Miksi naiset eivät peräkammaroidu kuten miehet?
Miksi naiset muuttavat monet jo 16 vuotiaana peräkyliltä isompiin kaupunkeihin, mutta minä tunnen pääministeriämme vanhempia peräkammarinpoikia takahikiältä? Eräänkin kaverini pikkusisko asuu nykyään Birminghamissa ja täältä pieneltä kylältä lähti heti lukion jälkeen.
Miksi ne on aina miehet,ketkä jäävät peräkammareihin?
Sivuhuomiona mainittakoon, että em. syystä isoissa kaupungeissa on miesten markkinat.
Kommentit (879)
Vierailija kirjoitti:
Veljeni asui vanhempien luona 30v ikään asti. Oli pelkkä duunari mutta säästi rahaa niin että osti 60k€ omakotitalon käteisellä ja siltikin jäi reilusti ylimääräisiä säästöjä.
Uskon että miehet ei häpeä tätä samalla tavalla kuin naiset. Naisetkin haluaisi mutta se sosiaalinen paine on naisille liikaa.
Eipä ole kummoinen saavutus. Olisi lähtenyt maailmalle, tehnyt uraa ja menestynyt. Minulla on pelkkiä pääomatuloja yli 60k vuodessa.
N32, KTM
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen tunne-elämän mekaniikka ja sosiaalinen asema eroavat olennaisesti naisesta. Tämä johtaa erilaisiin elämäntapoihin ja suurempaan syrjäytymisriskiin miesten kohdalla.
Miehelle sekä fyysinen että henkinen läheisyys ja hellyys tulevat yleensä vasta jonkin konkreettisen tapahtuman tai toiminnan seurauksena: kavereita halataan kun kotijoukkue tekee matsissa maalin, sukuloimassa käydään kun on hankittu puoliso ja perustettu perhe, ruokaa laitetaan itse kun on lapsia jotka pitää ruokkia jne. Parisuhteessa elävälle miehelle hellittely ja halailukin tulevat yleensä luontevammin vasta seksin jälkeen. Nainen taas halaa ystäväänsä heti kohdatessa, soittelee herkästi sukulaisille ja kavereille "muuten vaan" ja lähettelee joulu- ja syntymäpäiväkortteja. Nainen myös haluaisi halailla ja hipsutella puolison kanssa arjen lomassa ja seksiin virittäytyessä. Tässä ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa, nämä ovat lähinnä hormonitoiminnasta johtuvia taipumuksia.
Ja sosiaalinen puoli: Nykyajan naiselle esimerkiksi työttömyys on hyvin noloa ja kiusallista, mutta miehelle se on edelleen täysi tabu. Esimerkiksi minä voin hyvin työttömänä viettää aikaa vanhempieni kotona, autella äitiäni kotiaskareissa ja leipoa hänen kanssaan ja vaikka tehdä käsitöitä - eli harrastella ja olla sosiaalinen. Jos mies tekisi näin, sitä pidettäisiin täysin käsittämättömänä ja kummallisena eikä se hänellekään tuntuisi ehkä luontevalta. On helpompi vetäytyä omaan huoneeseen tietokoneen ääreen pelaamaan tai odotella että saisi sen työn ja puolison ja perheen.
Miesten suosimat ja heille hyväksytymmät harrastukset kuten vaikka puutyöt ja auton rassailut vaativat yleensä myös kalliimpia tiloja ja työkaluja jotka eivät ole kaikkien saatavilla (vrt. neulominen ja paperiaskartelu). Jos mies vaikka tykkää koodata vapaa-ajallaan, oletus on että hänestä tulee "huippukoodari" ja hänen tulisi lyödä jutulla jotenkin rahaksi. Tämä luo paineita ja nostaa kynnystä uusien asioiden kokeiluun ja omien tuotosten jakamiseen ja syö elämäniloa.
Tästä kumpuaa osittain myös eriarvoisuus työelämässä: miehelle halutaan usein varata kovapalkkainen tittelillä varusteltu työ koska työtön ja rahaton mies on kauhistus, nainen voi hyvin puuhastella pienellä palkalla tai olla kotona eikä se nyt maailmaa kaada. Varjopuolena tässä on miehen kannalta on kaikki-tai-ei-mitään -tilanne: joko olet "luuseri" tai "alfa" - mitään pipertelyä tai omillaan touhuilua ei katsota hyvällä.
