Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen, mies haluaa muutta korpen ja elä omavaraisesti.
Vapaus vai tylsys
17.01.2022 |
Hän unelmoi talosta vesistön äärellä missä voisi kalastaa ja viljellä ruoan. Hänen mielestä emme tarvitsisi niin paljon rahaa silloin.
Kommentit (238)
Pakkaa miehen reppu ja toivota hyvää loppuelämää. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän sitä rahaa tarviikin. Hankittava traktori ensimmäisenä pihaan. Töitä 16 tuntia päivässä. Arkena tehdään töitä ruoan eteen. Viikonloppuna metsä-ja puuhommia, jotta saa lämmityspuut. Lisäksi talvisin sitä traktoria on käytettävä naapuruston lumitöihin. Ei sitä muuten elä maalla omavaraisena, kun pitää sitä talolainaa ja traktoria maksaa.
Yöaikaan voi sitten kalastella.
Ei omavaraistalouteen traktoria tarvita. Toki jos peltoa on paljon niin silloinhan se on hyvä olla traktori. Eikä vuoden polttopuihinkaan montaa päivää mene vuodesta. Toki jos on joku hakevoimala niin taas sitten tilanne on eri. Mutta maalämpökin on keksitty.
Itse olen suunnitellut muuttavani kohta maalle kunhan valmistun. Paljon mielekkäämpää on elää omin ehdoin ja jokseenkin omavaraisesti kuin kaupunkikopissa kyhnöttäen.
Sopivan naaraan löytäminen voi olla haaste, mutta ehkä on lopulta järkevämpi olla yksinään.
Itse näin maalla asuvana en kyllä keksi, että miten täällä pystyisi elämään ilman traktoria? Traktorimönkijä vähintään tarvitaan. Kannat talven puut olkapäällä metsästä? Omavaraisuuteen tarvitse isot kasvimaat, niitä on mukava luokalla kääntää. Jyrsijä tietysti halvempi sijoitus.
Jos aikoo elää kuten kaupunkilainen omakotitaloasuja niin sitten ei mitään. Pelkät lumityöt meillä vaatii traktorin.Ennen vanhaan pärjättiin ilman konevoimia, koska niitä ei ollut. Myös ihmiset eivät pelänneet käyttää omia voimiaan. Lumityöt voi nykyäänkin tehdä omin voimin, eihän se nopeaa ole, mutta ei kotihommia kiireellä tehdäkään.
Ai ensin kolalla ja lapiolla pitää saada muutaman kilometrin matkalta tie auki, että pääsee autolla maantielle? Siinä saa olla melko iso suurperhe, että onnistuu.
Höpö höpö. Mikäli munkin 70 v selkävikainen ( leikattu kyllä) äitini pitää huvikseen pihamaaNsa ja pihatiensä 500 m auki kolalla ja lapiolla. Ja vieläpä alueella, jossa talvisin on enemmän kuin metri lunta. Aamupäivän kun puuhaa niin valmista tulee.
No nyt on kyllä läppää! Selkävaivainen 70-vuotias mummo kolaa metrisessä hangessa puolen kilometrin verran tietä puhtaaksi yhdessä aamupäivässä! Hattu päästä ja syvä kumarrus. Kun vinkkaat osoitteen, niin on televisioryhmä paikalla haastattelemassa moista super-eläjää!
Jokainen vähänkin ajatteleva tajuaa, ettei kerralla sitä reilua metriä tule lunta Missään. Sse on koko talven lumimäärä. Kolaus tapahtuu tietenkin lumisateen jälkeen ja yleensä sitä on muutamasta sentistä johonkin 15 cmiin. Ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiehoitokunnat järjestävät yksityisteiden linkouksen osakkailta keräämillään tiemaksuilla. Jos haluaa urakoitsijan poikkeavan linkoamassa lisäksi oman pistotiensä pihaan plus koko pihan niin tämä on lisämaksusta sovittavissa.
Suurimmalla osalla maaseudun mökeissä asuvilla ei todellakaan ole omaa traktoria käytössä yhtään mihinkään, kenenkään maallemuutto ei ainakaan siihen kaadu.
Vaikka yleisiä teitä on paljon muutettu yksityisteiksi niin silti iso osa taloista sijaitsee sen ikioman tien päässä , joka lähtee yleiseltä tieltä . Tällöin ei tiehoitokuntaa ole. Toki urakoitsijaa voi käyttää , mikäli paikkakuntnalta sellainen löytyy. Monin paikoin ei löydy.
Sellaista kuntaa manner-Suomessa ei ole, missä yksityisteitä ei voitaisi aurata yrittäjän puutteen takia, haloo missä Helsingin keskustassa oikein asut kun et tiedä mistään mitään. Pikku kunnissakin yksityisteitä on satoja kilometrejä ja niitä auraavat useat eri tekijät, soitto sellaiselle tai ilmoitus vaikka facen puskaradioon/paikallislehteen niin asia järjestyy. Ja ilman verottajan mukaan sotkemista pääsee vielä halvemmalla.
Pohjois-.savossa maalla Kuopion kaupungissa. En tunne ketään joka asuisi tienhoitokunnan armoilla. Urakoitsijoita ei ole, koska täällä entisessä kunnassa väkeä on ikääntynyttä ja eläkeläisiä. Ei löytynyt nkousurakoijaa kannata kymmenien kilometrien päästä ottaa
Älä jaksa valehdella ettei alueella Kuopion entinen maalaiskunta, Nilsiä, Karttula, Juankoski, Vehmersalmi, Riistavesi aurata yksityisteitä talvisin, tänne tuli linkoaja kerran naapurikunnasta asti kun tarjous oli käypänen. Joku äkkinäinen voi tuon linkousasiasi uskoa, mutta ei yksikään maalainen tai pohjois-savolainen.
