Lue keskustelun säännöt.
Onko aikuinen lapsi velvoitettu auttamaan vanhempia vanhana, jos vanhemmat on ensin hylänneet lapsensa koko aikuisiäksi?
19.01.2022 |
Tilanne siis se että vanhemmat eivät oikein koskaan halunneet edes lapsia, tekivät ”pakosta” ja hylkäsivät lapsensa huonon lapsuuden jälkeen täysin. Kun lapsi täytti 18 niin kaikki kiinnostus ja yhteydenpito loppui.
Koko aikuisiän olen elänyt ilman yhteyttä vanhempiin, heitä ei ole kiinnostanut mun häät, lasteni syntymät tai mikään muu.
Nyt sitten vanhusiässä alkoi tulla yhteydenotta syyllistävään sävyyn.
Mitä tekisit? Kokisitko velvlllisuutta auttaa? Huonoja kaltoinkohtelevia vanhempia olivat.
Kommentit (101)
Ei ole velvollisuutta auttaa. Jos sulla on sisaruksia nin he voivat tietenkin "kilpailuttaa" kuka sisaruksista ssa enemmän perintöä, ehtona että auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jännä harhaluulo että sellaiset ilkeät kaltoinkohtelijat, jotka on koko elämänsä kohdelleet aikuista lastaan kuin paskasankoa, jotenkin yhtäkkiä muuttuisivat vanhuksina kivoiksi ja lastaan arvostaviksi.
Mulla on tuollaiset kaltoinkohtelijavanhemmat ja ne on vanhuksina muuttuneet entistäkin hirveämmiksi ja suoltaa niin törkeitä loukkauksia suustaan että järkyttyisitte jos kuulisitte.
Vierailija kirjoitti:
Ikuisesti katkera? Hylkäämällä avun antamisen annat mallia mahdollisille omille lapsillesi, ja sama käytös jatkuu sukupolvelta toiselle. Minullakaan ei ollut häävi lapsuus, vanhemmat on jo menehtyneet, ja nyt vasta olen alkanut ymmärtää ettei heilläkään elämä ollut helppoa ja en edes oikeastaan tuntenut heitä, nyt harmittaa kun en aiemmin ymmärtänyt.
No ei se aina noin yksinkertaista ole. Minä en oo yhtään katkera, olen antanut vanhemmilleni anteeksi ja ymmärrän heidän historiansa. Silti heidän seurassaan kehoni muistaa ja uuvun tosi nopeasti. Sekä siksi, ettei vanhempieni seurassa voi tänäkään päivänä olla oma itsensä ( tai voi, mutta en halua kokea heidän reaktioitaan) että siksi, et lapsuuden selviytymiskeinot on syvällä kehossa. Että minulle esim ei ole kovinkaan terveellistä, vaan päinvastoin kuormittavaa ja vaatii lepoa jälkikäteen-olla vanhempieni seurassa. Ap:lla tuo syyllistämisjuttu kertoo siitä et vanhemmat manipuloi-ja jos sitä on koko ikänsä joutunut olemaan manipuloitavana-se ri tosiaan tee hyvää. Terapia vois ehkä helpottaa apn tilannetta, mut ei sekään hetkessä käy. Joskus omat vanhemmat on myrkkyä. Eikä itseään pidä myrkylle altistaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta auttaa. Jos sulla on sisaruksia nin he voivat tietenkin "kilpailuttaa" kuka sisaruksista ssa enemmän perintöä, ehtona että auttaa.
Voihan sitä yrittää, mutta perintö kyllä jaetaan tasan. Ja jos omaisuutta on luovutettu ilman vastiketta hyi muitten se lasketaan ennakkoperinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä harhaluulo että sellaiset ilkeät kaltoinkohtelijat, jotka on koko elämänsä kohdelleet aikuista lastaan kuin paskasankoa, jotenkin yhtäkkiä muuttuisivat vanhuksina kivoiksi ja lastaan arvostaviksi.
