Minulla todettiin lieva masennus, miten tästä eteenpäin?

onneksi se on vain lievä eikä vakava

Mä olen saanut diagnoosin masennuksesta itsemurhayrityksen jälkeen ja kyllä saan ihan ilmaiseksi käydä keskustelemassa.

Up

Niin, ihan ilman lääkärin diagnoosia voi masennuksen päätellä itsekin. Jos on masennusta kannattaisi yrittää selvittää mikä mättää ja tehdä sille syylle jotakin.

Syö ruokaa, joka sisältää serotoniinin esiastetta tryptofaania. Muistini mukaan banaanissa ja kalassa ainakin on. Netistä varmaan löytyy tieta.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 22:29"]Miten se todettiin? Miten pääsit lääkärille?
[/quote]

Psykiatrille voi varata ihan itse lääk.keskuksesta ajan. Siten aikoinaan itse lähdin liikkeelle. Valitsin psykiatrin jolla myöskin psykoterapiakoulutus.

Odota että se muuttaa vaikeaksi ja tule kysymään sama uudestaan. Lievä masennus on piece of cake.

Taustoja kannattaa selvittää hoitajan kanssa huolella, avautuminen kannattaa etenkin kipeistä asioista. Vaikeaa masennusta takana yli 1,5 v ja nuori alku vielä, kokemusta on. Älä ota mielellään SSRI-lääkkeitä vastaan, jos haluat seksuaalisuudesta nauttia/yrittää nauttia masennuksen aikana. SSRI-lääkkeet ovat voimakkaita, multa huuhtoutui tunne-elämä likimain täysin(välinpitämätön olo paheni ajan kanssa). Tällä hetkellä vähentämässä toista lääkitystä omatoimisesti (ilmoittanut hoitajalle ja psykiatrille) kohti nollaa, olo on monella tapaa parempi vain jatkuva saikulla olo ja innostuksen puute vaivaavat. Suosittelen psykologin kartoitusta, jos haluat ymmärtää itseäsi paremmin. Se antoi uutta virtaa asioiden eteenpäin viemiseksi.

Kiireesti nyt osaksi identiteettiä ja menetät ihmissuhteesi.

Kaikillahan se on.

Masennuslääkettä vaan vesijohtoveteen ja Suomi nousuun.

No mitä lääkäri sano?

Miten olet tähän tullut? Vaikea sanoa mitään, kun et kerro mitään. Millaista muutosta toivoisit?

Niin on mullakin. Ollaan iloisia että se on vain lievä. Juttele asiasta kavereillesi jos sellaisia on, reippaile luonnossa, polta mäyhyjä... :) Välillä ei tahdo jaksaa, mutta paremmat ajat odottavat aina nurkan takana.

En usko, että lievään masennukseen edes tarvitsee lääkitystä. On varmasti paljon muitakin keinoja parantaa omaa tilannettaan, kuin lääkkeet. Lääkkeitä ei kannata syödä, jos niitä ei edes oikeasti tarvitse vaan pärjää ilmankin.

Saattaa kuulostaa kliseeltä, mutta mitattiinko sinulta kilpirauhasarvot?

Ap eläisi ihan normaalisti, jos ei olisi saanut dignoosia. Nyt kun on diagnoosi, luulee, että pitää elää sairaasti.

Miten se todettiin? Miten pääsit lääkärille?

Terapiaan kannattaa, jos oot varakas. Muuten yrität vaan pärjäillä ja toivoa ettei mene pahemmaksi

Jos varaa, niin pari psykologin vastaanottokäyntiä yksityiseltä puolelta voi antaa apua omien toimintamallien kehittämiseen.

Ruokavalio kuntoon: netissä on paljon vinkkejä mm. omega3 liittyen.

Säännöllinen reipas liikunta auttaa (tutkitusti masennuslääkkeitä enemmän, kun kyse on lievästä masennuksesta), samoin hyvät sosiaaliset suhteet.