Miten introvertti voi edetä uralla?
Tilanteeni on siis seuraava: olen 31v yliopistotutkinnon käynyt ja työskentelen tällä hetkellä asiantuntijatehtävässä, jossa palkka bruttona 3700e/kk. Työhön itsessään olen ylikoulutettu, koska alempikin koulutustaso riittäisi. Kuitenkin työ on alalla, jonka koen hyvin mielenkiintoiseksi ja myös työnkuva itsessään on mieleinen. Kaiken kaikkiaan siis viihdyn työssä erittäin hyvin, se on juuri sellaista itsenäistä asiantuntijatyötä, jota saan tehdä yksin etänä kotona - mitä haluankin. Toisinaan on teams palavereita ja kollegoiden kanssa viestittelyjä, mutta nautin työn itsenäisyydestä ja vaihteluakin on.
Ongelma on se, että olen nykyisessä työpaikassa ollut valmistumisesta lähtien 6v ajan. Työpaikka on vakituinen ja iso organisaatio, jossa varmasti turvallinen suojatyöpaikka pitkäksikin aikaa. Työtehtävät ovat 6v aikana muuttuneet, mutta seuraava taso onkin enää oikeastaan yksi väliporras ja sitten ollaan jo esimiestasolla. Hain juuri tuota seuraavaa tasoa, koska olen kuitenkin urasuuntautunut ja haluan edetä uralla enkä jämähtää tähän samaan lopun elämääni. Lisäksi parempi palkkakin kiinnostaisi, koska koulutustasooni nähden palkka on hyvin alhainen.
En kuitenkaan saanut tuota hakemaani tehtävää talon sisällä ja se oli itseasiassa tavallaan suuri helpotus. Siinä työnkuva olisi sisältänyt yksikön tiimiläisten kouluttamista, perehdyttämistä, paljon kokouksia ja muuten esillä olemista. Olen kyllä puhelias ihminen pienen porukan kesken, mutta kaikenlainen isomman joukon kouluttaminen tai muuten esillä oleminen ei ole mukavuusalueellani.
Hain kuitenkin tätä työtä, koska itselläni on motivaatiota edetä uralla. Ajattelin, että selkeästi paremmalla palkalla voin ottaa työn, joka ei ole mukavuusalueellani. Kuitenkin tiedostan, että nykyinen itsenäinen työni on sellainen, että ilolla herään aamulla töihin ja työ on mielekästä. Hakemani työ olisi varmasti sen sijaan aiheuttanut ahdistusta ja stressiä, koska olisin joutunut olemaan "sosiaalisessa" työnkuvassa.
Miten siispä etenen urani kannalta, kun alallani ja koulutuksellani uralla eteneminen käytännössä voi tarkoittaa vain sitä, että etenen esimiesrooliin? En kuitenkaan koe olevani sen tyylinen ihminen. Ehkä ikä tekee tehtävänsä ja 5v päästä ajattelen asiasta erilailla.
Äh tulipas pitkä ja epämääräinen sepustus. Viihdyn siis nykyisessä työssä erittäin hyvin ja olen toisaalta helpottunut, etten saanut hakemaani työtä. Mutta samalla ihmettelen, että mitä nyt sitten teen...
Kommentit (64)
Jos multa kysytään, niin pitäisin mielummin introvertistä johtajasta. Enkä usko olevani ainut.
Vierailija kirjoitti:
katjuska1234. kirjoitti:
Toki urani on vasta alussa, mutta nimenomaan tätä menoa huomaan olevani samassa tilanteessa 10 vuoden päästäkin. Palkka saattaisi nousta hieman vaihtamassa taloa, mutta en usko että siinäkään isoa eroa tulisi. Vastuuta ja velvollisuuksia olen töissä kyllä lisää ottanut, mutta eipä sitä näy kiitoksena palkassa, koska on jo kuulemma palkkataulukon tapissa. Ärsyttää kun tuntuu, että olisi valmiuksia enempäänkin.
Mitä siis pelkäät varsinaisesti? Jos sinulla on valmiuksia ja pävyyttä, tietoa ja taitoa ainakin sen verran, että pystyt kehittymään näihin parempiin töihin aivan yhtä sopivaksi kuin kuka tahansa muukin..? Mitkä ovat suurimmat pelkosi? Että et olekaan varma itsestäsi ja taidoistasi? Vai mikä on onglema?
