Onko halvempaa elää sinkkuna vai parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Naiselle on halvempaa elää sinkkuna.

Miehelle halvempaa parisuhteessa.

Moni eronnut nainen hämmästyy, miten paljon enemmän jää käteen rahaa joka kk, kun ei ole miestä kuppaamassa.

Minä olen sinkkuna säästeliäs, mutta kun olen naisen kanssa niin rahaa kuluu huomattavasti enemmän kahviloihin ja muuhun turhaan kulutukseen. Ei kehtaa olla pihi hyvän naisen seurassa.

Naisen pito on kallista, sinkun elämä halvempaa.

Vierailija kirjoitti:

Paremmin mulla taloudellisesti menee nyt parisuhteessa kuin yhden lapsen yh:na. Lisäksi parisuhde mahdollisti mulle ja miehelle omakotitalon ostamisen. Yksin kumpikaan ei olisi pystynyt taloa ostamaan vaan olisi pitänyt tyytyä johonkin rivariosakkeeseen.

Niin mitä vikaa rivitalossa on? Onko omakotitalo jotenkin parempi kun kerrostalo,rivitalo ? Toivottavasti sulla on massia taskussa jos taloa tarvitsee korjata.

Vierailija kirjoitti:

Naiselle on halvempaa elää sinkkuna.

Miehelle halvempaa parisuhteessa.

Moni eronnut nainen hämmästyy, miten paljon enemmän jää käteen rahaa joka kk, kun ei ole miestä kuppaamassa.

Minä olen mies ja minulla ainakin jäi eron jälkeen uskomattoman paljon enemmän käyttörahaa, kun ei ilmestynyt enää joka paikkaan koristetyynyjä ja muuta tosi tarpeellista. X joutui jopa omilla rahoillaan toimeen tullessaan harjoittelemaan kaupassakäynnin uudestaan, eikä leikkeleet olekaan enää jotain erikoiskinkkuja ja kylmäsavulohta.

Keskivertotaloudessa parisuhde on taloudellisempi. Siis kun molemmilla on suunnilleen yhtä suuret tulot, halu matkustella, samat ruokailutottumukset ym.

Mutta jos ihmiset ovat hirveän erilaiset, niin ai juma kun tulee kalliiksi. Esim.

-minä en syö lihaa, mutta satsaan kasviksiin: avokadoja ym. löytyy jääkaapista

-mies ei välittäisi kasviksista, mutta syö kalliita lihoja

=perheen ruokavaliossa yhdistyy kummankin kalleimmat mieltymykset. Jos syötäisiin minun makuni mukaisia lihoja (ei ollenkaan lihaa) ja miehen maun mukaisesti kasviksia, niin päästäisiin superhalvalla! Koska söisimme vain tomaattijuustoleipiä :D

-kun kaikella on kaksi maksajaa, oman maksukyvyn rajat hämärtyvät. Tulee helposti ostettua parempaa teknologiaa tai huonekaluja kuin tarvitsisi. Eli mitään ei jää säästöön.

-parisuhteen ylläpito vie rahaa. Paremmat ruuat treffi-iltana, risteilyt ja ulkomaanmatkat jäisivät tekemättä, jos kumppania ei olisi.

Minun on helppo pitää kukkaron nyörit tiukalla yksineläjänä. Ihan varmasti parisuhteessa on TEOREETTISESTI halvempaa elää. Mutta ei käytännössä.

Riippuu miten asuu. Jos asun vuokralla, mieluiten jaan sen kulun jonkun kanssa. Jos asun omassa asunnossa, ei periaatteessa ole väliä (en laittaisi ketään kerryttämään minun omaisuuttani, paitsi toki hoitovastikekulut puoliksi). Muut on sitten hienosäätöä, itse näen etten ainakaan voisi pitää esim. yhteistä autoa jonkun kanssa, kun tarvitsen sellaista päivittäin. Eli muut jaettavat kulut on ruoka, sähkö, nettilasku jne. Aika pieniä muuttujia.

MUTTA. En syö ulkona, en käy viihteellä enkä esim. ostele elokuvia tms. (eli olen aika pihi ja käytän rahaa lähinnä vältämättömyyksiin) joten uskoisin, että eläminen tulisi kalliimmaksi jonkun kanssa näiden asioiden suhteen.