Olipas kummallinen, epätosi ja täysin asiaan liittymätön analyysi. Tuttavapiirissäni ei ole kuvailemasi kaltaisia naisia enkä ole sellainen itse. Esim. halasin parasta ystävääni ensi kertaa kun olimme tunteneet 6 vuotta. Häpesin suunnattomasti työttömyyttäni ja pientä palkkaani. Olen usein ihmetellyt tuttujen miesten läheisiä, välittömiä kaverisuhteita toisten miesten kanssa. Itselleni tuollainen läheisyys olisi täysin vierasta.
Tämä on tietenkin hyvin karkea yleistys, mutta liittyy olennaisesti ap:n kysymykseen miksi miehistä tulee herkemmin peräkammarin poikia tai miksi heidät sellaisiksi herkemmin leimataan.
On esimerkiksi tieteellisesti todettu, että naishormonit saavat ihon pehmenemään ja tekevät siitä miehen ihoon verrattuna kosketusherkemmän. Tämän vuoksi moni nainen pitää kaikenlaisesta kosketuksesta enemmän miehiin verrattuna, ja toisaalta naiseus yhdistetään usein enemmän tai vähemmän virheellisesti "pehmeisiin arvoihin" kuten hellyys ja hoiva.
Tämä EI MISSÄÄN NIMESSÄ tarkoita sitä, että sinä ja kaikki muut naiset tykkäävät halailla ja hipsutella ja lääppiä, tai että naisen pitää käyttäytyä tietyllä tavoilla tai olla vaikka tietynlaisissa harrastuksissa ja työpaikoissa saatikka että hänelle voi vaikka maksaa pienempää palkkaa. Se että mies tilastollisesti syrjäytyy herkemmin kuin nainen ei myöskään tarkoita sitä, että nainen ei syrjäydy tai mies automaattisesti syrjäytyy. Minä olen myös vasten tahtoani työttömänä rahattomana naisena kokenut häpeää ja tylsyyttä ja allemmuuden tunnetta hulluuteen saakka, joten siitä en tarvitse vakuutteluja.
"On esimerkiksi tieteellisesti todettu, että naishormonit saavat ihon pehmenemään ja tekevät siitä miehen ihoon verrattuna kosketusherkemmän. Tämän vuoksi moni nainen pitää kaikenlaisesta kosketuksesta enemmän miehiin verrattuna, ja toisaalta naiseus yhdistetään usein enemmän tai vähemmän virheellisesti "pehmeisiin arvoihin" kuten hellyys ja hoiva."
Mitä ihmettä nyt taas :D
Eihän naiset mahdu enää peräkammareihin, kun ne on täynnä vanhoja poikia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin jäänyt peräkammarintytöksi jos en olisi löytänyt yrittäjämiestäni.
Syynä että kärsin sos.tilanteiden pelosta jota ei lapsuudessa/ nuoruudessa todettu ja hoidettu eikä vakituista työpaikkaa tahtonut löytyä.
Asuin melkein kolmikymppiseksi kotona.Nyt on pakko kuulla enemmän! Miten tämä löytö tapahtui?
Ei varmaan avaudu enempää tämä. Olen 99% varma ettei tämä nainen tehnyt mitään, vaan yrittäjämies lähestyi ja teki aloitteen.
Toisin päin tällaista ei vaan tapahdu. Jos olisi sos til pelkoinen mies ei "löytäisi" mitään vaan jäisi peräkammariin.
Sos til pelkoa kuuluu hoitaa itse, joutuihan tuokin nainen lopulta kohtaamaan pelkonsa kun päätyi yhteen yrittäjämiehensä kanssa.
Joo koska mies lähestyi. Vaatii pikkasen enemmän tehdä aloite kuin olla aloitteen vastaanottaja.
