Päästäisitkö nuoren muuttamaan omilleen jos ei ole kiinnostunut tekemään mitään kotitöitä?
No tekee jotain käskystä mutta erittäin vastahakoisesti. Eikä laatu ole kummoista. Esim Ruokaa ei juuri osaa laittaa kun ei kiinnosta yhtään eikä pidä huonettaan oma-aloitteisesti siistinä. Edes roskat ei mene roskikseen kuin käskystä. Voiko tuo selvitä omillaan vielä? Haluaisi kuulemma muuttaa.
Joo kivittäkää mutta mielummin kaipaisin konkreettisia neuvoja nykytilanteeseen kuin jälkiviisastelua.
Kommentit (52)
Onko kyse siitä ettei osaa vai siitä ettei kiinnosta? Jos jälkimmäinen niin kyllä se alkaa toimimaan kun huomaa ettei kukaan tule niitä hänen puolestaan tekemään.
Tottakai. Sitä kannattaa tosin vielä painottaa, ettei sotkujen takia syttyisi tulipaloja, esim. muovipurkkeja tai paperia ei pidetä hellan lähellä, eikä polteta kynttilöitä (eikä tupakkaa ainakaan sisällä).
Miksi haluaisit pitää laiskurin kotona venymässä ja sotkemassa? Taidat olla helikopterivanhempi, joka ei luota ollenkaan lapsen omiin kykyihin selvitä elämässä. Jatkuvaa vähättelyä ja puolestatekemistä, ja sitten ihmetellään, kun se ei toimi itse.
Tietysti nuorelle pitää asiat opettaa ja antaa neuvoja jatkossakin, tarvittaessa. Auttaa omille siivilleen. "Ei se kuitenkaan pärjää"- ajattelu estää tehokkaasti nuoren pärjäämisen.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse siitä ettei osaa vai siitä ettei kiinnosta? Jos jälkimmäinen niin kyllä se alkaa toimimaan kun huomaa ettei kukaan tule niitä hänen puolestaan tekemään.
Miten niin alkaa toimimaan? Luuletko, ettei kukaan itsenäisesti asuva elä sotkuissa?
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse siitä ettei osaa vai siitä ettei kiinnosta? Jos jälkimmäinen niin kyllä se alkaa toimimaan kun huomaa ettei kukaan tule niitä hänen puolestaan tekemään.
Niinhän se on, että jos aikoo asua omillaan, jotkut asiat on vaan pakko opetella tekemään ja pakko jaksaa huolehtia. Sitten on taas sellaisia asioita, jotka jokainen yksinasuja ratkaisee omalla tavallaan, kuten esim. ruoanlaitto. Oma poikani laittaa ruokaa, joka on minun mielestäni lähes syömäkelvotonta. Hän saattaa keittää riisiä ja pakastekalaa, eikä vaivaudu maustamaan lopputulosta edes suolalla. Kun ihmettelen moista, hän toteaa, että se on ravintoa, ei sillä ole merkitystä. Itse en söisi, mutta jos hänelle kelpaa niin ok, eihän kala ja riisi ole huonoa ruokaa ja suolaa saamme ravinnosta muutenkin liikaa. Makuelämys tuollainen ateria tuskin on.
Kyllä. Opettelee ja ottaa vastuuta itsekseen omien standardien mukaan. Annan apua jos sitä tarvitsee.
En tiedä minkä ikäinen lapsesi on mutta aika nuorelta vielä vaikuttaa. Kyllä roskat pitäisi osata jo roskiin viedä viimeistään teini-iässä. ja muista kotitöitä kuten imurointi tiskaus ja lattioiden moppaus ikkunoiden pesu pyykinpesu ruoanlaitto jne pitäisi jotenkin selviytyä ja siksi onkin hyvä että nuoret tekee kotona kotitöitä ja harjoittelee taitoja . voin kertoa että aikuisena niitä taitoja todellakin tarvitsee. oma mummini opetti kotitalousihmisenä minua kotitöissä ja olen siitä kiitollinen hänelle. jokainen määrittää kotinsa siisteystason itse, mutta kyllä jonkinlainen siisteys pitää olla kotona se pitää mielenterveyttäkin kunnossa. nyt pyörii sängyn allani muutama villakoira ja soimaan itseäni kun en saanut siivottua mutta pian on otettava imuri käyttöön ja siivottava.
