäänkin jo päiväkerhossa ja juodaan pillimehua, ihan vaan koska huolilapsia pitää jonkun valvoa. Ei järjen häivää!
Kuvottaa ajatella et joku aikuinen ihminen puhuu noin alentavasti pienistä kasvavista ihmisistä.
Oksettaa tapa jolla minunkin lastani kohdellaan vain jotta poliitikot saa ajaa typeriä agendojaan. Eipä Nasiman, Lin, Emma Karin tai Ohisalon lapset osallistu talkoisiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Helsingin hallinto hyysää nyt näitä huolilapsia. Kukaan normaali lapsi ei saa enää opetusta, ei terveydenhuoltoa eikä mitään muutakaan, kun hyysätään huolilapsia.
Ja päättäjien omat lapset on kaikki eliittikouluissa tai ruotsinkielisessä putkessa. Miksei heidän tarvitse osallistua oman hyvinvointinsa kustannuksella?
Niinpä. Nämä huolilapset ovat sitä porukkaa, joka ei lähiopetuksessakaan kauheasti viitsi opiskella. Miksi näihin pitää pistää niin paljon resursseja ja uusien supercellien perustajat saavat olla koulussa oman onnensa nojassa.
Mistä sinä tiedät millainen se supercellien perustaja lapsena on. Eikö ole hyvä, että kaikilla on mahdollisuus. Ei vaan pienellä joukolla.
Tässä on se ongelma, että kun 300-prosenttisesti keskitytään hyysäämään luusereita, kunnon lapset jää ilman mitään. Nythän kouluissa sitten käydäänkin jo päiväkerhossa ja juodaan pillimehua, ihan vaan koska huolilapsia pitää jonkun valvoa. Ei järjen häivää!
Joo. Sun asenne on jo selvä. Eli on kunnon lapset. Ja sitten on ne luuserit.
Niin on. Ja vain jälkimmäisillä on edes ihmisarvo nykyään. Muut on vain jotain ihme apulaisia suuressa huolilasten pelastusmissiossa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa aina osa on istunut luennoilla ja osa on opiskellut itsenäisesti ja käynyt tenteissä. Myös modernit opetusmenetelmät ovat rankaisseet itsenäisiä opiskelijoita, koska heidät pakotetaan tätä kautta osallistumaan luennoille.
"Pakotetaan osallistumaan luennolle.."Jeesus, oletus on edelleen, että sinne luennolle tullaan istumaan. Ainoastaan hyvin teoreettiset kurssit voidaan järjestää sähköisenä tenttinä. Ei töissäkään sinne työpaikalle raahautuminen ole mikään rangaistus,minkä muu työyhteisö on langettanut työntekijän ylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa aina osa on istunut luennoilla ja osa on opiskellut itsenäisesti ja käynyt tenteissä. Myös modernit opetusmenetelmät ovat rankaisseet itsenäisiä opiskelijoita, koska heidät pakotetaan tätä kautta osallistumaan luennoille.
"Pakotetaan osallistumaan luennolle.."Jeesus, oletus on edelleen, että sinne luennolle tullaan istumaan. Ainoastaan hyvin teoreettiset kurssit voidaan järjestää sähköisenä tenttinä. Ei töissäkään sinne työpaikalle raahautuminen ole mikään rangaistus,minkä muu työyhteisö on langettanut työntekijän ylle.
Luento on kyl eri asia kuin tentti.
Vierailija kirjoitti:
Mun nuori taas nautti kun pääsi etänä toteuttamaan itseään. Sai myös arvosanat nousuun ja valmistuukin nyt keväällä ❤️ Asennoitumis kysymys tämähän loppupeleissä oli.
Sun nuori ollut opintojen loppupuolella, eikä aloittanut uutta vaihetta uudella vieraalla paikkakunnalla yksin etäillen. Vedä siis se asennekysymyksesi ihan minne itse haluat!
Mitä tosta huomaa?