Emme tunne tarinaa, mutta jos nainen ei olisi uskaltanut kohdata miestä ollenkaan koko suhdetta ei olisi syntynyt. Ihastuessaan naisen kehon testosteronipitoisuus nousee, ja testosteroni tekee naisesta riskinottokykyisemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona 25v asti, mutta ehdinpä kartuttaa ison pääoman ennen maailmalle lähtöä.
Tarkoitan isoa maailmaa:
Lähtiessä puhuin 5 kieltä, nyt 9.
Naiset käyttävät suurempaa sanavarastoa kuin miehet, siksi tykkään jutella
naisten kanssa kaikesta.
Mikäs siinä jos vieraita kieliä on kiva opiskella, mutta tosiasia on että ihminen ei tarvitse noista opettelemistasi vieraista kielistä kuin yhtä - alkeistasoista englantia jolla tulee ymmärretyksi.
On monia maita joissa ei kaikkien kanssa pärjää englannilla, vaan pitää opetella paikallinen kieli jos meinaa pärjätä.
Espanja ja Portugali, Saksa, Ranska, Australia... lisäksi lukuisia maita joissa nuo ovat valtakielet ja englantia osaa lähinnä turistirysän tarjoilija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona 25v asti, mutta ehdinpä kartuttaa ison pääoman ennen maailmalle lähtöä.
Tarkoitan isoa maailmaa:
Lähtiessä puhuin 5 kieltä, nyt 9.
Naiset käyttävät suurempaa sanavarastoa kuin miehet, siksi tykkään jutella
naisten kanssa kaikesta.
Mikäs siinä jos vieraita kieliä on kiva opiskella, mutta tosiasia on että ihminen ei tarvitse noista opettelemistasi vieraista kielistä kuin yhtä - alkeistasoista englantia jolla tulee ymmärretyksi.
Niin. Tuolla pärjää siellä Tallinan Super- Alkossa. Jos matkustaa esim edes muihin Euroopan maihin, niin pelkällä alkeis tankeroenglannilla ei pärjää. Kokeile matkystaa Italiassa ja Ranskassa.Myös työelämässä, varsinkin asiantuntijatehtävissä tarvitaan kielitaitoa. Englantia pitää osata todella hyvin ja Ruotsin kielen osaaminen on ehdoton must.
Vierailija kirjoitti:
Siinä missä naisilla on ns. lasikatto työelämässä, on miehillä lasilattia elämässä. Minusta on sääli, että feministit unohtavat sukupuoliroolit ja yhteiskunnalliset selittävät tekijät heti, kun on kyse naisia suosivista rakenteista ja miehiä syrjivistä. Silloin he vain syyllistävät uhria ja kieltävät naisten etuoikeudet.
Syrjäytyneistä 1/3 on silti naisia. Kun nuori nainen hakee apua terveydellisiin ongelmiin tai mielenterveysasioihin, niitä saatetaan vähätellä nuoren naisen hömpötyksenä. Syrjäytynyt nainen kelpaa miehille paremmin kuin syrjäytynyt mies naisille, koska syrjäytynyt nainen käyttää vähemmän päihteitä, huolehtii kodista jne. Ei siksi että on nainen, vaan juuri siksi koska naiset pärjäävät paremmin ja ovat muita kohtaan miellyttävämpiä heikossa tilanteessa. Kukaan mies jolla menee hyvin ei kuitenkaan halua syrjäytynyttä naista, koska tarjolla on myös ei-syrjäytyneitä naisia.
Vierailija kirjoitti:
Niitä ei mammat passaa niinkuin poikiaan. Ei ole yhtä mukavaa ja haitallista vaihtoehtoa.
Tämä. Suurin osa naisista tahtoo pois äitinsä huushollista heti kuin se vaan on mahdollista.
Pojat ei joudu oikomaan matohapsuja, joten ei ole sellaista painetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen tunne-elämän mekaniikka ja sosiaalinen asema eroavat olennaisesti naisesta. Tämä johtaa erilaisiin elämäntapoihin ja suurempaan syrjäytymisriskiin miesten kohdalla.
