Miksi lähes kaikilla lapsilla on nykyään adhd tms?

Helposti pystyy tekemään diagnoosin kaikille ja jos on rauhallinen niin siitäkin saadaan diagnoosi apaattinen

Vierailija kirjoitti:

ADHD:hen oli toimiva lääke, joka valitettavasti on nykyään kiellettyjen listalla. Tunnetaan myös nimellä Koivuniemen Herra.

olet aivan oikiassa

Diagnoosit ovat suurta muotia!

Ja sitten niihin saa tukia eli raha, ja teininä jo adhd-lääkkeitä joissa on piriä.

Nämä ovat syyt diagnooseihin (siis todelliset syyt)

Mä olen syntynyt 1981. Olin semmoinen "Hosuli" jolta oli aina kaikki hukassa ja välillä olin itsekin hukassa, riehuin kuin pojat ja olin tosi   uhmaava.  Vanhemmat häpesi ja koettivat mm. luunapeilla, pimeässä komerossa seisottamisella ja ruuan kieltämisellä parantaa käytöstäni.

Kertasin ekaluokan ja opettajilta tuli jatkuvaa valitusta siitä etten keskity enkä edes yritä oppia. New flash: mä yritin. Mutta se luokan hälinä, en mä kyennyt keskittymään!

Teininä tajusin että musta tulee hetkeksi enemmän toisten kaltainen kun juon. Alkoholi rauhoitti. No mähän olin sitten 15vuotiaana jo täys deeku. Koulussa krapulassa.

Mä en ikinä uskonut että voisin olla äiti, mutta 19vuotiaana tulin vahngossa raskaaksi ja jätin samantien päihteet.  Arjen pyöritys oli silti vaikeaa, kaikki laskut meni ulosottoon ja rahat ei ikinä riittänyt mihinkään. En tajunnut sitä silloin mutta olin vaihtanut päihtet toiseen riippuvuuteen, shoppailuun.

No mun poju oli eskarissa kun  eskariope kysyi olenki ikinä miettinyt että pojalla voisi olla jotain tarkkaavaisuuspulmaa? No poju sitten ohjattiin tutkimuksiin ja siinä vaiheessa mullakin syttyi lamppu päässä. Sain lopulta diagnoosit Adhd ja vaikea hahmotuskyvyn häiriö kolmekymppisinä. Pojulla on "vain adhd. Ja pärjää muuten v"" hyvin kun on lääkkeet ja pieni luokka!

Mun   vanhemmat ei edelleenkään myönnä asiaa eikä hyväksy sitä . Poika on kuulemma sekaisin kun äiti on juoppo ja mä en  vaan saanut tarpeeksi monta selkäsaunaa lapsena. Lääkkeet on kuulemma lumeläkettä. 

Niin ja mulla on kaksi normaalisa sisarusta eli ei tosiaan voi syyttää sitä että vanhemmat ois kasvattanut mut jotenkin väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Vain muutamalla prosentilla. Mutta jos syitä etsitään, niin yksi voisi olla se, että koulun resurssit riippuvat siitä, mitä oppilaiden papereissa lukee.

Siis ÄLÄ ! ! !

KOULUISSA ! ! !

Voi vattu mikä mielipide. Koulut eivät liity lasten ADHD:n lisääntymiseen mitenkään.

Ei ees yksi syy siihen.

Syy on VANHEMMISSA. Lapsen KASVATTAJISSA.

Ihan turha väittää että ADHD on joku ( pelkästään) neurologinen sairaus.

Vaan kotiolot, perustarkoitus, kasvatus, turvallisuus, säännöt ja lasten kaikenkattava hyvinvointi KOTONA.

Nykyään on lisääntynyt UUSAVUTTOMIA VANHEMPIA. On myös päihdevanvempia, mielenterveyden häiriö vanhempia, syrjäytyneitä vanhempia, kiireinen ja levoton koti ..., siinä muutamia syitä lasten ADHD:n.

Toistakymmentä vuotta sitten eräs lääkäri sanoi, että lopulta lasten ADHD johtuu AINA kotioloista.

Syystä tai toisesta. Jotain on aina kotona pielessä.

Nyt voivat mammat saada ihan mitkä tahansa raivarit, mutta kotiolot ovat se suurin ja tärkein syy lasten ADHD lisääntymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Vain muutamalla prosentilla. Mutta jos syitä etsitään, niin yksi voisi olla se, että koulun resurssit riippuvat siitä, mitä oppilaiden papereissa lukee.

Siis ÄLÄ ! ! !

KOULUISSA ! ! !

Voi vattu mikä mielipide. Koulut eivät liity lasten ADHD:n lisääntymiseen mitenkään.

