Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

MOT: sähköherkkyys

18.01.2022 |

Oletko oireillut? Mistä laitteista? Millaisia oireita? Kauanko altistumista kesti ennen oireita? Ja olitko tietoinen sähköherkkyydestä ennen oireiden alkamista?

Kommentit (198)

Vierailija
161/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaihdevuosia ei huomioitu näiden oireellisten yhteydessä.

Koneen säätiön Hanna potee varmaan huonoa omaatuntoa ja antaa siksi rahaa muualle. Koneen alku oli se että perustaja oli harjoittelemassa jenkeissä hissifirmassa ja kopioi sen firman piirustuksia ja postitti ne Suomeen. 

Ei reilua hommaa, teollisuusvakoilu vai varkaus. Sitä  passaa pohtia.

Tottamooses sanoi loisteputkien häiritsevän... no ei oliis ollenkaan lähtenyt pääkaupunkiin, siellä kun katuvaloja ja mainosvaloja piisaa.

Vierailija
162/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse altistuin kemikaalille nimeltä etyyliheksanoli työpaikalla, jossa muovimatot oli rakennusvaiheessa liimattu märälle betonille. Kosteuden vaikutuksesta alkoi kemiallinen reaktio liimassa. 20 vuoden päästä alkoivat oireilut monella, minulla pahiten, koska olin eniten saastuneissa tiloissa. Mittaukset todistivat ilman myrkyllisyyden. 2000 neliötä lattiaa uusittiin.

Olin huonossa kunnossa yhden vuoden, kiersin työpisteestä toiseen, mutta herkistyneenä en voinut olla oikein missään. Oireet tulivat aina vain herkemmin: ohikulkijan tupakasta, jonkin hajuvedestä jne. Vasta rakennetut rakennukset olivat pahimpia, niissä on ns. normaaliemissiota,  eli rakennusmateriaaleista irtoavia myrkkyjä.

Pelottavinta oli se, että aloin aistia sähköä. Esim. jos olin huomaamatta astunut jatkojohdon päälle, havahduin siihen, että tuntui kuin pieni sähköisku. Tämä tapahtui siis usean kerran niin että en huomannut astuneeni johdon päälle. Ei siis voinut olla psykosomaattista.

Kiertäessäni eri työpisteissä kohtasin toisen vakavammin altistuneen, jolla sähköoireet olivat paljon voimakkaampia. Siksi en pysty vähättelemään näiden ihmisten kokemuksia. Kaikesta päätellen luonnontieteellinen maailmankuvamme ei katakaan kaikkia todellisuuden ulottuvuuksia.

Nyt olen paljon toipunut, mutta tarvitsin työtilaani ilmanpuhdistimen.

Sisäilmaoireisiin liittyy usein panikointi, koska ne usein ilman epäpuhtaudet ovat neurologisesti vaikuttavia, esim. homeiden aineenvaihdunnasta syntyvät toksiinit.

Tuohan olisi helppo testata. Astut johdon päälle silmät sidottuna ja kaveri laittaa sen aina välillä seinään ja välillä irti. SItten katsotte että osaatko kertoa milloin johto on seinässä ja milloin ei. Veikkaan vahvasti että et osaa. 

Tätä oiretta minulla ei enää ole, koska olen toipunut. En voi siis testata, koska immuunipuolustus on rauhoittunut. Pointtini oli vain se, että home- tai kemikaalialtistus näyttäisi olevan eskaloituva oireyhtymä, eli kun immuunipuolustus on ärhäköitynyt, se reagoi sellaisiinkin ilman laadun heikkouksiin, jotka eivät normaalille ihmisille aiheita mitään oireita.  Myös hajuaistin on tieteellisesti todettu herkistyvän homealtistuneilla, ja tutkijat päättelevät sen johtuvan siitä, että  keho saattaa yrittää "ylipuolustaa" elimistöä.