No eipä tunnu halukkaita urakoitsijoita löytyvän, jotka lähtee kymmenien kilometrien päähän muutaman sata metriä plus pihan auraamasn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän sitä rahaa tarviikin. Hankittava traktori ensimmäisenä pihaan. Töitä 16 tuntia päivässä. Arkena tehdään töitä ruoan eteen. Viikonloppuna metsä-ja puuhommia, jotta saa lämmityspuut. Lisäksi talvisin sitä traktoria on käytettävä naapuruston lumitöihin. Ei sitä muuten elä maalla omavaraisena, kun pitää sitä talolainaa ja traktoria maksaa.
Yöaikaan voi sitten kalastella.
Ei omavaraistalouteen traktoria tarvita. Toki jos peltoa on paljon niin silloinhan se on hyvä olla traktori. Eikä vuoden polttopuihinkaan montaa päivää mene vuodesta. Toki jos on joku hakevoimala niin taas sitten tilanne on eri. Mutta maalämpökin on keksitty.
Itse olen suunnitellut muuttavani kohta maalle kunhan valmistun. Paljon mielekkäämpää on elää omin ehdoin ja jokseenkin omavaraisesti kuin kaupunkikopissa kyhnöttäen.
Sopivan naaraan löytäminen voi olla haaste, mutta ehkä on lopulta järkevämpi olla yksinään.
Jos kovin omavarainen on eikä tee ylimääräistä työtä taloudessa niin on pakko käydä töissä ulkopuolella sitten. Ilmaiseksiko siellä maalla asutaan? Kyllä siellä asuessa on saatava joku talo ja mielellään metsätila, jotta saa niitä lämmityspuita. Ostopuut maksaa. Kaikki, mitä ei tee itse niin maksaa. Myös sähkö, polttoaine lannoitteet, vaatteet ym pitää vain jollain rahalla ostaa kaupasta.
Vanhoja pikkutiloja kymmenien hehtaarien mailla saa melko halvoin hinnoin. Jos osaa itse paikkoja kunnostella ja muutenkin tehdä asioita, niin aika vähällä sitä tulee tarvittaessa toimeen. Ja tuloja voi hankkia töissä käymällä tai tuottamalla jotain mistä jotkut ovat valmiita maksamaan. Ilman perhettä tuon tulotason ei tarvitse olla mikään aivan älytön.
Omavaraispuuhasteluissa on toki oma työnsä, mutta jos niistä pitää niin mikä on ongelma? Saa ruokaa ja muita hyödykkeitä, eikä tarvitse laukkoa erikseen salilla. Ja mitä nyt polttopuihin tulee, niin vaiheittainhan ne tehdään. Itse kaatamiseen, kuivaamiseen ja kuljetukseen toki menee hetkensä. Mutta vajallinen puita nyt ei ole mikään erityinen urakka.
Mistä saa? Peltomahan on aivan hirveissä hinnoissa. Talot ei maksa, mutta maa maksaa on se sitten metsää tai peltoa. Ainakin täällä meillä eteleä-savossa yhdessä vaiheessa peltohehtaarit ihan pilvissä. Uusinta tietoa en ole katsonut, kun ei olla lisämaata hankkimassa.
Kuule kun internetissä on ihan myynti-ilmoituksia! Ja mitä maataloutta ja sen nykykannattavuuksia tunnen, niin kohta on meille hulluille todelliset ostajan markkinat. Olen miettinyt uudenlaisia agrobisneksiäkin, mutta katsoo niitä rauhassa kun nämä hullut vuodet tästä nyt väistyvät.
Laitapas linkki tämmöiseen halpaan maatilaan. Itse kun metsätiloista ja oikotieltä katsoin ei ollut ainoatakaan. Tietenkin pitää määritellä se halpa 200 000?
Neljä vuotta sitten Pohjois-Karjalan pohjoisosissa n. 43 hehtaarin sähkötön entinen maatila myytiin 55 000 eurolla. Lähimpään naapuriin useita kilometrejä. Metsää, valtava piha, vanha riihi, navetta ja hirsinen päärakennus. Ei niitä metsätiloja Oikotiellä juurikaan myydä, tietäjät tietävät mitä kautta metsätilat Suomessa pääosin myydään.
Korona-aika on muutenkin romahduttanut tarjontaa, jos oikotieltä meinaisit paikan löytää niin saat todennäköisesti roikkua loppuikäsi sillä sivustolla.Metsät parturoitu eli nuorta metsää tai taimikkoa, koska kunnon metsästä tuolla hehtaarimäärällä saisi 150 k. Tuo ei ihan täsmää. Puut myyty metsistä nainen maakauppaa pakosti eli metsäpohjat myynnissä.
Näitä vastaavia "löytöjä" hehkutetaan tämän tästä. Oma pientila jne.
Todellisuudessa asumiskelvoton, lahonnut mörskä, päälle kaatuvat talousrakennukset, jotka pysyvät pystyssä vain siksi, että ne on sullottu kattoon saakka täyteen sekalaista roinaa.
Metsät pelkkiä hoitamattomia taimikoita, risukoita ja tuottamattomia soita. Puut myyty viimeistä tikkua myöden ja paremmat metsänpohjatkin on joku naapuri jo ostanut.
Jäljellä enää jokunen hehtaari raiskiota ja rakennusten röttelöt joiden purkaminenkin olisi liian kallista.
Tuossa esimerkkipaikassa ryhdissään oleva talo korkealla kivijalalla, ei lotrattu vettä sisätiloissa kun ei ollut juoksevaa vettä. Vuolukivinen leivinuuni. Peltikatto.
Metsää taimikkoa 34,4%
Nuoret kasvatusmetsät 46%
Varttuneet kasvatusmetsät 11,4%
Uudistuskypsät metsät 3,6%
kitu- ja joutomaa 2,3%
sekä ihan riittävä piha-alue 3 hehtaaria.