Ei ees yksi syy siihen.

Syy on VANHEMMISSA. Lapsen KASVATTAJISSA.

Ihan turha väittää että ADHD on joku ( pelkästään) neurologinen sairaus.

Vaan kotiolot, perustarkoitus, kasvatus, turvallisuus, säännöt ja lasten kaikenkattava hyvinvointi KOTONA.

Nykyään on lisääntynyt UUSAVUTTOMIA VANHEMPIA. On myös päihdevanvempia, mielenterveyden häiriö vanhempia, syrjäytyneitä vanhempia, kiireinen ja levoton koti ..., siinä muutamia syitä lasten ADHD:n.

Toistakymmentä vuotta sitten eräs lääkäri sanoi, että lopulta lasten ADHD johtuu AINA kotioloista.

Syystä tai toisesta. Jotain on aina kotona pielessä.

Nyt voivat mammat saada ihan mitkä tahansa raivarit, mutta kotiolot ovat se suurin ja tärkein syy lasten ADHD lisääntymiseen.

Kerrohan miten vika on kodissa ja vanhemmissa jos yhdellä neljästä lapsesta on ADHD oireita?

Vierailija kirjoitti:

ADHD:hen oli toimiva lääke, joka valitettavasti on nykyään kiellettyjen listalla. Tunnetaan myös nimellä Koivuniemen Herra.

Ei kyllä mulla parantanut mitään. En ole väleissä vanhempieni kanssa lapsuuteni takia. 

Lisäksi mun omat rakkaudella, lempeydellä ja hoivalla (johon kuuluvat asianmukainen lääkitys ja toiminta- ynnä muut terapiat&kuntoutukset) kasvatetut adhd-lapset on olleet paljon vähemmän vaikeuksissa, väärissä paikoissa ja pahan teossa kuin minä ikinä. Minusta tuli ns. kunnon kansalainen vasta lähemmäs kolmikymppisenä. Omat lapset näyttää solahtavan tuottaviksi kansalaisiksi jo heti parikymppisinä. 

Ihmisen geenit edustaa vielä vanha aikaa. Kaupungeissa asuvat saavat koko ajan stimulaatioita, tavallaan vaaran merkkejä joka puolelta. Yötä päivää. Siksi ahdisteneisuus ja muut häiriöt kasvavat. Keho on valmiustilassa aina. Pelit rauhoittavat stressissä.

Ruutuaika tutkitusti lisää keskittymisvaikeuksia

Mulla oli ihana, tasapainoinen lapsuus ja mielestäni mut kasvatettiin hyvin. Koulu oli vanhan kansan kyläkoulu, jossa kuria pidettiin. Olen sitä ikäpolvea joka ei kasvanut puhelin kourassa.

Silti 30-vuotiaana tuli pitkällisen pohdinnan, jonottelun ja vaikeuksien jälkeen ADHD-diagnoosi. Isälläni on samat oireet kuin minulla, mutta koska hänen vaimonsa huolehtii hänen juoksevista asioistaan ja hän on eri alalla töissä hän pärjää melko hyvin. Minä en ole pärjännyt, vaan olen palanut loppuun ja vaihtanut alaa monta kertaa, masentunutkin välillä suurelta osin hoitamattomaan ADHD:hen liittyvien ongelmien vuoksi.

Nyt diagnoosin saatuani olen saanut tukea ja edukaatiota ja näyttää siltä että sopivalla lääkityksellä saanen elämäni järjestykseen. Ehkä palaan koulun penkiltä työelämäänkin, tällä kertaa tasapainoisempana, kun osaan ottaa huomioon että aivot ei ehkä toimi ihan samalla lailla kuin valtaosalla ja toimimaan sen mukaan.

Terve lapsi on nykyään poikkeus ja outo todennäköisesti syrjäytyy, jää paitsi kaikesta hienosta (terapiat yms.)

^ Niin jos tästä ei saanut selvää niin perinnöllisyyttä itse syytän ADHD:stani. Nykyään lapsia tutkitaan enemmän ja huomataan vaikeudet helpommin.

Toki ylidiagnosointiakin voi tapahtua, varsinkin lasten diagnosointi on hankalaa ja esim nykyiset koulut kuulostavat todella vaikeilta paikoilta keskittyä vaikka ei olisi edes ADHD:ta, vaan vain vähän keskimääräistä heikompi keskittymisen hallinta. ADHD ei ole myöskään täysin semmoinen et se joko on tai ei ole -juttu, vaan ihmisillä jotka ei täytä diagnostisia kriteereitä voi olla ADHD-tyyppisiä oireita tai piirteitä. ADHD:sta puhutaan siinä vaiheessa kun ne oireet haittaa merkittävästi yksilön normaalia elämää.