Toinen pointtini on, että kuten on moneen kertaan todettu täälläkin, tiede on joutunut ottamaan takaisin monia väitteitään kuten että revontulista ei lähtisi ääntä. Ei luonnontieteellinen maailmankuva ole jotenkin "valmis" niin kuin täällä tunnutaan luulevan. Tieteet kehittyvät jatkuvasti, eikä kannata vetää hernettä nenään, jos tulee esiin olettamuksia, jotka ovat ristiriidassa tämänhetkisen tieteellisen tiedon kanssa. Jos tällainen linja olisi, luulisimme edelleen, että aurinko kiertää maata.

Kolmas pointti: miksi nämä palstakeskustelut aina johtavat toisten keskustelijoiden häväisemiseen ja solvaamiseen? Eikö näistä asioista voi keskustella asiallisesti nykyihminen enää, somen pilaama ilmeisesti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuumana käyvät sähkölaitteet tuottavat positiivisia ioneita huoneilmaan ja saattaa aiheuttaa pahoinvointia ja päänsärkyä

Tämä saatetaan sotkea tuohon ns. Sähköallergiaan

Älkää postatko tällaista paskaa tänne enää.

https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Fysikaal…

Vierailija
164/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjaus. Itse johdan sähköä eri tavalla kuin kukaan ystäväni. Tunnen sen värinänä. Värinä tulee siis silloin kun kosken sähkölaitteeseen ja metalliin. Esim.jos minulla on kädessä lataava kännykkä ja toinen käsi tiskipöydällä, niin tiskipöytä värisee. Muuta tuntevat sen vain, jos koskevat minun käteen. Olen myös se, joka saa kipeitä sähköiskuja autoista ja monista muista paikoista. En tiedä mihin tuo perustuu, mutta näin tapahtuu.

Sähköverkko värähtelee 50 herzin taajuudella ja sen voi kyllä ihan jokainen tuntea monissa sähkölaitteissa joiden osat alkavat värähdellä samalla taajuudella. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä.

Nuo saamasi sähköiskut taas johtuvat staattisesta sähköstä. Niitä voi kertyä normaalia enemmän esim. tietyistä vaatteista tai kengistä joissa käytetään sopivia materiaaleja.

Vanhoissa taloissa sähköt eivät välttämättä ole oikein asennettu. Olen törmännyt muutamaan rintamamiestaloon jossa sähköt olivat oikeasti kytketty väärin. Vanhoissa taloissa ei yleensä ole vikavirtasuojaa tai kunnollista maadoitusta. Monet käyttävät myös sähkölaitteita jotka pitäisi vaarallisuuden takia kantaa kierrätykseen.

Vierailija
165/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Vierailija
166/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjaus. Itse johdan sähköä eri tavalla kuin kukaan ystäväni. Tunnen sen värinänä. Värinä tulee siis silloin kun kosken sähkölaitteeseen ja metalliin. Esim.jos minulla on kädessä lataava kännykkä ja toinen käsi tiskipöydällä, niin tiskipöytä värisee. Muuta tuntevat sen vain, jos koskevat minun käteen. Olen myös se, joka saa kipeitä sähköiskuja autoista ja monista muista paikoista. En tiedä mihin tuo perustuu, mutta näin tapahtuu.

Sähköverkko värähtelee 50 herzin taajuudella ja sen voi kyllä ihan jokainen tuntea monissa sähkölaitteissa joiden osat alkavat värähdellä samalla taajuudella. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä.

Nuo saamasi sähköiskut taas johtuvat staattisesta sähköstä. Niitä voi kertyä normaalia enemmän esim. tietyistä vaatteista tai kengistä joissa käytetään sopivia materiaaleja.

Vanhoissa taloissa sähköt eivät välttämättä ole oikein asennettu. Olen törmännyt muutamaan rintamamiestaloon jossa sähköt olivat oikeasti kytketty väärin. Vanhoissa taloissa ei yleensä ole vikavirtasuojaa tai kunnollista maadoitusta. Monet käyttävät myös sähkölaitteita jotka pitäisi vaarallisuuden takia kantaa kierrätykseen.