Hintaa 55 000 euroa laski varmasti sähkön puuttuminen ja lähimmän muuntajan sijainti yli 5 km:n päässä eli sähköjen vetäminen n. 30 000 euroa maksaisi, parin kilsan pituinen täysin umpeen kasvanut oma tie maantieltä ja sijainti vaaran laella. Olisi ainakin minulle kelvannut, kyllä tuosta 39 hehtaarin metsästä itselleen polttopuut saa, oma maahan se tärkeintä on eikä paljonko rahaa metsästä saa revittyä, mieluummin katselen puita pystyasennossa kuin pinossa. Täysi omavaraisuus on utopiaa, luonnonläheinen elämä kotitilalla harrastellen ja osa-aikatöissä jossain käyden ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän sitä rahaa tarviikin. Hankittava traktori ensimmäisenä pihaan. Töitä 16 tuntia päivässä. Arkena tehdään töitä ruoan eteen. Viikonloppuna metsä-ja puuhommia, jotta saa lämmityspuut. Lisäksi talvisin sitä traktoria on käytettävä naapuruston lumitöihin. Ei sitä muuten elä maalla omavaraisena, kun pitää sitä talolainaa ja traktoria maksaa.
Yöaikaan voi sitten kalastella.
Ei omavaraistalouteen traktoria tarvita. Toki jos peltoa on paljon niin silloinhan se on hyvä olla traktori. Eikä vuoden polttopuihinkaan montaa päivää mene vuodesta. Toki jos on joku hakevoimala niin taas sitten tilanne on eri. Mutta maalämpökin on keksitty.
Itse olen suunnitellut muuttavani kohta maalle kunhan valmistun. Paljon mielekkäämpää on elää omin ehdoin ja jokseenkin omavaraisesti kuin kaupunkikopissa kyhnöttäen.
Sopivan naaraan löytäminen voi olla haaste, mutta ehkä on lopulta järkevämpi olla yksinään.
Ai ei mene montaa päivää vuoden polttopuihin vuodessa? Ensi sahaat metsässä, sitten raahaat puut pihaan (ilmeisesti ilman traktoria, kun joku sanoi että ei tarvitse). Sen jälkeen teet puut, ilman klapikonetta siihen menee iäisyys. Annat puiden kuivua ja kannat liiteriin. Jos saat tuon parissa päivässä tehtyä niin ihan kurko olet.
Ei mene. Huomaa että täällä ei ole ihmisiä jotka ovat tehneet metsätöitä. Vuodessa tuohon ei mene montaa päivää ellet ole hidas ja laiska.
Asun maalla puulämmitteisessä talossa ja puut kaadetaan metsässä, tuodaan pihaan ja tehdään klapikoneella klapeiksi. Uuniin, hellaan ja saunaan, sopiviksi. Ne kuivatetaan ja se hervoton määrä kannetaan lopulta liiteriin. Aika sankari olet jos teet koko vuoden puut parissa päivässä. Kerrotko tarkemmin miten onnistuu niin osaan ottaa mallia. Meillä menee jo metsässä pari päivää helposti, kun ei sieltä talouspuuta oteta.
Vuodessa on paljon päiviä. Jos et käy töissä niin se ei vuoden päivistä montaa vie. ihmiset eivät ymmärrä kuinka paljon on aikaa kun asut luonnossa etkä tee mitään muuta. Käsinkö kuivattelet puita erikseen. Kerron vinkin kun pyysit. Puut kuivavat itsekseen eikä niitä tarvi kuivatella käsityöllä.
Eli sinulla menee yksi päivä, kun kaadat puut metsästä, tuot pihaan ja teet klapeiksi? Kerrotko, että kuinka monta kuutiota teet pystypuusta päivän aikana? Aikamoinen tahti on kyllä. Paljonko sinulla kuluu puuta VUODESSA? Meillä menee melkein kokonainen päivä pelkästään sisään kantamisessa.
Tuolle kaverille, joka tekee koko vuoden polttopuut päivässä, niin mä voisin palkata sut. Meneekö 20 mottia pystypuusta päivässä? Traktori ja Klapikone löytyy.
Kukaan ei edes sanonut että parissa päivässä tekee talven puut. Viesteihin vastannut henkilö keksi sen itse ja päätti käyttää valheellista argumenttia. Sanoin että siinä ei montaa päivää mene. Eikä menekään. jos teet koko vuoden puut alle 2vkossa. jaettuna eri ajoille viikoille vuoden aikana. Se ei ole pitkä aika kun jos et käy töissä ja elät omavaraisesti. Edes 7 päivää ei ole monta päivää vuodesta. Jos on niin laiska että ei jaksa tehdä sen vertaa puuhommia tai ei vain kunnon puolesta kykene niin kannattaa muuttaa kaupunkiin tai palvelutaloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiehoitokunnat järjestävät yksityisteiden linkouksen osakkailta keräämillään tiemaksuilla. Jos haluaa urakoitsijan poikkeavan linkoamassa lisäksi oman pistotiensä pihaan plus koko pihan niin tämä on lisämaksusta sovittavissa.
Suurimmalla osalla maaseudun mökeissä asuvilla ei todellakaan ole omaa traktoria käytössä yhtään mihinkään, kenenkään maallemuutto ei ainakaan siihen kaadu.
Vaikka yleisiä teitä on paljon muutettu yksityisteiksi niin silti iso osa taloista sijaitsee sen ikioman tien päässä , joka lähtee yleiseltä tieltä . Tällöin ei tiehoitokuntaa ole. Toki urakoitsijaa voi käyttää , mikäli paikkakuntnalta sellainen löytyy. Monin paikoin ei löydy.
Sellaista kuntaa manner-Suomessa ei ole, missä yksityisteitä ei voitaisi aurata yrittäjän puutteen takia, haloo missä Helsingin keskustassa oikein asut kun et tiedä mistään mitään. Pikku kunnissakin yksityisteitä on satoja kilometrejä ja niitä auraavat useat eri tekijät, soitto sellaiselle tai ilmoitus vaikka facen puskaradioon/paikallislehteen niin asia järjestyy. Ja ilman verottajan mukaan sotkemista pääsee vielä halvemmalla.