Miehelle sekä fyysinen että henkinen läheisyys ja hellyys tulevat yleensä vasta jonkin konkreettisen tapahtuman tai toiminnan seurauksena: kavereita halataan kun kotijoukkue tekee matsissa maalin, sukuloimassa käydään kun on hankittu puoliso ja perustettu perhe, ruokaa laitetaan itse kun on lapsia jotka pitää ruokkia jne. Parisuhteessa elävälle miehelle hellittely ja halailukin tulevat yleensä luontevammin vasta seksin jälkeen. Nainen taas halaa ystäväänsä heti kohdatessa, soittelee herkästi sukulaisille ja kavereille "muuten vaan" ja lähettelee joulu- ja syntymäpäiväkortteja. Nainen myös haluaisi halailla ja hipsutella puolison kanssa arjen lomassa ja seksiin virittäytyessä. Tässä ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa, nämä ovat lähinnä hormonitoiminnasta johtuvia taipumuksia.
Ja sosiaalinen puoli: Nykyajan naiselle esimerkiksi työttömyys on hyvin noloa ja kiusallista, mutta miehelle se on edelleen täysi tabu. Esimerkiksi minä voin hyvin työttömänä viettää aikaa vanhempieni kotona, autella äitiäni kotiaskareissa ja leipoa hänen kanssaan ja vaikka tehdä käsitöitä - eli harrastella ja olla sosiaalinen. Jos mies tekisi näin, sitä pidettäisiin täysin käsittämättömänä ja kummallisena eikä se hänellekään tuntuisi ehkä luontevalta. On helpompi vetäytyä omaan huoneeseen tietokoneen ääreen pelaamaan tai odotella että saisi sen työn ja puolison ja perheen.
Miesten suosimat ja heille hyväksytymmät harrastukset kuten vaikka puutyöt ja auton rassailut vaativat yleensä myös kalliimpia tiloja ja työkaluja jotka eivät ole kaikkien saatavilla (vrt. neulominen ja paperiaskartelu). Jos mies vaikka tykkää koodata vapaa-ajallaan, oletus on että hänestä tulee "huippukoodari" ja hänen tulisi lyödä jutulla jotenkin rahaksi. Tämä luo paineita ja nostaa kynnystä uusien asioiden kokeiluun ja omien tuotosten jakamiseen ja syö elämäniloa.
Tästä kumpuaa osittain myös eriarvoisuus työelämässä: miehelle halutaan usein varata kovapalkkainen tittelillä varusteltu työ koska työtön ja rahaton mies on kauhistus, nainen voi hyvin puuhastella pienellä palkalla tai olla kotona eikä se nyt maailmaa kaada. Varjopuolena tässä on miehen kannalta on kaikki-tai-ei-mitään -tilanne: joko olet "luuseri" tai "alfa" - mitään pipertelyä tai omillaan touhuilua ei katsota hyvällä.
Olipas kummallinen, epätosi ja täysin asiaan liittymätön analyysi. Tuttavapiirissäni ei ole kuvailemasi kaltaisia naisia enkä ole sellainen itse. Esim. halasin parasta ystävääni ensi kertaa kun olimme tunteneet 6 vuotta. Häpesin suunnattomasti työttömyyttäni ja pientä palkkaani. Olen usein ihmetellyt tuttujen miesten läheisiä, välittömiä kaverisuhteita toisten miesten kanssa. Itselleni tuollainen läheisyys olisi täysin vierasta.
Tämä on tietenkin hyvin karkea yleistys, mutta liittyy olennaisesti ap:n kysymykseen miksi miehistä tulee herkemmin peräkammarin poikia tai miksi heidät sellaisiksi herkemmin leimataan.
On esimerkiksi tieteellisesti todettu, että naishormonit saavat ihon pehmenemään ja tekevät siitä miehen ihoon verrattuna kosketusherkemmän. Tämän vuoksi moni nainen pitää kaikenlaisesta kosketuksesta enemmän miehiin verrattuna, ja toisaalta naiseus yhdistetään usein enemmän tai vähemmän virheellisesti "pehmeisiin arvoihin" kuten hellyys ja hoiva.
