entä jos hylkäisin perheeni

Niin ja tuo töihinmeno olisi unelma, vaan juurikin mun alalta on pustetty porukkaa ulos minkä ehditty. Töitä ei ole. Ja minä hullu joskus haaveilin kolmannesta, kun en jaksa näitä kahtakaan. Ap

Älä lähde. Joskus kun taas jaksat ja lapset eivät haluakkaa enää tavata, tuntuu tilanne vielä pahemmalta. Hae apua, sitä on tarjolla. Sano ettet halua lääkkeitä jos niin on. Tänä päivänä muutakin tarjolla. Aina ei kuitenkaan tarvitse jaksaa. Sano miehellesi että tarvitset vaikka viikonlopun omaa aikaa ja siitä säännöllisesti silloin tällöin päivän pari. Olet lapsillesi paras ja rakkain äiti, ymmärsin että kovin nuoria vielä mutta pikkulapsiaika kun ohi niin helpottaa. Katso lastesi kasvoja ja ymmärrä ettei mikää voi korvata poislähtöäsi. He eivät ole tehneet mitään pahaan ansaitakseen jäädä ilman äitiä. Keskity nyt hyvinvointisiisi ja tee asioita mistä pidät. Nuku hyvin, ellei muuten niin pyydä apua läheisiltä sillä unenpuute tappaa ihmisen oikeasti. Väsyneenä et jaksa ja kaikki tuntuu raskaalta. Lähde vaikka päiväksi kylpylään rentoutumaan. Elämä voittaa:) minullakin aika ajoin vaikeaa mutta olen saanut katua elämässäni niin paljon enkä uskaltaisi eded kuvitella mikä olo seuraisi kun tajuaisi jättäneensä kalleimpansa. Voimia♡

Mikset laita lapsia päiväkotiin?

Up

Up

Tai jos laittaisit päiväkotiin vaikka isomman lapsistasi?

Hyvä kanssakulkija, älä (vielä) lähde. Itse samassa tilanteessa ollut 5 v sitten, tässä neuvoni: pyydä(vaadi) apua neuvolasta tai perheklinikalta. Heti maanantaina, koska mm. keskusteluapua voit joutua odottamaan kuukauden päivät. Kerro kaikki tuntemuksesi avoimesti ja liioittele vähän että ottavat sit tosissaan. Lääkitys kannattaa kokeilla, jos helpottaisi ( mahd. aloitusoireiden jälkeen). Puhu suoraan miehellesi tuntemuksistasi. Älä häpeä, älä pelkää esim lasten pois ottoa, haet itsellesi apua ja tunnistat heikon olotilasi, johon toivot helpotusta. Ei ole helppoa, mutta voit saada rauhan ja elämäntilanteesi paremmaksi. Toivon kaikkea hyvää Sinulle.

senkun dumppaat lapses päiväkotiin niin kun kaikki muutkin tekee.!! ei kai kukaan nyt oikeesti ite hoida kototna lapsiaan, sitä vartenhan ilmanen päiväkoti on keksitty! ja eikun lomille! 

Olet sekaisin. Älä lähde. Yhteys läheisiin ja neuvolaan avoimesti: Olen pulassa, auttakaa minua. Jos et pyydä, et saa.

Marttyyriksi on turha rueta. Siitä ei ole apua kenellekään.

Varaudu pahimpaan: Kun saat oman pinon kuntoon, kannattaa varautua siihen, että ainoa järkevä ratkaisu on erota lastesi isästä. Tämä vaatii pokkaa ja pohdintaa, joten se kannatta ottaa huomioon jo nyt.

Näen kyllä  nyt tämän jutun niin, että ongelma on lähinnä miehesi, ei lapset. Sinä purat pahan olon suhteestasi mieheen, lapsiisi.

Jos mies ei auta lasten hoidossa etkä saa näin ollen vapaa-aikaa, niin ihmekös jos väsyt ja raivostut.

