Mitä sait mukaan lapsuudenkodista lähtiessäsi?

Muutettiin silloisen poikaystävän kanssa yhteen ja otin mukaan kaikki huoneessani olevat huonekalut ym. vehkeet ja henkilökohtaiset tavarat. Isä ja äiti osti sohvan ja kirjahyllyn yhteishintaan 400e. Ruokapöytä ja imuri piti ostaa itse. Kyllä niillä rojuilla 45neliön kaksio täyttyi. Astioita olin kerännyt jo yläasteiässä, eli toivonut joulupukilta ja synttärilahjaksi mukeja ja lautasia yms. Sinänsä muutto oli mielestäni halpa, vanhempani ovat duunareita ja ihan itse halusivat nuo huonekalut hankkia, mitään en pyytänyt. Ikuisesti olen myös heille kiitollinen, kirjahylly on meillä edelleen, tälleen 10v myöhemmin. :)

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 21:25"]

Ihmeellinen homma kun täällä ei nyt olekaan niitä rikkaita Ullanlinnassa asuvia lääkäreitä/kirurgeja paikalla:).

[/quote]

Itse asiassa olen kyllä sen kämpän Etelä-Helsingistä myöhemmin sitten ansioillani hankkinut. Vaikkei kotoa mitään erityistä mukaan tullutkaan.

MIHIN PALSTAMAMMOJEN PERINNÖT NYT KATOSIVAT YHTÄKKIÄ?

Jos olisi kysytty, mitä peritte vanhemmiltanne, niin jokaisella olisi ollut ainakin viisi, kuusi asuntoa, autot ja kesämökin ja bungalow ulkomailla. :=))

Vaatteet, patjan parvisänkyyn, verhot, oman koiran.
Kalusteet js muut ostin itse käytettyinä.
Vkloppuisin kävin pesettämässä vaatteet lapsuuden kodissa.

-vm. 90

En mitään muuta kuin hyvän kasvatuksen ja tavarat mitkä olin elämäni aikana saanut lahjaksi.. eli kustansin kaikki itse niin opiskelun,elämisen yms. Mutta teinkin koko opiskelun ajan töitä ja elin pienellä rahalla...

Lapsuuskodista otin vain astioita ja pyyhkeitä, vanhemmat ostivat telkkarin ja pesukoneenkäytettyinä. Tietysti omat tavarat ja itseostetut huonekalut myös.

Vaatteet ja omat tilpehöörit tietysti, arkku (jonka olin itse ostanut), läpinäkyvä sininen valoverho, kapea lipasto joka on tyyliin sotkasta, siinä taitaa olla mitä mun huoneesta kannettiin.

Sen lisäksi saimme isovanhemmilta heidän kaksi vanhaa sohvaansa ja saimme myös jonkin verran astioita vanhemmiltani sekä eräältä toiselta sukulaiselta, astiat jaettiin siskoni kanssa.

Muutin 6 vuotta sitten (vappuna 2009) kotoa yhteen nyk. mieheni kanssa. Miehellä oli sänky ja putkitelkkari joista maksettiin hänen veljelleen ja sen lisäksi oli omana joitain astioita ja pari lakanaa, pyykinpesukone, ruokapöytä ja tuolit sekä perittyjä tauluja, maljakoita ja kaksi pientä "yöpöytää".

Miehellä oli kyllä muuta romua, esim työkaluja ja polkupyörien ja moottoripyörän osia, laatikkokaupalla että saatiin kyllä kolmio niillä täytettyä.

Pikkuhiljaa on huonekalut vaihtuneet ja lisääntyneet mutta edelleen iso osa huonekaluista on käytettynä saatuja tai käytettynä ostettuja. Putkitelkkarista siirryttiin litteään tänävuonna, käytetty sekin. Vanhemmat on kyllä rahallisesti tukeneet lainaamalla pieniä summia rahaa (esim 20-100€) tarvittaessa ja lainat on kyllä maksettu aina takaisin hetimmiten. Ovat itsekin vähällä rahalla joten sekin on paljon se.

Nykyajan sossuvanhemmat ei pysty asuntoja enää lapsilleen antaa

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 21:34"]

MIHIN PALSTAMAMMOJEN PERINNÖT NYT KATOSIVAT YHTÄKKIÄ?

Jos olisi kysytty, mitä peritte vanhemmiltanne, niin jokaisella olisi ollut ainakin viisi, kuusi asuntoa, autot ja kesämökin ja bungalow ulkomailla. :=))

[/quote]Perintöä en onneksi ole saanut vielä, mutta voisin kuvitella että jotain tuon tyylistä tulen saamaan (näin ainoana lapsena ja hyvät välit vanhempiin on). Silti vastasin tähän ketjuun saaneeni rikkinäisen kattilan yms. Kyllä sitä omaisuutta kertyy kun niukasti elää.