Kerro lapsellesi että aikuisen elämä on vastuullista vapauden lisäksi. Kerro hänelle omasta nuoruudestasi selviytymisestäsi ja aikuisuudestasi hän varmasti pistää tarpeellisen siitä korvan taakse ja se auttaa ymmärtämään häntä miten aikuisen vastuuta kannetaan ihan kotoa lähtien. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse siitä ettei osaa vai siitä ettei kiinnosta? Jos jälkimmäinen niin kyllä se alkaa toimimaan kun huomaa ettei kukaan tule niitä hänen puolestaan tekemään.
On siis Adhd-tyyppistä ongelmaa ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Nykyään varmaan masennustakin. Aloitekyvyn puutetta, ei siis saa aikaiseksi. Tekee jos käskee ja katsoo vieressä. (Jos jaksaa).
Itse neuvon ja opastan kaikenlaisissa asioissa. Jos ei itse osaa niitä toteuttaa, se on voi voi.
Ovat kyllä vielä nuoria ja asuvat kotona. Siivoan aina kun perhe on kotona, yksinään tämä talo ei maagisesti puhdistu. Kun olen yksin, niin vain istun sohvanpohjalla kupponen lämmintä kädessä.
Laiskoja ne on vaan. Ihme hyysäämistä. Ostetaan merkkivaatteita ja palstoilla hohhaillaan kun nuoret vetää lonkkaa. Vaatikaa niiltä lapsiltanne jotakin. Jollei onnistu niin heittäkää pellolle. Kyllä elämä opettaa.
Totta kai.
Hänen käsityksensä taloudenpidosta voi olla erilainen kun sinulla. Mutta mitä sitten?
Toisia ahdistaa jumalattomasti jos nyt on vaikka tiskit tiskaamatta tai roskat viemättä. Kumpaankaan ei maailma lopu.
Eikä siitäkään että ei nyt ruoanlaitto ole bravuuri. Eiköhän tuo hengissä pysy.
Päästäisin, siinähän sitä oppii. Itsekin muutin kotoa pois 16-vuotiaana ja elossa olen vielä näin kolmekymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi kukaan täysi-ikäinen haluaisi asua vanhempiensa kanssa. Minä en ainakaan halunnut. Jos olisin tiennyt 18 vuotiaana mitä kaikkia yhteiskunnan tukia olin oikeutettu saamaan olisin häipynyt heti. Sen sijaan kituutin kotona pari vuotta kunnes tajusin mitä kaikkea on tarjolla.
Ei kaikilla ole ikävät vanhemmat. Minä asuin aika pitkään kotona, kun en muutenkaan ollut meneväistä sorttia. Istuin kotona ja opiskelin. Opiskelija-asunnossa olisin kärsinyt muiden rällästämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi kukaan täysi-ikäinen haluaisi asua vanhempiensa kanssa. Minä en ainakaan halunnut. Jos olisin tiennyt 18 vuotiaana mitä kaikkia yhteiskunnan tukia olin oikeutettu saamaan olisin häipynyt heti. Sen sijaan kituutin kotona pari vuotta kunnes tajusin mitä kaikkea on tarjolla.
Ei kaikilla ole ikävät vanhemmat. Minä asuin aika pitkään kotona, kun en muutenkaan ollut meneväistä sorttia. Istuin kotona ja opiskelin. Opiskelija-asunnossa olisin kärsinyt muiden rällästämisestä.