Pohjois-.savossa maalla Kuopion kaupungissa. En tunne ketään joka asuisi tienhoitokunnan armoilla. Urakoitsijoita ei ole, koska täällä entisessä kunnassa väkeä on ikääntynyttä ja eläkeläisiä. Ei löytynyt nkousurakoijaa kannata kymmenien kilometrien päästä ottaa
Älä jaksa valehdella ettei alueella Kuopion entinen maalaiskunta, Nilsiä, Karttula, Juankoski, Vehmersalmi, Riistavesi aurata yksityisteitä talvisin, tänne tuli linkoaja kerran naapurikunnasta asti kun tarjous oli käypänen. Joku äkkinäinen voi tuon linkousasiasi uskoa, mutta ei yksikään maalainen tai pohjois-savolainen.
No eipä tunnu halukkaita urakoitsijoita löytyvän, jotka lähtee kymmenien kilometrien päähän muutaman sata metriä plus pihan auraamasn.
Avaa rahapussia vähän isommalle.
Vierailija kirjoitti:
Sähkö maksaa sielläkin ja aikamoiset alueet tarvii olla omavaraisuuteen.Kahvia,teetä ja trooppisia hedelmiä ei voi kasvattaa.Taloa pitää olla kokoajan korjaamassa,siihenkin menee rahaa eli työssä on pakko käydä
Ei jos on meikuvitusta.
Voikukan paahdetuista juurista saa kahvia. Tai paahdetuista manteleista. Trooppisia hedelmia voi kasvattaa kasvihuoneessa.
Teeta saa yrteista. Ei kaikkea tarvitse rahdata kaukaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mukava olla omavarainen jos tilillä ylimääräista raha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Leivinuunia lämmitetään risuilla siten, että uuniin tehdään pieni tuli sytykkeeksi, sitten kainalossa puristetaan risukimppua tiiviimmäksi ja survotaan pesään. Puolet jää ulkopuolelle.
Risukimppua työnnetään syvemmälle sitä mukaa kuin se palaa.
Risukimpun pään alle uunin eteen voi asettaa tuolin kannakkeeksi.
Koivu, haapa ja paju käyvät tähän, männyn näreet ja oksat eivät, koska tuli karkaisi pian tuvan puolelle.
Leivinuunissa ei ikinä polteta risuja tai mitään muutakaan "roskaa". Koska jos siellä polttaa mitä sattuu niin sitä ei voi enää käyttää leivän paistamiseen. Sen takia leivinuunia l1ämmitetään hyvälaatuisella puhtaalla puulla. Uunin voi sisältä lakaista ja paistaa leivät arinalla. Risut ja havupuut kannattaa polttaa jossain muualla.
Kaikilla ei ole aina ollut käytettävissä hyvälaatuista puuta vaan on pitänyt pärjätä sillä ,mitä saa kerättyä muiden rippeitä. Eläimillekn pitää olla hyvälaatuista rehua ja silti ne joilla ei ole ollut tähän mahdollisuutta ,ovat vähät elo kokonsa syöttäneet ojanpientareilla ja oksakerpuilla.
Suo en oloissa on kyllä sitten kuollut kylmyyteen. Ei täällä ole entisaikaan ilman puulämmitystä pärjätty. Millä ne on torppansa lämmittänyt mielestäsi?
Tuossa aiemmin selostin, kuinka ne, joiden tilaan ei kuulunut metsää, lämmittivät.
Risuilla, joita saattoi kerätä ojien penkoilta sekä talollisilta kerjätyillä tai joskus varastetuila puilla.
Myös hakkuutyömailta kerättiin oksia ja latvuksia, jos niitä ei metsänomistaja huolinut.
Tämä oli useilla asutustiloilla ja itsenäistyneillä torpilla tilanne.Puutavaran anastamisesta joskus 1960- luvullsa minulla olisikin parikin isiltä perittyä tarinaa kerrottavana.
Aivan yleinen tapa maaseudulla on ollut aikoinaan, että metsänomistajat antoivat omista puistaan aina vähäsen metsättömille. Pikkasen joka talosta niin ei tullut kenellekään kalliiksi. Näin esimerksä torpissa asuvia leskiä autettiin. Tietysti jos olivat jääneet puun varastamisesta kiinni niin kyläläisten auttamishalut saattaneet ehtyä.
Tämä avustusmuoto on ollut yleinen minunkin suvun alueella. Pappani puhui vielä 80-luvulla "leskenpinoista"; ne olivat irtoalustalle pinottuja, puuhellaan sopivaksi klapeja ja pinot sidottiin kevyesti. Sellaisia satseja oli mummolasta toimitettu "miehettömiin savuihin". Minun aikanani ne kärrättiin tupaan, mutta kätevä tapa ja nimi oli siis säilynyt. Tätini muisteli, että talvisaikaan veivät säännöllisesti polttopuuta moneen mökkiin. Ja mummola ei siis todellakaan mikään mahtikartano ollut.
Ainakin pohjanmaalla ja savossa ollut tapa. Varmaan muuallakin.
Enpä usko. Olen maalta Savosta ja muisti ulottuu 70-luvun alkuun. Koskaan kuullutkaan, että muille vietäisiin ilmaiseksi mitään polttopuita. Hyvä kun ennätettiin omaan tarpeeseen tarpeeksi tehdä. Kyllä jokainen on saanut ihan itse ouunsa hommata.
Olen itse maatalon emäntä savossa ja meidän kylällä on ollut tapana. Muutenkin ollut talkoita, esim kylätalon kunnostukseen, että jokainen jättää tietyn määrän puuta kylätien varteen tiettynä päivänä ja ne kerätään yhteiseen hyvään. Isommat metsänomistajat antavat enemmän ja pienemmät vähemmän, kukin omantuntonsa mukaan eli kyllä savossakin laajalti ollut käytössä.
