Lue keskustelun säännöt.
Miksi kasvatat pojastasi epäsosiaalisen ja huonotapaisen?
13.05.2015 |
Ylen uutisissa itketään, kuinka "koulu suosii tyttöjä". Tutkimusten mukaan pojat ja tytöt kasvatetaan eri tavoin siten, että tyttöjä kannustetaan omatoimisiksi ja kilteiksi, pojilta tällaista ei vaadita. Kun pojat sitten koulussa joutuvat pärjäämään omatoimisesti ja muiden lasten kanssa, tuleekin ongelmia.
Tästä syytetään vain koulua, itsessä ja omissa kasvatustavoissahan ei voi olla vikaa. Ja ovathan ne pojat niin erilaisia tyttöihin verrattuna, eihän heiltä voi vaatia esim. omatoimista pukeumista tai pöydän kattamista eskari-iässä!
On se kumma, kun omat poikani eivät ole kohdanneet muiden kuvailemia ongelmia. No, olenkin opettanut heidät omatoimisiksi ja ystävällisiksi siinä missä tyttäreni. Biologinen sukupuoli ei vaikuta käytöstapoihin, ne ovat 100% opittuja asioita.
Kommentit (57)
MInä olen kasvattanut omat poikani siihen, että tytöt ja naiset ei ole mitään ihmeellistä. Tasa-arvo on sitä, että ei tarvitse totella tyttöä, jos käsky ei miellytä. Tytölle voi sanoa, että ole hiljaa ja anna muiden puhua tai tytölle voi sanoa, että kanna itse painavat tavarat. Sukupuoli ei tuo mukanaan mitään erityisoikeuksia. Kohteliaisuus on samoja asioita kaikille, siksi tytölle ei tarvitse avata ovea siksi, että tämä on tyttö vaan siksi, että tällä on kädet täynnä kantamuksia. Tytölle ei tarvitse tarjota elokuvailtaa tai kyytiä kotiin vain siksi, että jonkun mielestä se on kohteliasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:32"]
Jotenkin on helpompaa paapoa poikia kuin tyttöjä. Myönnän tämän, vaikka koitan olla tasapuolinen ja vaadin poikaakin osalistumaan kotitöihin. Hän on nuorempi ja olen aina passannut häntä enemmän, muistuttanut ja hoputtanut. Laittanut leivät valmiiksi.
Muttei hän mikään villi poika ole koskaan ollut. Molemmat lapseni osaavat käyttäytyä. Osaavat sanoa kiitos ja istua kauniisti ravintolassa (jo pienestä saakka). Taitaa poikani olla vän ujo, ei varmasti osaa luontevasti kaikkialla käyttäytyä. Tytölle tämä on luontevampaa.
[/quote]
Mutta miksi se pojan paapominen on jotenkin "luontevampaa"? Kysyn tätä siksi, koska tiedän ihan tarpeeksi nyt aikuisia miehiä, joille äidit ovat tehneet valmiiksi vaikka ja mitä, eivätkä ole lopettaneet vielä aikuisiässäkään (esim. aikuisen pojan asunnon siivoaminen, ruoan kiikuttaminen jne).
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:37"]
Jos tytöt ja pojat olisivat luonnostaan (biologisesti) kovin erilaisia, erot alkaisivat näkyä vasta murrosiässä hormonitoiminnan myötä.
Kuitenkin jo parivuotiaat ovat keskimäärin erilaisia, mikä kertoo erilaisesta kasvatuksesta: tytöille leperrellään ja poikavauvoja keinutellaan rajummin, tytöille ostetaan nukkeja ja harjoitetaan siten sosiaalisia taitoja ja empatiaa, poikien kanssa rakennellaan ja puhutaan hurjista jutuista. Nämä muovaavat tyttöjen ja poikien aivoja erilaisiksi, vaikka lähtökohdat ovat kutakuinkin samat.
[/quote]
En usko tähän. Esimerkiksi monet sukupuoltaan vaihtaneet ovat kokeneet elävänsä väärässä ruumiissa ja halunneet leikkiä nukeilla (siis pojan ruumiiseen syntyneet) jo kauan ennen murrosikää. On ihan selvää, että erot syntyvät muustakin kuin kasvatuksesta. Ei lasta voi niin paljon muovata, kuin moni kasvattaja luulee. En ymmärrä, miksi pidetään niin pahana sitä, että tytöt ja pojat keskimäärin suuntautuvat eri tavoin keskenään ja miksi sitä pidetään pelkkänä stereotyyppisenä ja keinotekoisena jakona. Jos koulussa pojat eivät menesty sen vuoksi, että heitä kasvattavat pääasiassa kiltit kympin tytöt jotka hakeutuvat mielellään opettajakoulutukseen, asiaa sietää tutkia.
Miksi niiltä pojilta ei eskarissa vaadita sitä pukemista? Tuo pöydän kattaminen on minusta kummallista, kun ruoa kuitenkin noudetaan muualta. Miksi siellä ei voisi olla lautasia pinossa?