Tämä EI MISSÄÄN NIMESSÄ tarkoita sitä, että sinä ja kaikki muut naiset tykkäävät halailla ja hipsutella ja lääppiä, tai että naisen pitää käyttäytyä tietyllä tavoilla tai olla vaikka tietynlaisissa harrastuksissa ja työpaikoissa saatikka että hänelle voi vaikka maksaa pienempää palkkaa. Se että mies tilastollisesti syrjäytyy herkemmin kuin nainen ei myöskään tarkoita sitä, että nainen ei syrjäydy tai mies automaattisesti syrjäytyy. Minä olen myös vasten tahtoani työttömänä rahattomana naisena kokenut häpeää ja tylsyyttä ja allemmuuden tunnetta hulluuteen saakka, joten siitä en tarvitse vakuutteluja.
"On esimerkiksi tieteellisesti todettu, että naishormonit saavat ihon pehmenemään ja tekevät siitä miehen ihoon verrattuna kosketusherkemmän. Tämän vuoksi moni nainen pitää kaikenlaisesta kosketuksesta enemmän miehiin verrattuna, ja toisaalta naiseus yhdistetään usein enemmän tai vähemmän virheellisesti "pehmeisiin arvoihin" kuten hellyys ja hoiva."
Mitä ihmettä nyt taas :D
No sitä ihmettä nyt taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset/tytöt ovat opportunistisempia, yksilöllisempiä ja itsekkäämpiä, kun miehet/pojat taas vuorostaan yhteisöllisempiä ja enempi yhteiseen kekoon kortensa kantavia ja siksi jäävät useammin asuinpaikkakunnalleen rakentamaan tulevaisuuttaan. Naisilla/tytöillä ajaa alituinen huomion tarve hyväksynnän etsintään maailmalle. He haluavat nk. näytille mittauttamaan tasoansa. Miehillä/pojilla vahva itsetunto, kun tietää ettei siellä maailmalla ole mikään sen paremmin ja voi itse rakentaa ympäristönsä paremmaksi ja missä vaan.
Siis eihän ole olemassa ketään tai mitään pinnallisempaa kuin nuori nainen vai tuleeko mieleen? Minä minä minä. Monet tytöt myös riitautuvat äitinsä kanssa peruuttamattomasti murrosiän kuohunnoissa ja nämä myös raskautuvat nuorella iällä missä vaan sattuvat sitten olemaankaan.
Sinne maailmalle mennää hyvin usein opintojen ja työpaikan perässä. Hyvä niin.
Niin mennään kun kotipaikkakunnan tarjota ei kelpaa vaan vaaditaan parempaa koulutusta, parempaa työtä ja parempia palveluita. Naiset ovat nirsompia sen suhteen mitä suostuvat tekemään oman elannon takia. Mies tekee työkseen sitä mikä on pakko tehdä ja naiset tekevät sitä mitä tahtovat tehdä
Totta kai kondiittoriksi haluava menee sitten kouluttautumaan lähihoitajaksi, ihan sama asia. Miksei sitten autoasentajaksi haluava poika pyri lähtihoitajaksi?
Koska jonkun on kuitenkin korjattava ne autot sen takia että konditoori pääsee kulkemaan töissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritetäänkö täällä tosissaan että mies saa yhtä helposti naisen ja kavereita aikuisiällä?
No tosin naisvaltainen foorumihan tämä on että tuskin miesten kommentit täällä voittaa kovinkaan usein.
Ei ole olemassa kovinkaan montaa lajia jossa urokset/miehet ei tappelisi naisista eli naiset antaa ja mies saa jos saa...
Monilta miehiltä varmaan armeijan rääkki vie nykypäivänä jo varmaan kaikki mehut pariksi vuodeksi :D
Armeijan rääkki? Silloin pitää peruskunnon olla todella huono ja ko hlön kannatraisi sen armeijan jälkeen panostaa kunnostaan huolehtimiseen.
Eikö se nykykunto hyvin suurella osalla miehistä ja naisista ole alle keskiverron? Joten kyllä se lellympi armeijakin rääkiltä tuntuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä missä naisilla on ns. lasikatto työelämässä, on miehillä lasilattia elämässä. Minusta on sääli, että feministit unohtavat sukupuoliroolit ja yhteiskunnalliset selittävät tekijät heti, kun on kyse naisia suosivista rakenteista ja miehiä syrjivistä. Silloin he vain syyllistävät uhria ja kieltävät naisten etuoikeudet.