Loissuhteet kertovat eniten siitä kuinka järkyttävän alhaiset kriteerit monilla on kumppanille. Epätoivo ajaa yhteen kenen kanssa tahansa.

se on täysin kiinni partnerin turhamaisuudesta

Jos puoliso on normaali ihminen, asumismenot tulevat tietenkin parisuhteessa nokkaa päälle halvemmaksi. Jos puolisoksi osuu henkilö, joka käyttää omiin menoihinsa yhteisiä varoja tai ei maksa puolta yhteistä menoista, silloin on tietenkin halvempaa asua yksin. Mutta tämähän on tietenkin triviaali fakta. Varmaankin AP halusi kysyä, kuinka suuri osa ihmisistä on tällaisia normaaleja ja kuinka suuri osa siipeilijöitä. Siihen en osaa antaa arviotani.

Parisuhteessa asumiskulut voi jakaa, mutta ne myös vähintään tuplaantuu, kun sinkkuna riitti koirankopin kokoinen yksiö, jossa sänky tai patja lattialla, yksi pöytä ja yksi tuoli. Sinkkuna myös ruoka oli halvempaa.

Turhaaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paremmin mulla taloudellisesti menee nyt parisuhteessa kuin yhden lapsen yh:na. Lisäksi parisuhde mahdollisti mulle ja miehelle omakotitalon ostamisen. Yksin kumpikaan ei olisi pystynyt taloa ostamaan vaan olisi pitänyt tyytyä johonkin rivariosakkeeseen.

Niin mitä vikaa rivitalossa on? Onko omakotitalo jotenkin parempi kun kerrostalo,rivitalo ? Toivottavasti sulla on massia taskussa jos taloa tarvitsee korjata.

Rivarissa asuneena tiedän, että siinä yhdistyy omakotitalon ja kerrostalon huonot puolet. Se vika siinä on.

Mulla menee ainakin ruokaan paljon vähemmän rahaa sinkkuna. Maksettiin suhteessa ollessa ruokalaskut vuorotellen. Mies halusi jatkuvasti valmisruokia, limsaa, energiajuomia, alkoholia, leivoksia sekä tilata ruokaa useamman kerran viikossa. Yksin ollessa teen ruuat aika lailla alusta asti edullisista aineksista ja ostan noita kalliita juttuja vain satunnaisesti ja tilaan ruokaa korkeintaan kerran viikossa. Asumisessa säästää kun 2 ihmistä ei kuitenkaan kuluta kaksinkertaisesti esim sähköä. Meillä ei ollut muuten yhteiset rahat mutta jos olisi ollut niin olisi vaikuttanut miehen jatkuva halu uusia elektroniikkaa ja ostella uusia kodinkoneita. Mua ei lainkaan kiinnosta ja ostan vain pakon edessä tuollaisia.

Enemmän jää tietysti parisuhteessa juuri siksi, että asumiskulut ovat pienemmät. Itse päätän edelleen omista rahoistani ihan kuten puolisokin. Molemmat tallettavat taloustilille kuukausittain summan, joka tarvitaan sen kuukauden asumiseen, ruokaan ja auton kuluihin (50/50 suhteessa) ja kaikki muu on omaa.

Kerran eronneena en ikinä suostu yhteisiin rahoihin. EX vaihtoi Mersunsa kolmen vuoden välein, samoin moottoripyörän ja sitä rahan menoa. (Nyt ajan itse v. 2006 mallin autolla eikä yhtään harmita, se vie minut sinne minne haluan). Olen muutenkin tarkka ja pidän kirjaa kaikista menoista; en ostele tyynyjä ja asunnon keittiökin on vuosimallia 1985.

Synnäriltä kun lähdettiin, sanoin käyväni maksamassa sairaalalaskun niin mies sanoi että totanoin sun tilillä ei ole rahaa kun maksoin sieltä laskuja, hänen OMIA laskujaan. 

Nykyisessä suhteessani maksan puolet yhteisistä kuluista, siis asumisen, ruoan ja auton kuluista, lomamatkoista ym. oman osuuteni, meillä on yhteinen taloustili jonne molemmat laittaa saman summan. Se on niin reilusti että riittää.

Loput on omia rahoja ja niitä ei sekoiteta. Jos ostan meikkejä, käyn kampaajalla, ostan vaatteita tai jos haluaisin kotiin niitä uusia tyynyjä tms. aina omista rahoistani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna näin mies näkökulmasta. Vaikka maksat yksin asumisen niin ei tarvitse elättää ketään eikä tarvitse ostella kalliita ruokia kun ei ole ketään vaatimassa eettisyyttä eikä tarvi ostella jatkuvasti uusia ja trendin mukaisia sisustus esineitä eikä tarvitse muutenkaan maksaa naiselle kaikkea kun hän käyttää omat rahansa vaatteisiin ja meikkeihin ja bonuksena elämä on pirusti helpompaa kun ei tarvitse kuunnella raivo kohtauksia jonkin tekosyyhyn vedoten eikä tarvitse joka helvetin asiassa miettiä tunteita

En yhtään ihmettele jos olet sinkku. Tollonpaa pölvästiä saa hakea.