No todellakaan ei ole ollut käytössä. Havaintopaikka Pohjois-savo 1970-2022. Mitään kylätaloa ei ole lakkautettu kyläkoulu palanut ja tätä nykyä kaikki asukkaat reippaasti yli 70 v. Poislukien pari viherpipertäjää. 70- luvulla toimi maamiesseura ja kotitalousnaiset ,mutta toim nta loppui viimeistään 90- luvulla.
Nyt alkaa jo kuulostaa melkein siltä, että olen kotoisin samalta kylältä. Kesäisin siellä vielä tulee käytyä.
Tai voihan se olla, että tuollaisia kyliä palaneine entisine kansakouluineen on Pohjois-Savossakin kymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän sitä rahaa tarviikin. Hankittava traktori ensimmäisenä pihaan. Töitä 16 tuntia päivässä. Arkena tehdään töitä ruoan eteen. Viikonloppuna metsä-ja puuhommia, jotta saa lämmityspuut. Lisäksi talvisin sitä traktoria on käytettävä naapuruston lumitöihin. Ei sitä muuten elä maalla omavaraisena, kun pitää sitä talolainaa ja traktoria maksaa.
Yöaikaan voi sitten kalastella.
Ei omavaraistalouteen traktoria tarvita. Toki jos peltoa on paljon niin silloinhan se on hyvä olla traktori. Eikä vuoden polttopuihinkaan montaa päivää mene vuodesta. Toki jos on joku hakevoimala niin taas sitten tilanne on eri. Mutta maalämpökin on keksitty.
Itse olen suunnitellut muuttavani kohta maalle kunhan valmistun. Paljon mielekkäämpää on elää omin ehdoin ja jokseenkin omavaraisesti kuin kaupunkikopissa kyhnöttäen.
Sopivan naaraan löytäminen voi olla haaste, mutta ehkä on lopulta järkevämpi olla yksinään.
Itse näin maalla asuvana en kyllä keksi, että miten täällä pystyisi elämään ilman traktoria? Traktorimönkijä vähintään tarvitaan. Kannat talven puut olkapäällä metsästä? Omavaraisuuteen tarvitse isot kasvimaat, niitä on mukava luokalla kääntää. Jyrsijä tietysti halvempi sijoitus.
Jos aikoo elää kuten kaupunkilainen omakotitaloasuja niin sitten ei mitään. Pelkät lumityöt meillä vaatii traktorin.Ennen vanhaan pärjättiin ilman konevoimia, koska niitä ei ollut. Myös ihmiset eivät pelänneet käyttää omia voimiaan. Lumityöt voi nykyäänkin tehdä omin voimin, eihän se nopeaa ole, mutta ei kotihommia kiireellä tehdäkään.
Ai ensin kolalla ja lapiolla pitää saada muutaman kilometrin matkalta tie auki, että pääsee autolla maantielle? Siinä saa olla melko iso suurperhe, että onnistuu.
Höpö höpö. Mikäli munkin 70 v selkävikainen ( leikattu kyllä) äitini pitää huvikseen pihamaaNsa ja pihatiensä 500 m auki kolalla ja lapiolla. Ja vieläpä alueella, jossa talvisin on enemmän kuin metri lunta. Aamupäivän kun puuhaa niin valmista tulee.
No nyt on kyllä läppää! Selkävaivainen 70-vuotias mummo kolaa metrisessä hangessa puolen kilometrin verran tietä puhtaaksi yhdessä aamupäivässä! Hattu päästä ja syvä kumarrus. Kun vinkkaat osoitteen, niin on televisioryhmä paikalla haastattelemassa moista super-eläjää!
Jokainen vähänkin ajatteleva tajuaa, ettei kerralla sitä reilua metriä tule lunta Missään. Sse on koko talven lumimäärä. Kolaus tapahtuu tietenkin lumisateen jälkeen ja yleensä sitä on muutamasta sentistä johonkin 15 cmiin. Ääliö.
Kujalle muodostuu helposti metrin penkat ja yön kestänyt tuisku saattaa sen uran juoksuttaa täyteen, vaikka lunta olisi muuten tullut vain 5 cm.
30cm 200m tiellä on jo käsin tekemätön paikka.
Muuten, entisajan pikkutöllien lämmittämisestä:
Ne pienimmät asunnot käsittivät yhden 15-20 neliön huoneen ja siinä asui monta ihmistä.
Ihmisten ruumiinlämpö piti osaltaan mörskiä lämpimänä.
Ihmiset olivat myös karaistuneet kylmään.
Tuo aiemmin mainitsemani varastettua keloa kelkalla haalannut mies asui mökissä, joka ei ollut 20 neliötä suurempi, tönössä asui silloin ainakin 4 ihmistä, 80- luvulla lapsuudessani vielä 3.
Viimeinen asukas mökistä kuoli 2002, silloin sitä oli jo pitkään lämmitetty sähköpatterilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Leivinuunia lämmitetään risuilla siten, että uuniin tehdään pieni tuli sytykkeeksi, sitten kainalossa puristetaan risukimppua tiiviimmäksi ja survotaan pesään. Puolet jää ulkopuolelle.
Risukimppua työnnetään syvemmälle sitä mukaa kuin se palaa.
Risukimpun pään alle uunin eteen voi asettaa tuolin kannakkeeksi.
Koivu, haapa ja paju käyvät tähän, männyn näreet ja oksat eivät, koska tuli karkaisi pian tuvan puolelle.
Leivinuunissa ei ikinä polteta risuja tai mitään muutakaan "roskaa". Koska jos siellä polttaa mitä sattuu niin sitä ei voi enää käyttää leivän paistamiseen. Sen takia leivinuunia l1ämmitetään hyvälaatuisella puhtaalla puulla. Uunin voi sisältä lakaista ja paistaa leivät arinalla. Risut ja havupuut kannattaa polttaa jossain muualla.
Kaikilla ei ole aina ollut käytettävissä hyvälaatuista puuta vaan on pitänyt pärjätä sillä ,mitä saa kerättyä muiden rippeitä. Eläimillekn pitää olla hyvälaatuista rehua ja silti ne joilla ei ole ollut tähän mahdollisuutta ,ovat vähät elo kokonsa syöttäneet ojanpientareilla ja oksakerpuilla.
