Rautavaaralla Pohjois-Savossa 15 prosenttia asukkaista on Korhosia

Vierailija kirjoitti:

Voi noiden nimien alkuperä olla niin vanhaa suomea että tiedä kielentutkijatkaan. Apell voi olla juuristaan Itämeren alapuolelta esim. linnoitustöihin tuotiin Baltian maista ja Saksasta porukkaa. 

Nen-päätteiset sukunimet olivat käytössä Itä-Suomessa. Länsisuomessa oltiin Antti Antinpoikia, mikä tekee sukututkimuksesta aika haastellista. 

Ja naisten ei ollut pakko ottaa miehen sukunimeä ennen 1920-lukua. Nainen oli rippikirjassa omalla syntymäsukunimellään. 

Apell on tyypillinen ruotsinvallanaikainen sotilasnimi.

Joka viides kiinalainen on sukunimeltään Li tai Wang, meniköhän se niin?

Puolisollani oli myös syntymänimeltään yksi näitä Korhonen/Virtanen -tapaisista yleisistä sukunimistä, mutta suostui onneksi vaihtamaan nimeä naimisiinmennessämme (tosin äitinsä tyttönimeen, mutta saimme nätin sukunimen.)

Omaa sukunimeäni jäi kantamaan viisi henkilöä, mutta se on ääntämykseltään hieman töksähtävä, ihmisten on vaikea kirjoittaa sitä harvinaisuuden takia oikein ja alkaa R-kirjaimella, mikä voisi olla hankala, jos lapselle sattuisi tulemaan vaikea r-vika. Vaan senkin kanssa voisi elää, ja olen iloinen niiden sukulaisteni puolesta, jotka harvinaista nimeä kantavat. Ei todellakaan tule nimikaimaa vastaan, mikä on usein kätevääkin.

Omansukuiseni ainakin 10 v sitten sitten pääsivät 15 yleisimmän joukkoon muistaakseni ainoastaan Simossa

Vierailija kirjoitti:

Omat juuret on Juukassa ja Rautavaaralla, elikkäs menee sinne 1600-luvun puolelle tukevasti ja siitä kauemmas. (tutkin siis sukuani) Pohjois-Savo asutettiin 1500-1600 lukujen välillä, ja kirkonkirjoja kun lukee, niin sinne muuttivat ne ensimmäiset Korhoset, Karppiset, Pitkäset, Nevalaiset, Ikoset, Hyvöset, Väisäset, Apellit, Suhoset jne. noihin aikoihin ja raivasivat maatiloja.....koska matkat oli pitkiä ja sen ajan kinttupoluilla hankalia, niin vaimo otettiin naapurista tai sen naapurista, ja muuttoliike suuntautui suurimmaksi osaksi n. 50 km säteelle, eli tietyissä paikoissa on sitten näitä sukunimikeskittymiä. 

Muuttoliike helpottui oikeastaan vasta 1800-luvulla ja sen jälkeen. Suurin osa pääkaupunkiseudulla asuvista on jo opiskelun tai työn paikalle tuomia tai 70-luvun muuttoaallon toisen tai kolmannen polven jälkeläisiä. 

Juuka taivutetaan Juuassa ja juuka ja joensuu ovat samaa tarkoittavia sanoja.

Juuka tarkoittaa siis samaa  kuin kaupunki nimeltä Joensuu ja  Juuka rakentui Juuanjoen suulle ja Joensuu  Pielisjoen suulle, siitä nimet.

Vierailija kirjoitti:

Joka viides kiinalainen on sukunimeltään Li tai Wang, meniköhän se niin?

Puolisollani oli myös syntymänimeltään yksi näitä Korhonen/Virtanen -tapaisista yleisistä sukunimistä, mutta suostui onneksi vaihtamaan nimeä naimisiinmennessämme (tosin äitinsä tyttönimeen, mutta saimme nätin sukunimen.)

Omaa sukunimeäni jäi kantamaan viisi henkilöä, mutta se on ääntämykseltään hieman töksähtävä, ihmisten on vaikea kirjoittaa sitä harvinaisuuden takia oikein ja alkaa R-kirjaimella, mikä voisi olla hankala, jos lapselle sattuisi tulemaan vaikea r-vika. Vaan senkin kanssa voisi elää, ja olen iloinen niiden sukulaisteni puolesta, jotka harvinaista nimeä kantavat. Ei todellakaan tule nimikaimaa vastaan, mikä on usein kätevääkin.

Vietnamilaisista jotain 40 prosenttia Nguyeneita