Kun argumentit loppuu niin tartutaan henkilöön.

Karkeasta ilmaisusta huolimatta olen samaa mieltä aiemman miehen kanssa. Naisen kanssa asuessa ei turhat rahareiät lopu - ja sitten vasta hanat aukeaa kun aletaan unelmoida ihanasta (miehen kustantamasta) asunnosta ja vieläkin ihanammasta (miehen kustantamasta) perhe-elämästä.

Miksi haluat(te) nimenomaan naisen, joka unelmoi miehen kustantamasta asunnosta ja perhe-elämästä? Miksi et(te) voi etsiä naista, joka haluaa samoja asioita kuin sinä/te itse? Kyllä maapallolla sen verran paljon naisia on, että aivan varmasti sellaisia löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän jää tietysti parisuhteessa juuri siksi, että asumiskulut ovat pienemmät. Itse päätän edelleen omista rahoistani ihan kuten puolisokin. Molemmat tallettavat taloustilille kuukausittain summan, joka tarvitaan sen kuukauden asumiseen, ruokaan ja auton kuluihin (50/50 suhteessa) ja kaikki muu on omaa.

Pidättekö omat rahanne pilkuntarkasti? Jos toinen väliaikaisesti taloudellisessa vaikeuksissa, niin sanotteko vain "ota pikavippi"? Vai lainaatko puolisollesi, mutta kaikki kirjataan ylös takaisinmaksua varten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna näin mies näkökulmasta. Vaikka maksat yksin asumisen niin ei tarvitse elättää ketään eikä tarvitse ostella kalliita ruokia kun ei ole ketään vaatimassa eettisyyttä eikä tarvi ostella jatkuvasti uusia ja trendin mukaisia sisustus esineitä eikä tarvitse muutenkaan maksaa naiselle kaikkea kun hän käyttää omat rahansa vaatteisiin ja meikkeihin ja bonuksena elämä on pirusti helpompaa kun ei tarvitse kuunnella raivo kohtauksia jonkin tekosyyhyn vedoten eikä tarvitse joka helvetin asiassa miettiä tunteita

En yhtään ihmettele jos olet sinkku. Tollonpaa pölvästiä saa hakea.

Tämä minun ajattelu johtuu ihan kokemuksesta siittä miten nainen käyttäytyy parisuhteessa. Ikävuodet 20-34 oli useammassakin suhteessa jotka oli pidempiä ja lyhyempiä ja et uskokaan kuinka monta kertaa olen kuullut lauseen et rakasta minua jos et maksa sekä lauseen minä olen nainen minun kuuluu saada. Ja se jatkuva raivoaminen johonkin tekosyyhyn vedoton vei viimesetkin halut parisuhteeseen.

Olen nainen ja voin käsi sydämellä sanoa, etten ole koskaan käyttänyt tuollaista lausetta enkä raivonnut siitä, ettei mies ole hankkinut jotain, mitä minä tarvitsen. Minun on myös äärettömän vaikea kuvitella ystäviäni toimimassa noin; aikuisia naisia, joilla on oma työ ja oma palkka.

Mikään ei kevennä miehen takataskua kuin pesää rakentava nainen. Joka on aika ironista, sillä kun nainen on rakentanut pesän, ei mies enää pesää saa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheelliset saa tukia valtiolta mutta miksi sinkut ei saa? Nykyisin jo noin joka toinen kotitalous on yhdenhengenkotitalous ja odotettavissa on että muutaman vuoden päästä yhdenhengenkotitalouksia on yli puolet kotitalouksista.

Suomessa on kallista ja sinkkutaloudet on vain maksajan roolissa täällä vailla mitään tukia ja kotitalousvähennys on räikeä tasa-arvorike suomessa.

Milloin sinkuille tulee tasa-arvoa?

Kerrotko lisää noista lapsiperheen tuista valtiolta?

Miesnäkökulmasta sinkkuna oli h*lvetin paljon halvempaa, nyt parisuhteessa maksan muidenkin puolesta paljon. Mulla meni ruokaan ja muihin kulutustavaroihin n. 100€/kk yksin asuessa, nyt maksan vakiona 200€/kk ja se on vasta puolet talouden em. kuluista. Lisäksi ostan satunnaisesti kaupassa käydessä tuon kuukausittaisen summan päälle vielä satunnaisia elintarvikkeita/tavaroita mitä tarvitaan.