Suo en oloissa on kyllä sitten kuollut kylmyyteen. Ei täällä ole entisaikaan ilman puulämmitystä pärjätty. Millä ne on torppansa lämmittänyt mielestäsi?
Tuossa aiemmin selostin, kuinka ne, joiden tilaan ei kuulunut metsää, lämmittivät.
Risuilla, joita saattoi kerätä ojien penkoilta sekä talollisilta kerjätyillä tai joskus varastetuila puilla.
Myös hakkuutyömailta kerättiin oksia ja latvuksia, jos niitä ei metsänomistaja huolinut.
Tämä oli useilla asutustiloilla ja itsenäistyneillä torpilla tilanne.Puutavaran anastamisesta joskus 1960- luvullsa minulla olisikin parikin isiltä perittyä tarinaa kerrottavana.
Aivan yleinen tapa maaseudulla on ollut aikoinaan, että metsänomistajat antoivat omista puistaan aina vähäsen metsättömille. Pikkasen joka talosta niin ei tullut kenellekään kalliiksi. Näin esimerksä torpissa asuvia leskiä autettiin. Tietysti jos olivat jääneet puun varastamisesta kiinni niin kyläläisten auttamishalut saattaneet ehtyä.
Tämä avustusmuoto on ollut yleinen minunkin suvun alueella. Pappani puhui vielä 80-luvulla "leskenpinoista"; ne olivat irtoalustalle pinottuja, puuhellaan sopivaksi klapeja ja pinot sidottiin kevyesti. Sellaisia satseja oli mummolasta toimitettu "miehettömiin savuihin". Minun aikanani ne kärrättiin tupaan, mutta kätevä tapa ja nimi oli siis säilynyt. Tätini muisteli, että talvisaikaan veivät säännöllisesti polttopuuta moneen mökkiin. Ja mummola ei siis todellakaan mikään mahtikartano ollut.
Ainakin pohjanmaalla ja savossa ollut tapa. Varmaan muuallakin.
Enpä usko. Olen maalta Savosta ja muisti ulottuu 70-luvun alkuun. Koskaan kuullutkaan, että muille vietäisiin ilmaiseksi mitään polttopuita. Hyvä kun ennätettiin omaan tarpeeseen tarpeeksi tehdä. Kyllä jokainen on saanut ihan itse ouunsa hommata.
Olen itse maatalon emäntä savossa ja meidän kylällä on ollut tapana. Muutenkin ollut talkoita, esim kylätalon kunnostukseen, että jokainen jättää tietyn määrän puuta kylätien varteen tiettynä päivänä ja ne kerätään yhteiseen hyvään. Isommat metsänomistajat antavat enemmän ja pienemmät vähemmän, kukin omantuntonsa mukaan eli kyllä savossakin laajalti ollut käytössä.
No todellakaan ei ole ollut käytössä. Havaintopaikka Pohjois-savo 1970-2022. Mitään kylätaloa ei ole lakkautettu kyläkoulu palanut ja tätä nykyä kaikki asukkaat reippaasti yli 70 v. Poislukien pari viherpipertäjää. 70- luvulla toimi maamiesseura ja kotitalousnaiset ,mutta toim nta loppui viimeistään 90- luvulla.
Harmillista teidän kannaltanne. Täällä Etelä-Savossa toimii näin. Olenkin pitänyt aina pohjois-savolaisia outona ja sivistymättömänä sakkina. Osoitit oikeaksi aavistukseni.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Leivinuunia lämmitetään risuilla siten, että uuniin tehdään pieni tuli sytykkeeksi, sitten kainalossa puristetaan risukimppua tiiviimmäksi ja survotaan pesään. Puolet jää ulkopuolelle.
Risukimppua työnnetään syvemmälle sitä mukaa kuin se palaa.
Risukimpun pään alle uunin eteen voi asettaa tuolin kannakkeeksi.
Koivu, haapa ja paju käyvät tähän, männyn näreet ja oksat eivät, koska tuli karkaisi pian tuvan puolelle.
Leivinuunissa ei ikinä polteta risuja tai mitään muutakaan "roskaa". Koska jos siellä polttaa mitä sattuu niin sitä ei voi enää käyttää leivän paistamiseen. Sen takia leivinuunia läm1mitetään hyvälaatuisella puhtaalla puulla. Uunin voi sisältä lakaista ja paistaa leivät arinalla. Risut ja havupuut kannattaa polttaa jossain muualla.
Kaikilla ei ole aina ollut käytettävissä hyvälaatuista puuta vaan on pitänyt pärjätä sillä ,mitä saa kerättyä muiden rippeitä. Eläimillekn pitää olla hyvälaatuista rehua ja silti ne joilla ei ole ollut tähän mahdollisuutta ,ovat vähät elo kokonsa syöttäneet ojanpientareilla ja oksakerpuilla.
Suo en oloissa on kyllä sitten kuollut kylmyyteen. Ei täällä ole entisaikaan ilman puulämmitystä pärjätty. Millä ne on torppansa lämmittänyt mielestäsi?
Tuossa aiemmin selostin, kuinka ne, joiden tilaan ei kuulunut metsää, lämmittivät.
Risuilla, joita saattoi kerätä ojien penkoilta sekä talollisilta kerjätyillä tai joskus varastetuila puilla.
Myös hakkuutyömailta kerättiin oksia ja latvuksia, jos niitä ei metsänomistaja huolinut.
Tämä oli useilla asutustiloilla ja itsenäistyneillä torpilla tilanne.Puutavaran anastamisesta joskus 1960- luvullsa minulla olisikin parikin isiltä perittyä tarinaa kerrottavana.