Ennen "turhaa säätelyä" tehdyissä sähköistyksissä suojamaadoitus tehtiin "nollaamalla" eli suojamaaliuskat kytkettiin nollajohtoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Akuissa on tasajännitettä, eikä se akusto tuota senkään vertaa sähkömagneettista kenttää ympärilleen kuin vastaavan jännitteen vaihtovirta.

Vierailija
168/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähän alkoi huolestuttaa kun googlettelin asiaa, ja kävi ilmi, että muualla Euroopassa ollaan paljon varovaisempia tukiasemien ja kännykkäsäteilyn kanssa, esim. koulujen seiniin tukiasemaa ei saa laittaa mutta Suomessa saa. Katsos kun Suomessa se on riskiä vailla, niin kuin Eppu Normaalin laulussa ydinvoima.

Maailman terveysjärjestön (WHO) syöpätutkimuslaitoksen (IARC) luokituksen mukaan radiotaajuinen säteily on mahdollinen karsinogeeni (luokka 2B) eli mahdollisesti syöpää aiheuttava. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan pitäisi tämä luokitus nostaa luokkaan: todennäköisesti syöpää aiheuttava.

Suomessa sadat koulut ja päiväkodit toimivat matkapuhelintukiasemina vastoin Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston suosituksia.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkoahonen/207754-matkapuhelintukiase…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/198 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sähköherkkyys on niin five years ago.

Nykyään sama lorvikatarri perustellaan long covidilla.

Vierailija
170/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse altistuin kemikaalille nimeltä etyyliheksanoli työpaikalla, jossa muovimatot oli rakennusvaiheessa liimattu märälle betonille. Kosteuden vaikutuksesta alkoi kemiallinen reaktio liimassa. 20 vuoden päästä alkoivat oireilut monella, minulla pahiten, koska olin eniten saastuneissa tiloissa. Mittaukset todistivat ilman myrkyllisyyden. 2000 neliötä lattiaa uusittiin.

Olin huonossa kunnossa yhden vuoden, kiersin työpisteestä toiseen, mutta herkistyneenä en voinut olla oikein missään. Oireet tulivat aina vain herkemmin: ohikulkijan tupakasta, jonkin hajuvedestä jne. Vasta rakennetut rakennukset olivat pahimpia, niissä on ns. normaaliemissiota,  eli rakennusmateriaaleista irtoavia myrkkyjä.

Pelottavinta oli se, että aloin aistia sähköä. Esim. jos olin huomaamatta astunut jatkojohdon päälle, havahduin siihen, että tuntui kuin pieni sähköisku. Tämä tapahtui siis usean kerran niin että en huomannut astuneeni johdon päälle. Ei siis voinut olla psykosomaattista.

Kiertäessäni eri työpisteissä kohtasin toisen vakavammin altistuneen, jolla sähköoireet olivat paljon voimakkaampia. Siksi en pysty vähättelemään näiden ihmisten kokemuksia. Kaikesta päätellen luonnontieteellinen maailmankuvamme ei katakaan kaikkia todellisuuden ulottuvuuksia.

Nyt olen paljon toipunut, mutta tarvitsin työtilaani ilmanpuhdistimen.

Sisäilmaoireisiin liittyy usein panikointi, koska ne usein ilman epäpuhtaudet ovat neurologisesti vaikuttavia, esim. homeiden aineenvaihdunnasta syntyvät toksiinit.

Tuohan olisi helppo testata. Astut johdon päälle silmät sidottuna ja kaveri laittaa sen aina välillä seinään ja välillä irti. SItten katsotte että osaatko kertoa milloin johto on seinässä ja milloin ei. Veikkaan vahvasti että et osaa. 

Tätä oiretta minulla ei enää ole, koska olen toipunut. En voi siis testata, koska immuunipuolustus on rauhoittunut. Pointtini oli vain se, että home- tai kemikaalialtistus näyttäisi olevan eskaloituva oireyhtymä, eli kun immuunipuolustus on ärhäköitynyt, se reagoi sellaisiinkin ilman laadun heikkouksiin, jotka eivät normaalille ihmisille aiheita mitään oireita.  Myös hajuaistin on tieteellisesti todettu herkistyvän homealtistuneilla, ja tutkijat päättelevät sen johtuvan siitä, että  keho saattaa yrittää "ylipuolustaa" elimistöä.