Mulla on tuollaiset kaltoinkohtelijavanhemmat ja ne on vanhuksina muuttuneet entistäkin hirveämmiksi ja suoltaa niin törkeitä loukkauksia suustaan että järkyttyisitte jos kuulisitte.
No lähes aina tällaisiin ketjuihin vastaajat peilaa asiaa omaan kokemukseensa (ja heillä toki ihanat vanhemmat) eikä ne ollenkaan voi ymmärtää että kaikilla muilla ei ole sellaisia. Sitten äimistellään miten ”julmaa” on olla auttamatta vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä arvelet. Isäni perseili kännissä minulle puhelimeni vastaajaan yhden kerran. Yhteydenpitoni loppui siihen. Alle kilsan päässä asui kuolemaansa asti, apua olisi hän tarvinnut, mutta enpä minä itseäni asialla vaivannut.
En tarvinnut tämän palstan mielipidettä kun tein päätöksen.
Miksi sinä tarvitset?Koska tunnen sitä syyllisyyttä ja ne vanhemmat syyllistää. Se syyllisyys ei ikävä kyllä katoa pelkästään sillä että päättää ”enpä nyt koe syyllisyyttä”. Ap
Miksi pidät yhteyttä? Ota vastuu omasta elämästäsi tai kärsi, mutta älä jumaliste valita.
Olet nyt aikuinen, käyttäydy myöskin kuin aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta auttaa. Jos sulla on sisaruksia nin he voivat tietenkin "kilpailuttaa" kuka sisaruksista ssa enemmän perintöä, ehtona että auttaa.
Voihan sitä yrittää, mutta perintö kyllä jaetaan tasan. Ja jos omaisuutta on luovutettu ilman vastiketta hyi muitten se lasketaan ennakkoperinnöksi.
Ei aina jaeta. Esim mun narsistivanhempi on tehnyt testamentin missä sulkee mut ulos perinnöstä. Mitään rikosta tms en ole koskaan tehnyt mutta silti se vaan teki tollasen testamentin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä arvelet. Isäni perseili kännissä minulle puhelimeni vastaajaan yhden kerran. Yhteydenpitoni loppui siihen. Alle kilsan päässä asui kuolemaansa asti, apua olisi hän tarvinnut, mutta enpä minä itseäni asialla vaivannut.
En tarvinnut tämän palstan mielipidettä kun tein päätöksen.
Miksi sinä tarvitset?Koska tunnen sitä syyllisyyttä ja ne vanhemmat syyllistää. Se syyllisyys ei ikävä kyllä katoa pelkästään sillä että päättää ”enpä nyt koe syyllisyyttä”. Ap
Miksi pidät yhteyttä? Ota vastuu omasta elämästäsi tai kärsi, mutta älä jumaliste valita.
Olet nyt aikuinen, käyttäydy myöskin kuin aikuinen.
Jos luit aloutksen tietäisit että en ole pitänyt yhteyttä 30 vuoteen. Ap
Täällä jo todettu moneen kertaan:
- onko lakisääteistä velvoitetta auttaa taloudellisesti tai apua tarjoamalla => ei ole.
- onko moraalinen tai eettinen velvollisuus => ei ole, perustuen heidän omaan valintaansa toimia sinun suhteesi
Jos koet halua satunnaisesti joskus jossain asiassa jeesata, niin ok. Mutta jos syyllistetään tai edellytetäön tai vaaditaan mitään, niin ilmoita vaan että hankkikaa kodinhoitaja.
Ja jos koet, että elämä on helpompaa sinulle niin, ettet pidä mitään yhteyksiä, niin sekin on ok.
Perinnöstäkin aina tietty osa kuuluu lapselle, eli vanhempi ei voi lastaan tehdä täysin perinnöttömäksi. Vai olisko ollut joku pykälä että jos lapsi tyyliin murhannut toisen vanhemman tms niin voi, en muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä arvelet. Isäni perseili kännissä minulle puhelimeni vastaajaan yhden kerran. Yhteydenpitoni loppui siihen. Alle kilsan päässä asui kuolemaansa asti, apua olisi hän tarvinnut, mutta enpä minä itseäni asialla vaivannut.