Miksi antaisit tuollaiselle miehelle lapset? Pidä lapset itse, eroa ja näin lapset ovat osan aikaa miehelläsi, joten saat tarvitsemasi vapaa-ajan. Eikä tarvitse meistä passata lasten ohella. Miehethän ne eniten vaatii.

Tai sitten juttele miehellesi, sano, ettet jaksa nykysysteemiä ja muutos pitää tulla tai se on heippa ja hyvästit.

Minä tunnen perheen , jossa äiti sairastui ja hylkäsi lapsensa, tai osan niistä.  Sääliksi käy lapsia. Mieheni äiti jätti myös perheensä ja mieheni kärsii asiasta edelleen, joten kannattaa miettiä tarkkaan, mitä tekee. Äiti se vaan on lapsille uskomattoman tärkeä, vaikkei aina siltä tunnukaan ja äidin hylkäys on ehkä se pahin, mitä äiti voi lapselleen tehdä (lukuunottamatta tienkin pahoinpitelyjä yms.)

Jos miestä ei kiinnosta nyt lasten hoito, mikä tae on, että se ottaisi lapsia eronkaan jälkeen edes viikonlopuksi?

Ap, olet nyt vaan tosi väsynyt ja epätoivoinen. Älä tee mitään radikaalia nyt. Älä lähde ainakaan vielä. Jos olet naimisissa, niin eroaminen vie ainakin sen puoli vuotta.

Ota yhteyttä neuvolaan tai suoraan lastensuojeluun tai perheneuvolaan ja ota selvää mitä lastenhoitoapua sinun olisi mahdollista saada? Mies ja lasten isä ei tosiaankaan saa olla ainoa tukiverkko, vaikka monet ajattelevat lasten hoidon kuuluvan vain vanhemmille. Älä kuvittele, että ne siellä neuvolassa tai sosiaalitoimessa pitävät miehellesi mitään moraalisaarnoja tai pakottavat mihinkään. Ei ne sitä pakota, jos se heittäytyy ettei kiinnosta. Ne katsovat sitten, että mikä on seuraava vaihtoehto.

Vaikka olisit huono äiti, niin olet ainoa äiti niille lapsille. Kohta ne lapset osaavat jo monia asioita.

Työhön meno ei ole välttämättä sen kevyempää. Jonkun pitää ne lapset kuitenkin hakea päiväkodista ja työpäivän jälkeen on kotihommat, mutta onhan se työssä käyminen monipuolisempaa sisällöltään ja oikeasti omaa aikaa ehkä vain se mikä menee työmatkoihin.

Mä olen menettänyt jo ystäviänikin sen vuoksi, etten jaksa lähteä näiden apinoiden kanssa kylään. Yks huutaa ja kiljuu joka komentamisen, ja sitä saa komentaa kun on niin ehtiväinen. Jos ei muuten niin taistelu alkaa jo pukiessa, jatkuu autoonsaamisessa eikä mulla ole edes päiväsaikaan autoa käytössä. Iltaisin nää on jo niin väsyneitä, niin kuin minäkin, että kyläilyt ei onnistu. Enkä Jaksa enää soitella, kun aina jompikumpi alkaa huutaa ja keskeyttää. Jos vain vielä tupakoisin.. saisi edes sen 5 min itselleen hetkittäin kun hermo olisi palaa. mutta isompi varmaan keksisi sillä välin keinon helliä pienempi hengiltä..

Niin ja väittää mies että hoitaisi varmasti, oon oletettavasti jo niin huono äiti että kohta ei ole vaihtoehtoja. Kun en ole suostunut imetettävää vauvaakaan antamaan pitemmäksi aikaa hoitoon, niin olen huono. Muut äidit kyllä osaavat ottaa aikansa, sitä mies jaksaa mulle hkkea. Ja viimeksi kun pyysin omaa aikaa, piti minun kuitenkin vauva ottaa mukaani. Ja tarjoutui myöhemmin hoitamaan molempia, vaikka näki ja varmasti tiesi että olen kipeä. Mutta niin se vain väittää, että on parempi vanhempi kuin minä, ja eron tullessa lasten pitäisi jäädä hänelle. Ap