Risut pitää kuivata ennen kuin ne voi polttaa, niillä ei ole mitään lämpöäarvoa muutenkaan. Sitä menee yksi peräkärryllinen lämmityskertaan jos aikoo talon lämpimäksi. Onpa ollut isot tilat säilöä risuja, että koko talven lämmittivät. Taitaa olla vähän keksittyä mukana. Asun vanhassa maalaistalossa ja meillä vanha uuni ja puulämmitys. Tätä taloa ei saisi risuilla lämpimäksi hullukaan eikä edes asuta isossa talossa.
Aika muhkea se risukasa oli esim. tätini taloudessa, jossa risuja poltettiin.
Toki risut kuivattiin. Enemmän tai vähemmän.
Osa varmasti oli jotsin ranteen vahvuisen koivun latvuksia, tyvestä tehtiin klapeja, joilla lämmitettiin kamarin pikku-uunia, oksat ja latvat saattoi polttaa leivinuunissa.
Huonohan niissä lämpöarvo oli, mutta kyllä varmasti pari lastia(uuniin työnnettiin n. 2x pesän mittainen risukimppu jota syötettiin sitä mukss kuin se paloi) riitti lämmittämään uunin.
Ne risuilla lämmittävät taloudet eivät olleet mitään muhkeita taloja, vaan 20-40 neliön mökkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on haave omavaraisuudesta, mutta mökkielämää kokeneena sentäön ymmärrän sen haaveeksi. Harrastuksena se menee. Esim viime kesänä istutin kaikenlaist, kuten yrttejä ja perunoita. Oli vain niin kuuma, etten kertakaikkiaan jaksanut siinä polttavassa helteessä huhkia puutarhassa yhtään. Perunoista nostin syksyllä ja ärsytti, kun ne piti pestä mullasta, kaupasta saa valmiiksi pestyjä tosi halvalla. Perunoista puolet jäi maahan, kun koko ajan satoi, enkä viitsinyt kastua ja palella tuotteen vuoksi, jota saa kaupasta kilon eurolla.
Ap:n miehen kannattaisi viettää sapattivapaavuosi jollain mökillä, niin realiteetit valkenisivat.No jos multaisten perunoidenkin pesu käy hermoille niin sinuna olisin hiljaa. Ei kaikki nykyihmisetkään sentään ihan näin vätyksiä ole.
Eiköhän se pointti ollut siinä, että perunat ovat kaupassa niin halpoja ja vaivattomia, ettei niiden kasvatukseen kannata uhrata energiaa. Se on fiksumpaa käyttää vaikka marjapensaiden hoitoon ja mansikkamaahan ja kesäkurpitsoihin. Ne kun kaupassa maksavat maltaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän sitä rahaa tarviikin. Hankittava traktori ensimmäisenä pihaan. Töitä 16 tuntia päivässä. Arkena tehdään töitä ruoan eteen. Viikonloppuna metsä-ja puuhommia, jotta saa lämmityspuut. Lisäksi talvisin sitä traktoria on käytettävä naapuruston lumitöihin. Ei sitä muuten elä maalla omavaraisena, kun pitää sitä talolainaa ja traktoria maksaa.
Yöaikaan voi sitten kalastella.
Ei omavaraistalouteen traktoria tarvita. Toki jos peltoa on paljon niin silloinhan se on hyvä olla traktori. Eikä vuoden polttopuihinkaan montaa päivää mene vuodesta. Toki jos on joku hakevoimala niin taas sitten tilanne on eri. Mutta maalämpökin on keksitty.
Itse olen suunnitellut muuttavani kohta maalle kunhan valmistun. Paljon mielekkäämpää on elää omin ehdoin ja jokseenkin omavaraisesti kuin kaupunkikopissa kyhnöttäen.
Sopivan naaraan löytäminen voi olla haaste, mutta ehkä on lopulta järkevämpi olla yksinään.
Itse näin maalla asuvana en kyllä keksi, että miten täällä pystyisi elämään ilman traktoria? Traktorimönkijä vähintään tarvitaan. Kannat talven puut olkapäällä metsästä? Omavaraisuuteen tarvitse isot kasvimaat, niitä on mukava luokalla kääntää. Jyrsijä tietysti halvempi sijoitus.
Jos aikoo elää kuten kaupunkilainen omakotitaloasuja niin sitten ei mitään. Pelkät lumityöt meillä vaatii traktorin.Ennen vanhaan pärjättiin ilman konevoimia, koska niitä ei ollut. Myös ihmiset eivät pelänneet käyttää omia voimiaan. Lumityöt voi nykyäänkin tehdä omin voimin, eihän se nopeaa ole, mutta ei kotihommia kiireellä tehdäkään.
Ai ensin kolalla ja lapiolla pitää saada muutaman kilometrin matkalta tie auki, että pääsee autolla maantielle? Siinä saa olla melko iso suurperhe, että onnistuu.
Höpö höpö. Mikäli munkin 70 v selkävikainen ( leikattu kyllä) äitini pitää huvikseen pihamaaNsa ja pihatiensä 500 m auki kolalla ja lapiolla. Ja vieläpä alueella, jossa talvisin on enemmän kuin metri lunta. Aamupäivän kun puuhaa niin valmista tulee.
No nyt on kyllä läppää! Selkävaivainen 70-vuotias mummo kolaa metrisessä hangessa puolen kilometrin verran tietä puhtaaksi yhdessä aamupäivässä! Hattu päästä ja syvä kumarrus. Kun vinkkaat osoitteen, niin on televisioryhmä paikalla haastattelemassa moista super-eläjää!
Jokainen vähänkin ajatteleva tajuaa, ettei kerralla sitä reilua metriä tule lunta Missään. Sse on koko talven lumimäärä. Kolaus tapahtuu tietenkin lumisateen jälkeen ja yleensä sitä on muutamasta sentistä johonkin 15 cmiin. Ääliö.