Enhän minä mitään pelkääkään! Tai joo toki pelkään esiintymistä jossain määrin, mutta olen aina hakenut ylempään virkaan tulevia paikkoja ja saanut siitä kehuja, että haen ja haluan kehittyä. Mutta kun ei vain valita! Ei ole omasta hakemisesta ja yrittämisestä ollut kiinni. Ja olen varma taidoistanikin ollut.
katjuska1234. kirjoitti:
Joo en ymmärrä missä on vika. Tämä on jo toinen kerta, kun haen talon sisällä tätä ylemmän tason työtä - saamatta sitä. Nytkin ammattitaitoni ja substanssiosaaminen olisi ollut parempaa kuin valitulla. Olen kaikin puolin ammattilainen työssäni ja saan jatkuvasti hyvää palautetta suoriutumisesta, kehittymisestä ja eteenpäin menemisestä. Tuntuu vaan ettei nämä kiitokset kuitenkaan näy missään. Ilmeisesti organisaatiossani halutaan ekstroverttejä kokoajan äänessä olevia vähemmällä substanssiosaamisella. Ja introvertti on siitä ehkä väärä sana, että olen kyllä äänessä ja puhelias pienemmän porukan kesken. Saan sanottavani esille, mutta isomman porukan kesken esitän vain tarkkaan harkitut kantani ja useimmiten vain kysyttäessä.
Alkaa tuntua siltä, ettei talon sisällä ole halua minunlaisteni ihmisten kehittymiselle.
Olen tason sisällä nyt 4v aikana hakenut kahteen kertaan tätä ylempää roolia sekä kerran lähiesimiehen paikkaa. Kaikissa olin soveltuvuustesteissä asti ja kehuttiin hyvänä varteenotettavana hakijana. Ja tiedän, että olisinkin ollut hyvä valinta. Mutta huoh...jaksa kohta enää panostaa tähän organisaatioon, kun kykyihini ei luoteta. Toisaalta pomon pomo on kohta vaihtumassa, joten ehkä se sekoittaa pakkaa...
Kuinka voit sanoa, että ammattitaitosi ja substanssiosaamisesi on parempaa kuin valitulla!? Valinnan tehneet olivat kuitenkin toista mieltä, koska et tullut valituksi. Kerrohan nyt kaikille, mikä se sinun organisaatiosi on! Toistat sanaa kovin usein ikäänkuin et itsekään ihan usko , mitä kirjoittelit/ kirjoittelet.
Vierailija kirjoitti:
Jos multa kysytään, niin pitäisin mielummin introvertistä johtajasta. Enkä usko olevani ainut.
Juu siis toki. Mutta jos organisaation johto kuvittelee, että esimiestehtäviin kuuluu hakea ekstroverttejä tai ekstrovertin oloisia, niin sitten kannattaa pelata näillä säännöillä jos tahtoo edetä niihin esimiestehtäviin.
Henkilökunta kun ei yleensä valitse sitä esimiestään.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka voit sanoa, että ammattitaitosi ja substanssiosaamisesi on parempaa kuin valitulla!? Valinnan tehneet olivat kuitenkin toista mieltä, koska et tullut valituksi. Kerrohan nyt kaikille, mikä se sinun organisaatiosi on! Toistat sanaa kovin usein ikäänkuin et itsekään ihan usko , mitä kirjoittelit/ kirjoittelet.
Olen ollut talossa huomattavasti pidempään. Mutta suurimpana syynä on se, ettei tehtävään valitulla ole substanssiomaamista kuin ehkä puolesta siitä alueesta, joka on hänellä nyt vastuualueenaan. Mulla olisi ollut kokemusta kaikista osa-alueista useamman vuoden ajalta. Mutta selkeästi painottivat valinnassa ulospäinsuuntautuvaa persoonaa enemmän kuin substanssiosaamista.
Loppujen lopuksi, on aivan sama, oletko introvertti vai ekstrovertti tai jotakin siltä väliltä. Kaikki ed.main. voivat olla vahvuuksia. Yrität vain elää niin, että sun on hyvä olla elämässäsi; se * hyvänolo*kyllä sitten heijastuu niin työpaikalle/ työkavereille kuin esimiehillesikin.
katjuska1234. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoin tapa nostaa palkkaa ja statusta on vaihtaa työpaikkaa. Jos olet hyvä nykyisessä työssä, miksi asemaasi haluttaisiin vaihtaa nykyisessä organisaatiossa?
Tätäpä juuri pelkään. En ole korvaamaton, mutta jos lähtisin muualle jättäisin ison aukon isoksi aikaa työpaikalle. Tätä olenkin miettinyt, että eikö minun haluta etenevän koska suoriudun erinomaisesti nykyisistä tehtävistä.