Up

Tuo nyt vaan on tyypillistä paskan jauhamista mitä monet miehet harrastavat. Ei niillä ole empatiakykyä. Parempi kun ei valita miehelle väsymystään, niin ei tarvitse kuunnella kuittailua. Hoitaa avun tarpeet muuta kautta kuin miehen kanssa. Töissähän se mies on päivät vai miten eli ainakin päivisin lasten hoito on sinun "työ", jos voit asennoitua niin? Eli kysymys arkena on lähinnä muutamasta iltatunnista miten jakaa ne reilusti. Ei tarvitse aloittaa tupakointia saadakseen muutaman 5 minsan tauon. Siitä saa vaan syövän ennen pitkää ja haiset pahalle.

Mies pelaa sinulla ihan selvästi. Ei se jaksaisi niitä lapsia hoitaa 24h jos saisi huoltajuuden! Suosittelen kyllä eroamista tuollaisesta miehestä, eihän se tunne sua kohtaan mitään, eikä kykene empatiaan.

Ihan ensiksi hae apua ja mieluiten kotiapua, että pääset hetkeksi pois kotoa. Kun pääsi selviää, pystyt tekemään ratkaisuja. Isompi lapsista kannattaisi myös laittaa päivikseen, hän varmasti hyötyisi toiminnasta jota sinä et jaksa hänelle nyt järjestää.

Äläkä syyllistä itseäsi: koskaan ennen historiassa ei ole ollut tilannetta, että naiset jäävät kahden alle 3-vuotiaan kanssa täysin yksistään heitä hoitamaan. Tilanne on luonnoton.

Voi ap. Olen itsekin miettinyt minne menisin, jos olisin jättänyt nämä kaksi mussukkaani. Halusin niin lähteä ja olla yksin. Ahdisti, kun toinen vaati huomiota ja toinen vaan imi rintaa. Mutta aika kului ja nyt katselen rauhassa toisen ihanuuden kanssa piirrettyjä ja toinen tuhisee sängyssään. Isäkin on vielä kuvioissa, vaikka ei kovin rakastavaisia ollakaan. Päivä päivältä tuntuu paremmalta. Jaksa siis ap vielä vähän, hae apua ja ota sitä omaa aikaa. Luota isän ja mummojen hoitoon. Käy yksin kaupassa. Rutista pieniä höpönassuja! Kaikki menee vielä hyvin.

Olet vaan rasittunut. Ja mies surkimus kun ei auta. Tottakai tarvitset välillä omaa aikaa ja hengähdystauon. Lopullinen lähteminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu vaan lapset täytyy saada jonnekin hoitoon. Kerran mies ei suostu hoitamaan. Päiväkoti on yksi vaihtoehto.

Ratkaisu: ilmoita miehelle, että huomenna sulla on vapaa päivä. Piste. Aamulla lähdet ovesta ja menet mihin tahansa. Kyllä mies lapset hengissä pitää. Vaikka hänellä olisi ollut piirinmestaruuskisat tai muita kissan ristiäisiä. Tämä on hätä tilanne ja vaatii sen mukaisia otteita. Ilmoita toki etukäteen monelta olet tulossa takaisin. 8 h on ihan minimi.

Menisitko nettisivustolle aima.fi jo tänään? ÄIMÄ:n sivusto. Maanantaina soittaisit neuvolaan ja sosiaalitoimeen. Kaikki järjestyy kyllä!

Mutta enhän mä voi jättää tuota tissimaakaria.. vaatii välillä rintaa lohdukkeeksi, öisin ruoaksi. Pakko yrittää ottaa itseään niskasta kiinni, että saisi itselleen apua. Ei lapset ole valinneet syntyä tämmöiselle idiootille, joka itseään äidiksi luulee. Kiitos, avasitte hieman maailmaani minullekin. :) Ap