Erikoisuuden tavoittelu tms?

Lapset tehdään liian vanhoina tai väkisin lääketieteen keinoin. Ennen tehtiin vain luomu-lapsia ja hyväksyttiin se, jos biologisia lapsia ei tule. Otettiin sitten ottolapsi.

Siinäpä se. Luonnonjärjestykseen ei kannattaisi ihmisten mennä sorkkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Erikoisuuden tavoittelu tms?

Tämähän se olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Vain muutamalla prosentilla. Mutta jos syitä etsitään, niin yksi voisi olla se, että koulun resurssit riippuvat siitä, mitä oppilaiden papereissa lukee.

Siis ÄLÄ ! ! !

KOULUISSA ! ! !

Voi vattu mikä mielipide. Koulut eivät liity lasten ADHD:n lisääntymiseen mitenkään.

Ei ees yksi syy siihen.

Syy on VANHEMMISSA. Lapsen KASVATTAJISSA.

Ihan turha väittää että ADHD on joku ( pelkästään) neurologinen sairaus.

Vaan kotiolot, perustarkoitus, kasvatus, turvallisuus, säännöt ja lasten kaikenkattava hyvinvointi KOTONA.

Nykyään on lisääntynyt UUSAVUTTOMIA VANHEMPIA. On myös päihdevanvempia, mielenterveyden häiriö vanhempia, syrjäytyneitä vanhempia, kiireinen ja levoton koti ..., siinä muutamia syitä lasten ADHD:n.

Toistakymmentä vuotta sitten eräs lääkäri sanoi, että lopulta lasten ADHD johtuu AINA kotioloista.

Syystä tai toisesta. Jotain on aina kotona pielessä.

Nyt voivat mammat saada ihan mitkä tahansa raivarit, mutta kotiolot ovat se suurin ja tärkein syy lasten ADHD lisääntymiseen.

Tuo oli hyvä pointti, tuo nimeltämainitsemattoman lääkärin esiintuoma ajatus, että ADHD johtuu AINA kotioloista. Jos ymmärretään kotioloiksi (vanhemmat, sisarukset, asunto, piha, ruoka, kasvatus) myös geneettinen perusta, niin lääkäri on sataprosenttisesti oikeassa.

On hyvin todennäköistä, että ADHD-diagnoosin saavan lapsen jompikumpi vanhempi on myös neurokirjolla. Nämä jutut periytyvät hyvin vahvasti.

Yksi veikkaus ADHD:n lisääntymiseen voikin olla tämä periytyvyys. Olisi hyvä, jos tätä aidosti tutkittaisiin, sekä geenitestein mutta myös yhteiskunnalliset tekijät huomioon ottaen, siis laaja, monitieteinen tutkimus.

Itse ajattelen, että ADHD-tapausten kasvu ei johdu vain diagnoosien teosta (vrt. 80-luvun "ei diagnooseja") vaan myös siitä, että jostain syystä ADHD-ihmiset ovat lisääntyneet enemmän kuin neurotyypilliset. Ja tuon selvittämistä varten tarvittaisiin sitä monialaista tutkimusta. 

Ilman tutkimusta tämä on pelkkää mutua, mutta asiaa mietittyäni ajattelen, että ADHD-piirteet todennäköisesti altistavat "vahinko"lasten saamiselle. (Kukaan lapsi ei saa alkuaan vahingossa - mutta voi olla, että juuri ADHD-ihmiset eivät yhdyntään ryhtyessään ota tätä huomioon.) Lisäksi voi miettiä yhteiskunnan sosiaaliturvaa ja tulonjakoa siltä kannalta, keiden lisääntymistä tällä hetkellä eniten kannustetaan tulonsiirtojen avulla. Eivätkös vain ole suurperheitä, jotka saavat joka lapsesta yhä suuremmat lapsilisät (vaikka järjellä ajateltuna kuvion pitäisi mennä päinvastoin, koska kulut jokaista lasta kohti pienenevät lapsimäärän kasvaessa). Toki on lestoja ja muualta tulleita, jotka lisääntyvät eniten naista kohti (ja heissäkin varmasti on nepsyjä), mutta jos jätetään nämä ulkopuolelle ja puhutaan ns. tavallisista ihmisistä.

