Kuinka tärkeänä pidätte avioliittoa?

Avioliitto merkitsee minulle liittoa minun, miehen ja Jumalan välillä. Olemme menneet naimisiin iankaikkisuudeksi eli olemme naimisissa myös kuoleman jälkeen. Avioliitto on miehen ja naisen tulemista "yhdeksi lihaksi ". Mies on minun toinen puoliskoni ja minä hänen. Olemme sielunkumppaneita ja oikealla valtuudella Jumalan edessä sinetöidyllä avioliitolla varmistamme tämän kumppanuuden jatkumisen aina.
Vaikeat ajat avioliitossa on annettu voitettaviksi yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 22:02"]Avioliitto merkitsee minulle liittoa minun, miehen ja Jumalan välillä. Olemme menneet naimisiin iankaikkisuudeksi eli olemme naimisissa myös kuoleman jälkeen. Avioliitto on miehen ja naisen tulemista "yhdeksi lihaksi ". Mies on minun toinen puoliskoni ja minä hänen. Olemme sielunkumppaneita ja oikealla valtuudella Jumalan edessä sinetöidyllä avioliitolla varmistamme tämän kumppanuuden jatkumisen aina.
Vaikeat ajat avioliitossa on annettu voitettaviksi yhdessä.
[/quote]Siellä taas yksi harhainen, joka uskoo satukirjaan.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 21:48"]Joillekin avioliitto sopii ja toisille ei. Vähän kuin makukysymys melkeinpä. Minulle ja avopuolisolleni ajatus tuntuu vieraalta, joten ollaan vain tehty testamentit ja laitettu vakuutuksiin toisemme edunsaajiksi ym. Juridiset paperit jos toiselle jotain käy (toivottavasti ei). Hyvin on mennyt tähän asti näin. Tunnen muutamia vanhoja pareja jotka ovat olleet useita vuosia yhdessä mutta vain avoliitossa. Eräs pari oli yli 20v. Avoliitossa ja menivät vasta sen jälkeen naimisiin kun lapset olivat jo muuttaneet pois kotoa. Toivon samanlaista itselleni.
[/quote]

Tehän ootte tehneet vähän niinku avioliiton mutta erillisistä asiakirjoista. Eikö samalla vaivalla voisi mennä naimisiin?

En aatellu mennä naimisiin. Ellei vastaan tuu "se oikea". Tuskinpa tulee.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:27"]

Suomalainen mies koki sen loukkaavaksi, kun ekalla kerralla kysyttiin seksielämästä ja onko varmaa, ettei ole muita isäehdokkaita.

[/quote]

No niin kokisin varmasti minäkin, jos tuollaiseen joutuisin, ja olen nainen.

[/quote]

Naiselta se pitäisikin kysyä, onko muita isäehdokkaita. Harvoin se mies sitä tietää. Pitää muistaa, että tutkimusten mukaan n. 5% lapsista ei olekaan oman miehen siittämiä. Eli Suomessakin on kymmeniä tuhansia miehiä, jotka eivät tiedä, että lapsi onkin naapurin Peran. Ovulaatio tekee naisesta anteliaan.

 [/quote] Siksi tarvitaan lakimuutoksia ja nykyään avosuhde on tunnustettu

[/quote]

olen avioliittomyönteinen mutta kritisoin tätä. miksi meitä paapotaan? jos joku haluaa olla avoliitossa se ei käy vaan se on "avioliiton kaltainen" liitto. typerää aikuisten ihmisten persiinpyyhkimistä. jokaisella pitäisi olla täysi oikeus olla avo tai avio! kohta on virkamieheltä rasti ruutuun verovirastossa ja oletkin avonaimisissa? 

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 00:24"]

Häät on maailman turhin juhla. Jotkut naiset ovat vaan niin huomionkipeitä, että haluavat kokea sen "päivä prinsessana" -juhlan.