En tarvinnut tämän palstan mielipidettä kun tein päätöksen.
Miksi sinä tarvitset?Koska tunnen sitä syyllisyyttä ja ne vanhemmat syyllistää. Se syyllisyys ei ikävä kyllä katoa pelkästään sillä että päättää ”enpä nyt koe syyllisyyttä”. Ap
Eli nautit valittamisesta ja syyllisyydessä rypemisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta auttaa. Jos sulla on sisaruksia nin he voivat tietenkin "kilpailuttaa" kuka sisaruksista ssa enemmän perintöä, ehtona että auttaa.
Voihan sitä yrittää, mutta perintö kyllä jaetaan tasan. Ja jos omaisuutta on luovutettu ilman vastiketta hyi muitten se lasketaan ennakkoperinnöksi.
Ei aina jaeta. Esim mun narsistivanhempi on tehnyt testamentin missä sulkee mut ulos perinnöstä. Mitään rikosta tms en ole koskaan tehnyt mutta silti se vaan teki tollasen testamentin.
Ihmiset ei aina tajua sitä että voi tehdä ihan millaisen testamentin vaan, vaikka miten lainvastaisen ja kaikkia asetuksia rikkovan. Ja se jopa saattaa mennä läpi jos sitä ei lapsi riitauta. Lakiosaakaan ei saa ilman riitautusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä arvelet. Isäni perseili kännissä minulle puhelimeni vastaajaan yhden kerran. Yhteydenpitoni loppui siihen. Alle kilsan päässä asui kuolemaansa asti, apua olisi hän tarvinnut, mutta enpä minä itseäni asialla vaivannut.
En tarvinnut tämän palstan mielipidettä kun tein päätöksen.
Miksi sinä tarvitset?Koska tunnen sitä syyllisyyttä ja ne vanhemmat syyllistää. Se syyllisyys ei ikävä kyllä katoa pelkästään sillä että päättää ”enpä nyt koe syyllisyyttä”. Ap
Eli nautit valittamisesta ja syyllisyydessä rypemisestä.
En nauti. En vaan pääse siitä omalla päätöksellä eroon. Luuletko etten ole yrittänyt? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä arvelet. Isäni perseili kännissä minulle puhelimeni vastaajaan yhden kerran. Yhteydenpitoni loppui siihen. Alle kilsan päässä asui kuolemaansa asti, apua olisi hän tarvinnut, mutta enpä minä itseäni asialla vaivannut.
En tarvinnut tämän palstan mielipidettä kun tein päätöksen.
Miksi sinä tarvitset?Koska tunnen sitä syyllisyyttä ja ne vanhemmat syyllistää. Se syyllisyys ei ikävä kyllä katoa pelkästään sillä että päättää ”enpä nyt koe syyllisyyttä”. Ap
Eli nautit valittamisesta ja syyllisyydessä rypemisestä.
Tunnistan tämän ammattikiusaajan, tulee aina tällaisiin ketjuihin. Tunnistin jo aiemmin, heti kun ilmestyi ketjuun. Älkää vastatko mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimi omatuntosi mukaan. Ja muista tämä tilanteesi toiminnassasi mahdollisten lastesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä arvelet. Isäni perseili kännissä minulle puhelimeni vastaajaan yhden kerran. Yhteydenpitoni loppui siihen. Alle kilsan päässä asui kuolemaansa asti, apua olisi hän tarvinnut, mutta enpä minä itseäni asialla vaivannut.
En tarvinnut tämän palstan mielipidettä kun tein päätöksen.
Miksi sinä tarvitset?Koska tunnen sitä syyllisyyttä ja ne vanhemmat syyllistää. Se syyllisyys ei ikävä kyllä katoa pelkästään sillä että päättää ”enpä nyt koe syyllisyyttä”. Ap
Miksi pidät yhteyttä? Ota vastuu omasta elämästäsi tai kärsi, mutta älä jumaliste valita.