Toinen pointtini on, että kuten on moneen kertaan todettu täälläkin, tiede on joutunut ottamaan takaisin monia väitteitään kuten että revontulista ei lähtisi ääntä. Ei luonnontieteellinen maailmankuva ole jotenkin "valmis" niin kuin täällä tunnutaan luulevan. Tieteet kehittyvät jatkuvasti, eikä kannata vetää hernettä nenään, jos tulee esiin olettamuksia, jotka ovat ristiriidassa tämänhetkisen tieteellisen tiedon kanssa. Jos tällainen linja olisi, luulisimme edelleen, että aurinko kiertää maata.

Kolmas pointti: miksi nämä palstakeskustelut aina johtavat toisten keskustelijoiden häväisemiseen ja solvaamiseen? Eikö näistä asioista voi keskustella asiallisesti nykyihminen enää, somen pilaama ilmeisesti?

Luonnontieteellinen maailmankuva kehittyy koko ajan, mutta siinä perusajatuksena on aina kritiikki. Kun uusi tieteellinen malli kehitetään, niin se haastaa aiemmat ja lopulta korvaa ne JOS kokeet todistavat sen osuvammaksi siteerattujen julkaisujen kautta (ei median, Youtuben tai Tiktokin kautta). Revontulet ovat 100 km korkeudessa tyhjiössä, niistä ei siksi suoraan tule ääntä, vaan jostain alhaalta ilmakehästä revontulien johdosta. Mekanismia ei kai vielä tunneta. Äänet on kuitenkin mitattu ja talletettu, toisinkuin kuin esimerkiksi sähköherkkyys.

Palstakeskusteluissa riehuminen ja solvaaminen liittyy siihen, ettei kyseisillä henkilöillä riitä osaaminen, sivistys ja itsetunto käymään asiallista dialogia, vaan haetaan tukea jopa salaliittoteorioista yms. roskasta sensijaan että uskottaisiin tieteitä ja asiantuntijoita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sähköherkkyys on niin five years ago.

Nykyään sama lorvikatarri perustellaan long covidilla.

Ja ilkeys ja toisten vähättely perustellaan kurjalla lapsuudella.

Vierailija
172/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähkömagneettista säteilyä on kaikkialla, ei se lopu menemällä ulos talosta. Sen spektri on myös laaja. Auringonvalo dominoi päiväaikaan, jos nyt sattuu olemaan herkkä lyhytaaltoiselle säteilylle. Kaikki säteily on haitallista kun sen intensiteetti on tarpeeksi suuri, mutta ei ole tosiaankaan mitään osoitusta että matala intensiteetti olisi ollenkaan haitallista (tai hyödyllistä).

Sähköyliherkkyyden testaus on yksinkertaista: laitetaan asiakas metalliseinäiseen suojattuun huoneeseen, jossa sitten availlaan sähkömagneettista säteilyä päälle ja pois samalla kysyen asiakkaalta, että miltä tuntuu. Tiettävästi kukaan ei ole osannut sanoa että onko säteily päällä vai ei, paitsi nyt valoa lukuunottamatta.

Onko joku väittänyt, että sen voi aisteilla havaita? Yleensä puhutaan pitkäkestoisesta altistuksesta, joka johtaa flunssan kaltaisiin pitkittyneisiin oireisiin. Hiljainen tappaja.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC8580522/

Tyypillisestihän maalit lähtee näiden eksoottisten väitteiden kanssa siirtymään kun todistetaan ettei se alkuperäinen väite ainakaan pidä paikkaansa. Eli ensin se oli sitä ettei kestä yhtään oleskella jos on virtajohtoja lähistöllä ja sitten se olikin pitkäkestoista altistusta kun testeissä ei voitu osoittaa kenenkään tuntevan kulkeeko johdoissa virta vai ei, etc.