[/quote]

Tässä ketjussa ei puhuta prinsessahäistä vaan avioliitosta. Kaksi eri asiaa. Me mentiin maistraatissa naimisiin ilman prinsessahäitä. Haluttiin sitoutua, sama sukunimi, olla toistemme lähiomaiset. Me oltiin me, Mäkiset (sukunimi muutettu :D) Ja nyt kun mieheni kuoli, koen että avopuolisona asioiden hoitaminnen ei olisi näin vaivatonta varsinkin kun miehelläni oli lapsia edellisestä liitosta. Aviovaimona olen kuolinpesän osakas ja sain järjestää hautajaiset toki lasten toiveita kuunnellen. Lisäksi muutoin kannattaa ottaa huomioon leskeneläke, isyyden tunnustaminen, perintöasiat jne. Varsinkin uusperheissä. Asiat ei ole niin yksinkertaisia kuin ihmiset luulee että jäi omaisuutta vähän tai paljon, kaikki ne pitää setviä ja hautajaiset järjestää.
[/quote]

Itse olin ihan samassa tilanteessa 2010 ja pystyin hoitamaan avomieheni asiat ihan.ok. Olihan siinä paperisotaa ja kaikenmaailman lupakirjaa, mutta hommat hoitu.

Erittäin tärkeä jos aikoo tehdä lapsia. Meille oli itsestäänselvyys molemmille että menemme naimisiin ennen lapsia. 

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:27"]Ei ole mitenkään tärkeä! Mentiin naimisiin vähän ennen toisen lapsen syntymää, yhteisiä vuosia takana monta. Mies halusi naimisiin, ettei tarvitse mennä lastenvalvojalle isyyttä tunnustamaan ja tentattavaksi. Suomalainen mies koki sen loukkaavaksi, kun ekalla kerralla kysyttiin seksielämästä ja onko varmaa, ettei ole muita isäehdokkaita.
[/quote]

Vittu, että on herkkähipiäinen neiti sulla miehenä. En ole kokenut asiointia lastenvalvojalla yhtään pahana - pöin vastoin. 2,lasta tunnustanut.

On tärkeä asia. Ei taloudellisesti tai prinsessahäiden vuoksi. Vaan siksi, että sitoudumme virallisesti toisiimme. Emme nähneet syytä, miksi EMME olisi menneet naimisiin, kun on kerran yhteisiä lapsia ja sitoudumme yhteiseen tulevaisuuteen. Ei tarvitse pitää mitään takaporttia auki tai epäröidä, haluaako olla toisen kanssa. Minulle ainakin avioliitto antaa turvallisuudentunnetta, luottamusta ja rauhaa. Toki näitä oli muutenkin suhteessa, mutta yhteinen sitoutuminen on oma juttunsa. Enkä ole mikään 50-lukulainen kotirouva, vaan hyvin itsenäinen ja omillanikin toimeentuleva nykyaikainen nainen :) Silti tykkään, että olen naimisissa elämäni rakkauden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 13:04"]

On tärkeä asia. Ei taloudellisesti tai prinsessahäiden vuoksi. Vaan siksi, että sitoudumme virallisesti toisiimme. Emme nähneet syytä, miksi EMME olisi menneet naimisiin, kun on kerran yhteisiä lapsia ja sitoudumme yhteiseen tulevaisuuteen. Ei tarvitse pitää mitään takaporttia auki tai epäröidä, haluaako olla toisen kanssa. Minulle ainakin avioliitto antaa turvallisuudentunnetta, luottamusta ja rauhaa. Toki näitä oli muutenkin suhteessa, mutta yhteinen sitoutuminen on oma juttunsa. Enkä ole mikään 50-lukulainen kotirouva, vaan hyvin itsenäinen ja omillanikin toimeentuleva nykyaikainen nainen :) Silti tykkään, että olen naimisissa elämäni rakkauden kanssa.

[/quote]

Minäkin menin naimisiin, koska en löytänyt yhtään syytä olla menemättä.

Erittäin tärkeää.
Kaverini pyysi minua bestmaniksi tuleviin häihinsä.
Sanoin tottakai suostuvani, että tuohan on hyvä idea, annat kusettaa ja hölmöttää itseäsi oikein kunnolla, niin nauretaan sitten porukalla päälle.
Kaverini ei sitten mennytkään naimisiin.