Olet nyt aikuinen, käyttäydy myöskin kuin aikuinen.
Onko valittamista kertoa kurjasta olostaan tai tilanteestaan? Ei minusta. Minussa apn tilanne herättää myötätuntoa, ei vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Ikuisesti katkera? Hylkäämällä avun antamisen annat mallia mahdollisille omille lapsillesi, ja sama käytös jatkuu sukupolvelta toiselle. Minullakaan ei ollut häävi lapsuus, vanhemmat on jo menehtyneet, ja nyt vasta olen alkanut ymmärtää ettei heilläkään elämä ollut helppoa ja en edes oikeastaan tuntenut heitä, nyt harmittaa kun en aiemmin ymmärtänyt.
Höpö, höpö!
Vierailija kirjoitti:
Toimi omatuntosi mukaan. Ja muista tämä tilanteesi toiminnassasi mahdollisten lastesi kanssa.
Tässä esimerkki syyllistämisestä! Sillälailla.
AP, minulla on vastaava tilanne. Vanhemmat jättäytyivät pois kun olin parikymppinen, eikä lapsuuskaan ollut mikään paras mahdollinen nyt kun olen asiaa jälkeenpäin miettinyt ja asioita ymmärtänyt syvällisemmin. Itse olen pohtinut tätä myös niin, että vaikka olin jo täysi-ikäinen niin oikeastaan olin aivan pentu vielä tuon ikäisenä. Elämässä tuli myös vastaan isoja ongelmia, ja missä olivat vanhemmat kun olisin heidän tukea kaivannut? Niinpä. Olin todella yksinäinen ja se, että vanhemmat lemppasivat minut niin se ei auttanut asiaa kyllä yhtään. En ole varmaan koskaan ollut näin vanhemmallakaan iällä niin hukassa kuin tuolloin olin.
Olen itse sitä mieltä, että mikään ei velvoita meitä menemään häntä koipien välissä auttamaan vanhempia tällaisen kokemuksen jälkeen. Tekopyhää olla ensin olla vuosikausia ottamatta yhteyttä, mutta sitten kun alkaa vanhuuden raihnaudet tulla niin sitten yhtäkkiä meitä kaivataankin. Ei se vaan näin pitäisi mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä arvelet. Isäni perseili kännissä minulle puhelimeni vastaajaan yhden kerran. Yhteydenpitoni loppui siihen. Alle kilsan päässä asui kuolemaansa asti, apua olisi hän tarvinnut, mutta enpä minä itseäni asialla vaivannut.
En tarvinnut tämän palstan mielipidettä kun tein päätöksen.
Miksi sinä tarvitset?Koska tunnen sitä syyllisyyttä ja ne vanhemmat syyllistää. Se syyllisyys ei ikävä kyllä katoa pelkästään sillä että päättää ”enpä nyt koe syyllisyyttä”. Ap
Miksi pidät yhteyttä? Ota vastuu omasta elämästäsi tai kärsi, mutta älä jumaliste valita.
Olet nyt aikuinen, käyttäydy myöskin kuin aikuinen.Onko valittamista kertoa kurjasta olostaan tai tilanteestaan? Ei minusta. Minussa apn tilanne herättää myötätuntoa, ei vihaa.
Kuten myös meissä normaaleissa vastaajissa. Tuo oli just se ammattikiusaaja jota siteerasit.
Kyse on päinvastoin siitä että en halua antaa lapsilleni mallia siitä että on ookoo vanhempien kaltoinkohdella, sitten hylätä, ja sitten taas vaatia palveluksia. Ja että on ookoo että mä olen kiltti heittopussi joka alistuu taas vanhempien hyppyytettäväksi. Tätä en halua lapsilleni siirtää ja nimenomaan suojelen lapsiani.
Ne mun vanhemmat on edelleen toksisia ja ”vaarallista” seuraa. Ap