Tuossa loppuvuodesta oli kunnon lumipyry. Lunta tuli niin paljon, etten muista sitä nähneeni. Aamulla, kun mies lähti töihin, ei edes taloyhtiön parkkipaikalta päässyt pois vaan autot jäi lumeen. Mies työnsi kahta juuttunutta autoa ja vain vaivoin pääsi omallaan tielle. Kovan tuulen takia lumikerros ylti auton sivupeiliin asti. Ei se lumi sada tasaiseksi kerrokseksi vaan tuuli puskee sen paksuksi penkaksi. Sitä ei kolalla saa auki.
Kukaan ei edes sanonut että parissa päivässä tekee talven puut. Viesteihin vastannut henkilö keksi sen itse ja päätti käyttää valheellista argumenttia. Sanoin että siinä ei montaa päivää mene. Eikä menekään. jos teet koko vuoden puut alle 2vkossa. jaettuna eri ajoille viikoille vuoden aikana. Se ei ole pitkä aika kun jos et käy töissä ja elät omavaraisesti. Edes 7 päivää ei ole monta päivää vuodesta. Jos on niin laiska että ei jaksa tehdä sen vertaa puuhommia tai ei vain kunnon puolesta kykene niin kannattaa muuttaa kaupunkiin tai palvelutaloon.[/quote]
Jonkun verran omasta metsästä polttopuita tehneenä voin valaista asiaa. Kaksi viikkoa polttopuun tekoa ei riitä kuin puoleksi vuodeksi. Meillä on sentään metsä vieressä ja konevoimaa, mutta puuta menee paljon! Sillä lämmitetään talo ja kaikki käyttövesi, ja hyvän varaajan avulla pääsisi varmasti vähemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän sitä rahaa tarviikin. Hankittava traktori ensimmäisenä pihaan. Töitä 16 tuntia päivässä. Arkena tehdään töitä ruoan eteen. Viikonloppuna metsä-ja puuhommia, jotta saa lämmityspuut. Lisäksi talvisin sitä traktoria on käytettävä naapuruston lumitöihin. Ei sitä muuten elä maalla omavaraisena, kun pitää sitä talolainaa ja traktoria maksaa.
Yöaikaan voi sitten kalastella.
Ei omavaraistalouteen traktoria tarvita. Toki jos peltoa on paljon niin silloinhan se on hyvä olla traktori. Eikä vuoden polttopuihinkaan montaa päivää mene vuodesta. Toki jos on joku hakevoimala niin taas sitten tilanne on eri. Mutta maalämpökin on keksitty.
Itse olen suunnitellut muuttavani kohta maalle kunhan valmistun. Paljon mielekkäämpää on elää omin ehdoin ja jokseenkin omavaraisesti kuin kaupunkikopissa kyhnöttäen.
Sopivan naaraan löytäminen voi olla haaste, mutta ehkä on lopulta järkevämpi olla yksinään.
Itse näin maalla asuvana en kyllä keksi, että miten täällä pystyisi elämään ilman traktoria? Traktorimönkijä vähintään tarvitaan. Kannat talven puut olkapäällä metsästä? Omavaraisuuteen tarvitse isot kasvimaat, niitä on mukava luokalla kääntää. Jyrsijä tietysti halvempi sijoitus.
Jos aikoo elää kuten kaupunkilainen omakotitaloasuja niin sitten ei mitään. Pelkät lumityöt meillä vaatii traktorin.Ennen vanhaan pärjättiin ilman konevoimia, koska niitä ei ollut. Myös ihmiset eivät pelänneet käyttää omia voimiaan. Lumityöt voi nykyäänkin tehdä omin voimin, eihän se nopeaa ole, mutta ei kotihommia kiireellä tehdäkään.
Ai ensin kolalla ja lapiolla pitää saada muutaman kilometrin matkalta tie auki, että pääsee autolla maantielle? Siinä saa olla melko iso suurperhe, että onnistuu.
Höpö höpö. Mikäli munkin 70 v selkävikainen ( leikattu kyllä) äitini pitää huvikseen pihamaaNsa ja pihatiensä 500 m auki kolalla ja lapiolla. Ja vieläpä alueella, jossa talvisin on enemmän kuin metri lunta. Aamupäivän kun puuhaa niin valmista tulee.
No nyt on kyllä läppää! Selkävaivainen 70-vuotias mummo kolaa metrisessä hangessa puolen kilometrin verran tietä puhtaaksi yhdessä aamupäivässä! Hattu päästä ja syvä kumarrus. Kun vinkkaat osoitteen, niin on televisioryhmä paikalla haastattelemassa moista super-eläjää!
Jokainen vähänkin ajatteleva tajuaa, ettei kerralla sitä reilua metriä tule lunta Missään. Sse on koko talven lumimäärä. Kolaus tapahtuu tietenkin lumisateen jälkeen ja yleensä sitä on muutamasta sentistä johonkin 15 cmiin. Ääliö.
Tuossa loppuvuodesta oli kunnon lumipyry. Lunta tuli niin paljon, etten muista sitä nähneeni. Aamulla, kun mies lähti töihin, ei edes taloyhtiön parkkipaikalta päässyt pois vaan autot jäi lumeen. Mies työnsi kahta juuttunutta autoa ja vain vaivoin pääsi omallaan tielle. Kovan tuulen takia lumikerros ylti auton sivupeiliin asti. Ei se lumi sada tasaiseksi kerrokseksi vaan tuuli puskee sen paksuksi penkaksi. Sitä ei kolalla saa auki.
Juuri tällä viikolla oli aamu, että piti ensin käynnistää traktori ja lingota tie, että pääsi töihin. Lunta ei tullut monta senttiä mutta tuuli oli kasannut ison kinoksen kulkureitille.
No todellakaan ei ole ollut käytössä. Havaintopaikka Pohjois-savo 1970-2022. Mitään kylätaloa ei ole lakkautettu kyläkoulu palanut ja tätä nykyä kaikki asukkaat reippaasti yli 70 v. Poislukien pari viherpipertäjää. 70- luvulla toimi maamiesseura ja kotitalousnaiset ,mutta toim nta loppui viimeistään 90- luvulla.