Lisään tähän, etten muutenkaan elä elämääni yhteiskunnan tukien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkä ikäinen lapsesi on mutta aika nuorelta vielä vaikuttaa. Kyllä roskat pitäisi osata jo roskiin viedä viimeistään teini-iässä. ja muista kotitöitä kuten imurointi tiskaus ja lattioiden moppaus ikkunoiden pesu pyykinpesu ruoanlaitto jne pitäisi jotenkin selviytyä ja siksi onkin hyvä että nuoret tekee kotona kotitöitä ja harjoittelee taitoja . voin kertoa että aikuisena niitä taitoja todellakin tarvitsee. oma mummini opetti kotitalousihmisenä minua kotitöissä ja olen siitä kiitollinen hänelle. jokainen määrittää kotinsa siisteystason itse, mutta kyllä jonkinlainen siisteys pitää olla kotona se pitää mielenterveyttäkin kunnossa. nyt pyörii sängyn allani muutama villakoira ja soimaan itseäni kun en saanut siivottua mutta pian on otettava imuri käyttöön ja siivottava.
Kerro lapsellesi että aikuisen elämä on vastuullista vapauden lisäksi. Kerro hänelle omasta nuoruudestasi selviytymisestäsi ja aikuisuudestasi hän varmasti pistää tarpeellisen siitä korvan taakse ja se auttaa ymmärtämään häntä miten aikuisen vastuuta kannetaan ihan kotoa lähtien. Tsemppiä!
Ei monella nuorella ole kyse siitä, etteivätkö he osaisi tehdä kotitöitä. Heitä ei vaan yksinkertaisesti huvita. Moni myös kokee, että vanhempien asettamat siisteysvaatimukset ovat turhan korkeita ja vähemmälläkin tulee toimeen. Kyllä he sitten huomaavat aikanaan, miksi roskat pitää viedä ulos heti, eikä niitä voi jättää huoneen nurkkiin lojumaan. Kyllä oma nenä ja banaanikärpäset opettavat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit pitää laiskurin kotona venymässä ja sotkemassa? Taidat olla helikopterivanhempi, joka ei luota ollenkaan lapsen omiin kykyihin selvitä elämässä. Jatkuvaa vähättelyä ja puolestatekemistä, ja sitten ihmetellään, kun se ei toimi itse.
Tietysti nuorelle pitää asiat opettaa ja antaa neuvoja jatkossakin, tarvittaessa. Auttaa omille siivilleen. "Ei se kuitenkaan pärjää"- ajattelu estää tehokkaasti nuoren pärjäämisen.
Tää viesti! Täyttä totta, komppaan.
Siinäpähän nuori oppii, kun omilleen muuttaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi kukaan täysi-ikäinen haluaisi asua vanhempiensa kanssa. Minä en ainakaan halunnut. Jos olisin tiennyt 18 vuotiaana mitä kaikkia yhteiskunnan tukia olin oikeutettu saamaan olisin häipynyt heti. Sen sijaan kituutin kotona pari vuotta kunnes tajusin mitä kaikkea on tarjolla.
Ei kaikilla ole ikävät vanhemmat. Minä asuin aika pitkään kotona, kun en muutenkaan ollut meneväistä sorttia. Istuin kotona ja opiskelin. Opiskelija-asunnossa olisin kärsinyt muiden rällästämisestä.
Jos on itse rauhallisempi, toisten juhlinta voi olla todella ärsyttävää. Meillä poika asui ensin soluasunnossa ja siitä sitten muutti muutaman vuoden kuluttua yksiöön. Yksiö sijaitsi kuitenkin opiskelijatalossa, jossa oli paljon nuoria, jotka vielä nauttivat kotoa muuttamisen huumasta. Yötä myöten kuului kuulemma talossa musiikki ja juhlinnan äänet, oli arki tai pyhä. Poika oli onnellinen kuin sika lätissä, kun pääsi myöhemmin asumaan tavalliseen eri-ikäisten ihmisten asuttamaan taloon.
En tajua miksi kukaan täysi-ikäinen haluaisi asua vanhempiensa kanssa. Minä en ainakaan halunnut. Jos olisin tiennyt 18 vuotiaana mitä kaikkia yhteiskunnan tukia olin oikeutettu saamaan olisin häipynyt heti. Sen sijaan kituutin kotona pari vuotta kunnes tajusin mitä kaikkea on tarjolla.