Jos tutkimusten mukaan vankiloissa on epätavallisen suuri määrä nepsykirjon ihmisiä, samaa voi varovaisesti arvioiden sanoa myös ns. syrjäytyneistä ihmisistä. Etenkin ns. pitkäaikaistyöttömistä, ja etenkin heistä, joilla saattaa olla jo kolmas sukupolvi elämässä täysin tulonsiirtojen varassa. 80-luvun täystyöllisyyden aikaan tätä ongelmaa ei ollut, mutta lamassa lienevät ottaneet eniten takkiinsa eri tavoin varojensa yli eläneet (yksi ADHD-piirteistä, oletan?) ja ongelmiaan epätarkoituksenmukaisilla tavoilla ratkaisemaan yrittäneet (ysärin kaljakuppiloiden porukat). Muistetaan, että 1990-luvun alussa ja puolivälissä Suomessa syntyvyys oli huipussaan, ja samaan aikaan iso osa porukasta työttöminä - toisin sanoen, työttömät lisääntyivät. (Töissäkäyvät eivät varmaan ehtineet.) Nämä lama-Suomessa alkunsa saaneet lapset, joista iso osa syntyi siis pitkäaikaistyöttömien perheeseen, ovat nyt kolmikymppisiä ja pienten/kouluikäisten lasten vanhempia, joiden lapsilla diagnosoidaan nepsy-ongelmia.

Kaikkein synkimässä horror-versiossa kyse on siis ADHD:n suorasta sukupolvisesta jatkumisesta, johon yhteiskunta on pahimmassa tapauksessa suoraan kannustanut elättämällä näitä ihmisiä jo yli 30 vuotta.

Jokainen saa diagnoosin joka erehtyy sinne lekurille. Se on niiden työ. Jokainen.

Vierailija kirjoitti:

Jotta terapeutit työllistyy. Aikuisdna sitten seksiterapia ja vanhana kuntoterapia.

Kannattaisiko sun alkaa sitten terapeutiksi. Töitä riittää kun kaikille annetaan "huvin vuoksi" diagnooseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun mietitte tätä että adhd:t ei osaa istua koulussa nykyään paikallaan, vaikka ennen osasivat, niin ennen oli kuulkaas luokassa sellainen meno, että siellä kaikki istuivat hiljaa, jolloin adhdkin pystyi keskittymään annettuihin tehtäviin. Koulutunti oli 45 min, ja vartin välkkä, ja samat rutiinit koko ajan, jotka helpottavat adhd:n elämää.

Nyt nykyään kun mietitte että siellä ne adhd:t häiritsee tuntia ettei oma mussukka pysty keskittymään, niin asia on mitä todennäköisimmin päinvastoin, ja se adhd ei pysty keskittymään siellä luokassa koska muut lapset, ja nykyoppimisympäristö ovat hänelle häiriöksi.

Täähän se ois. Elinympäristö on muuttunut sellaiseksi, että se oikein lietsoo ongelmia, jos niitä on jo entuudestaan. Ja tämä vaikuttaa siis myös niihin nykylasten vanhempiin, niihin jotka ehkä itse vielä omassa lapsuudessaan pärjäsivät siellä koulussa ja elämässä muuten tiukkojen rajojen ja ennakoitavan elämän kanssa, niin nyt sitten se pakka leviääkin käsiin työelämän stressin, älylaitteiden, ja niiden omien oireilevien lasten vuoksi, jotka jo pikkulapsesta kuormittuvat niin, että se niille periytynyt adhd oireilee vahvana.

Juu.

Minunkin Adhd-veljeni pärjäsi oikein hienosti 70-luvun maaseudulla. Silloin ei tietenkään ollut mitään adhd-diagnoosia edes keksitty. Silloin annettiin mbd-diagnooseja ja sellaisen sai veljenikin.

Pienessä kylkoulussa opettaja jahtasi veljeä oppitunnin alettua että hänetkin saadaan luokkaan. Veli ihmetteli että miksi ei saa jäädä leikkimään kun "nyt olis kiikutkin vapaana".

Tuntien aikana hän viihdytti itseään heittelemään paperilennokkeja ja kyselemällä lakkaamatta kaikenlaista. "Miks tää on näin eikä noin, voiko tän tehdä näin, milloin päästään kotiin, täällä on tylsää..." Ja opettaja raivosi veljelle ja soitteli kotiin lähes joka päivä. Siitäkin valitti että veli oppii liian nopeasti ja siksi häiriköi tunnilla. Luuli että veljeä opetetaan kotona ja nuhteli siitä vanhempia.

Tästä veljestä kasvoi keksintöjä tehtaileva aikuinen. Ei ollenkaan huono saavutus.

Lapsiakin hänellä on. Samanlaisia kuin isänsä. Mutta heillä ei ole diagnooseja, sillä vanhemmat eivät huomaa lapsissa mitään erikoista.

Lähes kaikilla? Lapseni päiväkotiryhmässä on 1 ongelmatapaus, muut ovat normeja.