Vaikeahan tuollaista on testata kun väite muuttuu joka testituloksen jälkeen kun edellinen on saatu osoitettua vääräksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Akuissa on tasajännitettä, eikä se akusto tuota senkään vertaa sähkömagneettista kenttää ympärilleen kuin vastaavan jännitteen vaihtovirta.

Tiedätkö mistä puhut, jotain jäi puuttumaan, eikö?

Sähköauton moottorit usein induktiomoottoreita, kuitenkin suurin osa on vaihtovirtamoottoreita. Akussa on tasavirta, mutta se muunnetaan taajuusmuuttajalla vaihtovirraksi. 

Sähköautossa syntyy myös magneettikenttiä. Hyvin vähän tutkittu.

Vierailija
174/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Akuissa on tasajännitettä, eikä se akusto tuota senkään vertaa sähkömagneettista kenttää ympärilleen kuin vastaavan jännitteen vaihtovirta.

Tiedätkö mistä puhut, jotain jäi puuttumaan, eikö?

Sähköauton moottorit usein induktiomoottoreita, kuitenkin suurin osa on vaihtovirtamoottoreita. Akussa on tasavirta, mutta se muunnetaan taajuusmuuttajalla vaihtovirraksi. 

Sähköautossa syntyy myös magneettikenttiä. Hyvin vähän tutkittu.

Itse en hankkisi sähköautoa, jos epäilen sähköyliherkyyttä. Ja muutenkin 400-1000 kiloa painava korkeajännitteinen akku siellä matkustajatilojen alapuolella ei luo mitään turvallisuuden tunnetta, vaan päin vastoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Akuissa on tasajännitettä, eikä se akusto tuota senkään vertaa sähkömagneettista kenttää ympärilleen kuin vastaavan jännitteen vaihtovirta.

Tiedätkö mistä puhut, jotain jäi puuttumaan, eikö?

Sähköauton moottorit usein induktiomoottoreita, kuitenkin suurin osa on vaihtovirtamoottoreita. Akussa on tasavirta, mutta se muunnetaan taajuusmuuttajalla vaihtovirraksi. 

Sähköautossa syntyy myös magneettikenttiä. Hyvin vähän tutkittu.

Itse en hankkisi sähköautoa, jos epäilen sähköyliherkyyttä. Ja muutenkin 400-1000 kiloa painava korkeajännitteinen akku siellä matkustajatilojen alapuolella ei luo mitään turvallisuuden tunnetta, vaan päin vastoin.

Onhan se kuitenkin helpotus päästä eroon 70 litran räjähdysherkästä bensatankista.

Vierailija
176/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Akuissa on tasajännitettä, eikä se akusto tuota senkään vertaa sähkömagneettista kenttää ympärilleen kuin vastaavan jännitteen vaihtovirta.

Tiedätkö mistä puhut, jotain jäi puuttumaan, eikö?

Sähköauton moottorit usein induktiomoottoreita, kuitenkin suurin osa on vaihtovirtamoottoreita. Akussa on tasavirta, mutta se muunnetaan taajuusmuuttajalla vaihtovirraksi. 

Sähköautossa syntyy myös magneettikenttiä. Hyvin vähän tutkittu.

Itse en hankkisi sähköautoa, jos epäilen sähköyliherkyyttä. Ja muutenkin 400-1000 kiloa painava korkeajännitteinen akku siellä matkustajatilojen alapuolella ei luo mitään turvallisuuden tunnetta, vaan päin vastoin.

Onhan se kuitenkin helpotus päästä eroon 70 litran räjähdysherkästä bensatankista.

Bensatankki ei räjähdä kuin elokuvissa. Se on tutkittu. Ja suojassa siellä takana. 

Entä akkupalo? Akku voi räjähtää, benstankki ei. Akkupalo voi kestää jopa kymmeniä tunteja ja polttaa kaiken ympäriltään. Ja levittää erittäin myrkyllistä savukaasua.

Vierailija
177/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Akuissa on tasajännitettä, eikä se akusto tuota senkään vertaa sähkömagneettista kenttää ympärilleen kuin vastaavan jännitteen vaihtovirta.