Luin tekstisi kolmesti, mutta valitettavasti en löydä siitä mitään sisältöä.
Se ei ole varmaan kirjoittajan vika jos sinä et halua totuutta uskoa ja et halua sisältöä löytää.
Kenen vika huono teksti on jos ei sen kirjoittajan?
Ei se kirjoittajan vika ole jos lukija ei pidä tekstistä ja ei halua uskoa sisältöä
Ei toki. Mutta tässä tapauksessa teksti oli sisällötön eikä jankuttamisesi sitä muuta. Jos siinä olisi jotain ideaa, olisit jo avannut sitä tuon jankuttamisen sijaan.
Ei ole minun tehtävä avata sinulle asioita mitä et halua itse ymmärtää. se on ihan sinun oma homma. Vaaditko muissakin asioissa muilta opetusta ja selittämistä kun et halua itse opiskella ja ymmärtää asiaa?
Kyllä minun peräkammarinpoikaveljeni on lähes kehitysvammainen, on siis heikkolahjaiseksi todettu. Diagnoosin nimi on nykyään eri, mutta käytännössä hän ei ole ihan normaali. Myös meillä vanhanaikainen ja takapajuinen äitimme on kohdellut meitä kahta ihan eri tavalla. Itse muutin 18v ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Miehet tyytyvät vähään. Peräkammari, kaverit ja tavallinen elämä riittävät. Niin ja mitään miesten markkinoita ei ole olemassa edes pk-seudulla.
Miehiset harrastukset pitää maaseudulla eikä mitään isompaa humua kaivatakaan.
Naisten kohdalla heikoin osa päätyy hankaliin ihmissuhteisiin esim. perheväkivalta, iziz-morsmaikut ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset/tytöt ovat opportunistisempia, yksilöllisempiä ja itsekkäämpiä, kun miehet/pojat taas vuorostaan yhteisöllisempiä ja enempi yhteiseen kekoon kortensa kantavia ja siksi jäävät useammin asuinpaikkakunnalleen rakentamaan tulevaisuuttaan. Naisilla/tytöillä ajaa alituinen huomion tarve hyväksynnän etsintään maailmalle. He haluavat nk. näytille mittauttamaan tasoansa. Miehillä/pojilla vahva itsetunto, kun tietää ettei siellä maailmalla ole mikään sen paremmin ja voi itse rakentaa ympäristönsä paremmaksi ja missä vaan.
Siis eihän ole olemassa ketään tai mitään pinnallisempaa kuin nuori nainen vai tuleeko mieleen? Minä minä minä. Monet tytöt myös riitautuvat äitinsä kanssa peruuttamattomasti murrosiän kuohunnoissa ja nämä myös raskautuvat nuorella iällä missä vaan sattuvat sitten olemaankaan.
Sinne maailmalle mennää hyvin usein opintojen ja työpaikan perässä. Hyvä niin.
Niin mennään kun kotipaikkakunnan tarjota ei kelpaa vaan vaaditaan parempaa koulutusta, parempaa työtä ja parempia palveluita. Naiset ovat nirsompia sen suhteen mitä suostuvat tekemään oman elannon takia. Mies tekee työkseen sitä mikä on pakko tehdä ja naiset tekevät sitä mitä tahtovat tehdä
Totta kai kondiittoriksi haluava menee sitten kouluttautumaan lähihoitajaksi, ihan sama asia. Miksei sitten autoasentajaksi haluava poika pyri lähtihoitajaksi?
Koska jonkun on kuitenkin korjattava ne autot sen takia että konditoori pääsee kulkemaan töissä
Autokorjaamoissa on jo kaikki työpaikat täytetty. Sen sijaan vanhusten hoivakodeissa on työntekijöistä pulaa, sinne tarvitaan miehiäkin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni asui vanhempien luona 30v ikään asti. Oli pelkkä duunari mutta säästi rahaa niin että osti 60k€ omakotitalon käteisellä ja siltikin jäi reilusti ylimääräisiä säästöjä.