Kukaan ei ole korvaamaton. Aina löytyy joku toinen paikkaamaan vaikka kuinka isot aukot.
Vierailija kirjoitti:
Hmm... Pikaluettuna kuulostaa siltä, että arvot "asiantuntijan" ja "esimiehen" uravaihtoehtojen välillä ja noin periaatteessa viihtyisit paremmin nykyisissä asiantuntijan töissä, mutta koet tarvetta siirtyä "eteenpäin" ja lisäksi ansaita enemmän rahaa. Kumpikaan vaihtoehto ei tietysti ole sinänsä oikea, tai väärä.
Olet töissä isossa organisaatiossa. Antaako henkilöstöyksikkö mitään opastusta urapolulle? Antaako esimies? Onko joku muu jota voisit kysyä mentoriksi (omassa organisaatiossa tai jossain muualla, vaikka ammattiliiton kautta)? Tulisiko näitä kautta paremmin esille, millaisiin tehtäviin (nykyisessä organisaatiossa tai muualla) kannattaisi tähdätä, että palkka nousisi? Sitten mietit, haluatko yrittää edetä sellaista urapolkua.
Noin yleisesti ottaen oma näkemykseni: esimiestehtävissä pitää osata esim. "hallinnoida" muita asiantuntijoita ja koska joutuu tekemään muutakin työtä, henkilöhallintoa, kokoustamista tms., joten voi olla vaikeaa tai mahdotonta olla enää niin hyvä asiantuntija kuin ne alaiset ovat tai kuin ennen itse oli. Tämä edellyttää tietynlaista luopumista ja voi harmittaa. Toki toisaalta voi "päteä" myös sitä kautta, että hoitaa yksikköä/ tiimiä, opettaa/ ohjaa/ kouluttaa alaisia jne. Mittakaava on eri, ja omat saavutukset ovat "välillisempiä". Esimiestehtävissä sinun pitää osata delegoida, et saa pitää kaikkea "kivaa tekemistä" itselläsi vaan sinun pitää osata iloita alaisten kehittymisestä ja onnistumisesta ja luoda heille hyviä olosuhteita siihen. Tämäkin voi olla hyvin antoisaa.
Esiintymistä, stressinhallintaa jne. voi harjoitella. Voit ottaa selvää, millaista koulutusta työnantajasi tarjoaisi siihen.
Lisäksi: oletko pyytänyt palautetta tehtävästä johon hait etkä päässyt? Kun saat palautetta missä olisi kehitettävää, voit miettiä haluatko ylipäänsä kehittyä sen suuntaisesti jatkossa.
Sinänsä on aika tavallista että osa asiantuntijoista siirtyy esimiehiksi, mutta ei kaikkien ole pakko!
Boldattu kohta on juuri se syy, miksi itse en halua esimiestehtäviin, vaikka olisin periaatteessa pätevä ja palkkakin nousisi ihan eri tavalla. Tykkään kyllä mentoroinnista ja toisten työn ohjaamisesta ja auttamisesta, mutta hallinnointi, budjetointi, projektinjohtaminen, aikatauluttaminen, kokoustamiset ja ne h****tin kehityskeskustelut on mulle ihan myrkkyä.
Ap:lta kysyisin, että onko sulle henkilökohtaisesti tärkeää uralla eteneminen nimenomaan ylöspäin? Ja teidän firmalle? Koska esimiehen kanssahan voi käydä keskustelua työnkuvan sisällöstä ja miettiä, onko mahdollista lisätä vastuuta (ja palkkaa) sitä kautta? Luulisi, että mikäli olet hyvä ja asiantunteva työntekijä, firma olisi valmis pitämään sinut talossa suostumalla jonkinlaisiin muutoksiin.
Vierailija kirjoitti:
katjuska1234. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoin tapa nostaa palkkaa ja statusta on vaihtaa työpaikkaa. Jos olet hyvä nykyisessä työssä, miksi asemaasi haluttaisiin vaihtaa nykyisessä organisaatiossa?
Tätäpä juuri pelkään. En ole korvaamaton, mutta jos lähtisin muualle jättäisin ison aukon isoksi aikaa työpaikalle. Tätä olenkin miettinyt, että eikö minun haluta etenevän koska suoriudun erinomaisesti nykyisistä tehtävistä.
Kukaan ei ole korvaamaton. Aina löytyy joku toinen paikkaamaan vaikka kuinka isot aukot.