90-luvulla. Sain muutaman Hackmanin Savonia aterimen. Ei tarvinnut sormin syödä maksalaatikkoa.

Omat vaatteet, oman makuupussin, oman mankan. Jos joku vielä tietää mikä mankka on? Pyysin mutsilta 20 v vanhaa alumiinikattilaa, mutta ei kuulemma niin hyvää kattilaa voi noin vaan antaa mulle. Muutin Suomesta pois loppuiäkseni, tosin en silloín tiennnyt sitä. Siis että en koskaan tule enää takaisin. Katkera? Kyllä, kun näin sen kattilan ja muitakin lapsuudenkotini tavaroita myöhemmin siskollani. Mitään apua en saanut, ja siihen aikaan yhteydenpito rajoittui siihen että menin joskus lennättimeen (kuka tietää mikä se on) tai kolikko-puhelinkoppiin soittamaan himaan. Hyvin olen pärjännyt. Terveiset Tukholman "hipsterimekasta" Hornstullista. 

En varmaan oikeastaan mitään, mutta ei sitä mitään odotettukaan. Meitä oli 12 sisarusta, ja vaikka olen nuorimmasta päästä, ei tullut mieleenkään,että kotoa olisi mitään saanut mukaan.Vanhemmat olivat kyllä ihania ja huolehtivaisia, mutta maallista mammonaa ei ollut. Hyvin on silti pärjätty ja oli ihan mukavaa oli hankkia kaikkea uutta ja omaa pikkuhiljaa.. Sitten myöhemmin kun kaikki sisarukset olivat jo pois kotoa ja vanhemmilla enemmän rahaa, äiti mielellään osteli kaikenlaista lahjaksi. Kotoa muutin siis 1978 vuonna.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 21:42"]

Nykyajan sossuvanhemmat ei pysty asuntoja enää lapsilleen antaa

[/quote]

1980-luvulla ei yrittäjävanhemmat HALUNNEET avustaa lapsuudenkodista omilleen lähteviä lapsiaan. Sossuvanhemmilla sen sijaan voi olla hieman erilaiset vaikuttimet lastensa avustamiseen.....

Asunnon, kalusteet, taidetta, design valaisimia.

Oikeastaan vain henkilökohtaiset tavarat ja omassa huoneessani olleet huonekalut (sänky, kirjahylly, työpöytä). Työpöytä oli mulla varmaan kaksi vuotta ruokapöytänä ennen kuin sain hommattua pienen ruokailuryhmän ja työpöytä meni kaverille. Niin ja mummin vanhan pesukoneen sain, kun mummista aika jätti juuri sinä keväänä kun muutin pois kotoa. Astioita mulla ei myöskään ollut, se vähän harmitti kun moni kaveri oli jo rippi- ja ylioppilaslahjaksi saanut astioita, ne olis ollut hyödyllisiä :) Rahallista apua en saanut silloin enkä ole koskaan muutenkaan saanut kotoa muuttamisen jälkeen. Muutin vuonna 2011, vuosi lukion päättymisen jälkeen. Jotenkin sitä vaan on tullut pärjättyä, vaikka kyllä näin opiskelijana välillä on tosi suuriakin rahahuolia ja olisi kiva, jos vanhemmat pystyisivät pahimmissa tilanteissa auttamaan esim lainaamalla rahaa. Mutta toisaalta oon oppinut, että rahan eteen pitää tehdä töitä ja että tosi vaatimattomastikin voi elää kivaa elämää :)

Muutin muutama vuosi sitten. Sain sängyn yhdillä petivaatteilla, kolme maljakkoa ja 20e.

Opintolaina - maksettu on. Ei muuta.

Kaiken mitä huoneessani oli + asrioita ja kodinkoneita sekä rahallista apua. Ja tosiaan muutin v. 2013

Minä sain kaksion Tampereen keskustasta, sinne uudet huonekalut. Astiat ja liinavatteet tais olla myös suurimmaksi osaksi uutta, samoin elektroniikka. Tietysti omat henkilökohtaiset tavarat. Rahallisesti isovanhemmat auttoivat joka kuukausi, muutin siis isovanhempieni luota, elin lapsuuteni sielä 4v lähtien. Muutin 2005.

Tv,sänky,keittiön kalusteet ja kaikki kodinkoneet imuria, kuivauskonetta ja pesukonetta myöten. Tilanne tosin oli vähän erikoinen ja syy muuttoon, siitä johtuen koko kämpän ja kalusteet sain. Ei multa mitään oikeastaan puuttunut