Tiedätkö mistä puhut, jotain jäi puuttumaan, eikö?

Sähköauton moottorit usein induktiomoottoreita, kuitenkin suurin osa on vaihtovirtamoottoreita. Akussa on tasavirta, mutta se muunnetaan taajuusmuuttajalla vaihtovirraksi. 

Sähköautossa syntyy myös magneettikenttiä. Hyvin vähän tutkittu.

Itse en hankkisi sähköautoa, jos epäilen sähköyliherkyyttä. Ja muutenkin 400-1000 kiloa painava korkeajännitteinen akku siellä matkustajatilojen alapuolella ei luo mitään turvallisuuden tunnetta, vaan päin vastoin.

Minä epäilen sähköyliherkkyyttä ja ajattelin ostaa seuraavaksi sähköauton. Ne on turvallisia ja ekologisia.

Vierailija
178/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Fotoni kirjoitti:

Toiminnallisia häiriöitä, joihin nämä "ympäristöherkkyydet" kuuluvat, hoidetaan moniammatillisessa työryhmässä HUS:ssa psykiatrian keinoin.

Fobia ja neuroosi ovat mielen kehittämiä ilmenemismuotoja mielen sairaudelle. Siedättäminen on osa käypää hoitoa.

Ihan aluksi kannattaa kerrata tuosta, mitä on sähkömagneettinen säteily:

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_s%C3%A4teily

Kyllä tuota pitäs oikeasti tutkia, mutta eihän Suomessa...

Vierailija
179/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu sähköauton tuomaa säteilyä? Sähköautossa istutaan suuren korkeajännittelisen akuston päällä. Se akku sijaitsee penkkien alla. Sydämentahdistimet ainakin sekoaa akun latauksen yhteydessä.

Entä magneettikenttä, onko sillä vaikutusta?

Akuissa on tasajännitettä, eikä se akusto tuota senkään vertaa sähkömagneettista kenttää ympärilleen kuin vastaavan jännitteen vaihtovirta.

Tiedätkö mistä puhut, jotain jäi puuttumaan, eikö?

Sähköauton moottorit usein induktiomoottoreita, kuitenkin suurin osa on vaihtovirtamoottoreita. Akussa on tasavirta, mutta se muunnetaan taajuusmuuttajalla vaihtovirraksi. 

Sähköautossa syntyy myös magneettikenttiä. Hyvin vähän tutkittu.

Auton kori on Faradayn häkki, joka blokkaa ulkopuolisen sähkömagneettisen säteilyn tehokkaasti ikkunoita lukuunottamatta. Sähkölaitteetkin on suojattu metallilla. Jos pelkää säteilyä, niin kannattaa pitää auton sisällä kännykkä pois päältä, samoin auton bluetooth ja mahdollinen wlan. Samoin penkinlämmitin.

Vierailija
180/198 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä paljon tietoa ja linkkejä sähköherkkyydestä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6herkkyys

Sähköherkkyys (aikaisemmin myös sähköyliherkkyys ja sitä ennen sähköallergia, engl. hypersensitivity to EMF, electromagnetic hypersensitivity tai Idiopathic environmental intolerance attributed to electromagnetic fields (IEI-EMF)) on tila, jossa ihminen kokee saavansa oireita sähkömagneettisesta säteilystä, kuten esimerkiksi matkapuhelimien ja niiden tukiasemien radiolähettimistä tai voimalinjojen sähkömagneettisista kentistä. Nykyisin uskotaan, että oireita ei kuitenkaan aiheuta itse säteily, vaan usko säteilyn vaikutukseen,[1] eli nosebovaikutus.

Useissa kaksoissokkokokeissa on osoitettu, että sähköherkät eivät erota altistetaanko heitä sähkömagneettiselle kentälle vai ei, vaan he raportoivat oireita yhtä lailla valealtistuksen kuin todellisen altistuksen kohdalla. Tämä viittaa siihen, että kyseessä on nosebo-ilmiö eli lumevaikutus.[2][3][4][5]