Löytyy, mutta siitä syntyy aina ylimääräistä vaivaa. Työnkuvasta riippuen siihen ei voi palkata pystymetsästä ketään ja voi vaatia kouluttamista yms. joka vie resursseja. Varmaan eka vaihtoehto on aina pitää se jo olemassa oleva tyyppi talossa.
Eikö asiantuntijatehtävissä pääse etenemään, vain ylenemällä. Pitäisikö katsoa uutta työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos multa kysytään, niin pitäisin mielummin introvertistä johtajasta. Enkä usko olevani ainut.
Mä sanoisin, että riippuu hieman tehtävästä. Introvertti johtaja/esimies voi olla parempi minun suuntaan, mutta mikäli sama esimies on vastuussa vaikka resurssien hankkimisesta tiimille, niin ekstroverttiys voi olla tässä taas vahvuus.
Esimies, joka hyväksyy alaistensa luonteenpiirteet, kykenee sopeutumaan niihin ja luomaan tiimille jokaisen huomioonottavan ilmapiirin on paras, riippumatta siitä, onko hän itse intovertti vai ekstrovertti.
Olin lähes samassa tilanteessa (palkka hiukan isompi) ja ylennystä ei kuulunut. Esitin aika suoraan että en ole tyytyväinen tilanteeseen ja mikäli mitään ei tapahdu niin sitten muutos lähtee minusta. Prosessi lähti sitten siitä liikkeelle ja sain senior tittelin ja isomman palkan. Työkuva ei muuttunut juuri lainkaan
Sukulaispoika myös introvertti. Hyvä työpaikka , koulutetaan koko ajan eteenpäin kansainvälisesti.
Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa ja olen iloinen puolestasi, että viihdyt työsi kanssa. Asiat voisi olla pahemmin.Jos olisi epäkiitollinen työ esimerkiksi.
Tulevaisuutesi näyttää valoisalta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö asiantuntijatehtävissä pääse etenemään, vain ylenemällä. Pitäisikö katsoa uutta työpaikkaa.
No ei oikeastaan. Oman osaamisen kasvattamisenkin voi nähdä etenemisenä.
Vierailija kirjoitti:
Olin lähes samassa tilanteessa (palkka hiukan isompi) ja ylennystä ei kuulunut. Esitin aika suoraan että en ole tyytyväinen tilanteeseen ja mikäli mitään ei tapahdu niin sitten muutos lähtee minusta. Prosessi lähti sitten siitä liikkeelle ja sain senior tittelin ja isomman palkan. Työkuva ei muuttunut juuri lainkaan
Tämä vaihtoehto on jo käyty läpi. Olen käynyt palkkakeskustelut, koska vastuuni on lisääntynyt, mutta palkka ei. Mutta palkkaa ei voi nostaa tällä tittelillä. Eikä näköjään ylempää pestiä saa.
Vauva.fi- palstalla höpöttelemällä jää nyt oma osuutesi organisaatiossasi täyttämättä.
Teen jo nyt moninkertaisesti enemmän kuin muut samalla palkalla, joten aiheestakin roikun täällä palstalla. Ei sitä sykkimällä enempää ainakaan kiitosta palkkaan saa täällä paikassa.
katjuska1234. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lähes samassa tilanteessa (palkka hiukan isompi) ja ylennystä ei kuulunut. Esitin aika suoraan että en ole tyytyväinen tilanteeseen ja mikäli mitään ei tapahdu niin sitten muutos lähtee minusta. Prosessi lähti sitten siitä liikkeelle ja sain senior tittelin ja isomman palkan. Työkuva ei muuttunut juuri lainkaan
Tämä vaihtoehto on jo käyty läpi. Olen käynyt palkkakeskustelut, koska vastuuni on lisääntynyt, mutta palkka ei. Mutta palkkaa ei voi nostaa tällä tittelillä. Eikä näköjään ylempää pestiä saa.
Sitten vaan LinkedIn laulamaan
[/quote] Sitten vaan LinkedIn laulamaan[/quote]
En ole linkedinissä, koska alallani ei sieltä edes rekrytä. Mutta suurin syy on se, etten kehtaa tehdä sinne profiilia itselleni. Johtuen juuri siitä, että olen ylikoulutettu nykyisessä työssäni. Tyhmä sanoa näin, mutta en halua että tutut ja tuttujen tutut näkevät sieltä ansioluetteloni.
Ota vähän rennommin; mitä sitten teetkin.
Introvertti vai ekstrovertti ja organisaatiossa ” sitä sun tätä!”
Ole oma itsesi ja muista KUKAAN EI OLE KORVAAMATON!