Uskon että miehet ei häpeä tätä samalla tavalla kuin naiset. Naisetkin haluaisi mutta se sosiaalinen paine on naisille liikaa.
Eipä ole kummoinen saavutus. Olisi lähtenyt maailmalle, tehnyt uraa ja menestynyt. Minulla on pelkkiä pääomatuloja yli 60k vuodessa.
N32, KTM
Itse en kehtaisi kehuskella pääomatuloilla jotka lähes poikkeuksetta muodostuu jonkun toisen tekemästä työstä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun peräkammarinpoikaveljeni on lähes kehitysvammainen, on siis heikkolahjaiseksi todettu. Diagnoosin nimi on nykyään eri, mutta käytännössä hän ei ole ihan normaali. Myös meillä vanhanaikainen ja takapajuinen äitimme on kohdellut meitä kahta ihan eri tavalla. Itse muutin 18v ulkomaille.
Suorititko asevelvollisuuden ennen sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset/tytöt ovat opportunistisempia, yksilöllisempiä ja itsekkäämpiä, kun miehet/pojat taas vuorostaan yhteisöllisempiä ja enempi yhteiseen kekoon kortensa kantavia ja siksi jäävät useammin asuinpaikkakunnalleen rakentamaan tulevaisuuttaan. Naisilla/tytöillä ajaa alituinen huomion tarve hyväksynnän etsintään maailmalle. He haluavat nk. näytille mittauttamaan tasoansa. Miehillä/pojilla vahva itsetunto, kun tietää ettei siellä maailmalla ole mikään sen paremmin ja voi itse rakentaa ympäristönsä paremmaksi ja missä vaan.
Siis eihän ole olemassa ketään tai mitään pinnallisempaa kuin nuori nainen vai tuleeko mieleen? Minä minä minä. Monet tytöt myös riitautuvat äitinsä kanssa peruuttamattomasti murrosiän kuohunnoissa ja nämä myös raskautuvat nuorella iällä missä vaan sattuvat sitten olemaankaan.
Sinne maailmalle mennää hyvin usein opintojen ja työpaikan perässä. Hyvä niin.
Niin mennään kun kotipaikkakunnan tarjota ei kelpaa vaan vaaditaan parempaa koulutusta, parempaa työtä ja parempia palveluita. Naiset ovat nirsompia sen suhteen mitä suostuvat tekemään oman elannon takia. Mies tekee työkseen sitä mikä on pakko tehdä ja naiset tekevät sitä mitä tahtovat tehdä
Totta kai kondiittoriksi haluava menee sitten kouluttautumaan lähihoitajaksi, ihan sama asia. Miksei sitten autoasentajaksi haluava poika pyri lähtihoitajaksi?
Koska jonkun on kuitenkin korjattava ne autot sen takia että konditoori pääsee kulkemaan töissä
Autokorjaamoissa on jo kaikki työpaikat täytetty. Sen sijaan vanhusten hoivakodeissa on työntekijöistä pulaa, sinne tarvitaan miehiäkin töihin.
Niin, miksi nämä peräkylien poitsut eivät låhde opiskelemaan lähihoitajiksi? Pula on kova, ja kotikylästä, tai naapurikylästä löytyisi työpaikka?
Hyvänen aika, kyllähän vanhempiinsa sopii tuntea henkistä yhteyttä koko ikänsä, ei se ole mitään peräkammariutta, se on normaalia sosiaalisuuden osoitusta, ei ihmisen ole tarkoitus olla henkisesti yksin.
Sillä siihenhän se johtaisi: sinä et voi olla henkisesti yhteydessä vanhempiesi kanssa, eivätkä lapsesi sinun kanssasi, eli aika kolkkoa se olisi.
Peräkammariin jääneellä ei ole juurikaan omaa elämää (ehkä samanmielisiä kavereita), saati omaa perhettä, ja he ovat vanhempiensa helmoissa kuin lapset, jatkuvasti, koko ajan.
Se että asuu lähellä vanhempiaan oli se maalla tai kaupungissa ei ole peräkammariutta, eikä se, että heidän kanssaan tekee asioita.