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:40"]
MInä olen kasvattanut omat poikani siihen, että tytöt ja naiset ei ole mitään ihmeellistä. Tasa-arvo on sitä, että ei tarvitse totella tyttöä, jos käsky ei miellytä. Tytölle voi sanoa, että ole hiljaa ja anna muiden puhua tai tytölle voi sanoa, että kanna itse painavat tavarat. Sukupuoli ei tuo mukanaan mitään erityisoikeuksia. Kohteliaisuus on samoja asioita kaikille, siksi tytölle ei tarvitse avata ovea siksi, että tämä on tyttö vaan siksi, että tällä on kädet täynnä kantamuksia. Tytölle ei tarvitse tarjota elokuvailtaa tai kyytiä kotiin vain siksi, että jonkun mielestä se on kohteliasta.
[/quote]
Anna kun arvaan: jos joku kritisoi tätä kommenttia, alkaa vouhotus gold diggereistä, femakoista ja kaksinaismoralismista. Eikö niin? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:32"]
Muttei hän mikään villi poika ole koskaan ollut. Molemmat lapseni osaavat käyttäytyä. Osaavat sanoa kiitos ja istua kauniisti ravintolassa (jo pienestä saakka). Taitaa poikani olla vän ujo, ei varmasti osaa luontevasti kaikkialla käyttäytyä. Tytölle tämä on luontevampaa.
[/quote]
Se että sinun kokemuksesi lapsista on tuonlainen ei tarkoita, että kaikki tytöt olisivat luonnostaan ujompia tai parempitapaisia. Juurihan tuolla aloituksessakin kerrottiin, että lapset kasvatetaan erilaisiksi! Kasvatuksen lisäksi myös temperamentti vaikuttaa, mutta sukupuoli itsessään ei.
T: lapsena riehakas adhd-tyttö, ujon ja hiljaisen pojan isosisko.
[/quote]
Aivan. Molemmat on kasvatettu kohteliaiksi. Luultavasti persoonien eroista johtuu tuo luontevuuden ero.
Mutta olen kyllä kasvattanut lapseni eritavoin siinä mielessä, että tytöltä on vaadittu enemmän osamista ja pärjäämistä. Myönnän tämän täysin. (saattaa sekin johtua muusta kuin sukupuolesta, vaikea sanoa, koska he ovat erilaisia ja eri ikäisiä). Minusta jokaisen tulisi miettiä tätä. Uskon, että edelleen tytöt joutuvat enemmän tekemään esim kotitöitä. Vaikkei moni sitä myönnä.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:37"]
Jos tytöt ja pojat olisivat luonnostaan (biologisesti) kovin erilaisia, erot alkaisivat näkyä vasta murrosiässä hormonitoiminnan myötä.
Kuitenkin jo parivuotiaat ovat keskimäärin erilaisia, mikä kertoo erilaisesta kasvatuksesta: tytöille leperrellään ja poikavauvoja keinutellaan rajummin, tytöille ostetaan nukkeja ja harjoitetaan siten sosiaalisia taitoja ja empatiaa, poikien kanssa rakennellaan ja puhutaan hurjista jutuista. Nämä muovaavat tyttöjen ja poikien aivoja erilaisiksi, vaikka lähtökohdat ovat kutakuinkin samat.
[/quote]
En usko tähän. Esimerkiksi monet sukupuoltaan vaihtaneet ovat kokeneet elävänsä väärässä ruumiissa ja halunneet leikkiä nukeilla (siis pojan ruumiiseen syntyneet) jo kauan ennen murrosikää. On ihan selvää, että erot syntyvät muustakin kuin kasvatuksesta. Ei lasta voi niin paljon muovata, kuin moni kasvattaja luulee. En ymmärrä, miksi pidetään niin pahana sitä, että tytöt ja pojat keskimäärin suuntautuvat eri tavoin keskenään ja miksi sitä pidetään pelkkänä stereotyyppisenä ja keinotekoisena jakona. Jos koulussa pojat eivät menesty sen vuoksi, että heitä kasvattavat pääasiassa kiltit kympin tytöt jotka hakeutuvat mielellään opettajakoulutukseen, asiaa sietää tutkia.
[/quote]
Sukupuolenkorjausprosessissa vaaditaan Suomessa "toisen sukupuolen roolissa elämistä", eli on pakko luoda itselleen stereotyyppinen toisen sukupuolen identiteetti, jotta läpäisee psykologien haastattelut. Itse olen ihan tavallinen nainen ja odottava äiti, mutta leikin lapsena vain "poikien leluilla", nuket olivat tylsiä. Olenko siis todellisuudessa mies?
Olenitse asiassa myös opettajaksi opiskeleva nainen, kymppejäkin sain koko peruskouluajan ja stipendin parhaasta keskiarvosta. Olenko siis kiltti kympin tyttö, vaikka yläasteella lintsailin ja käyttäydyin kaikinpuolin huonosti ja teinimäisesti?
Omasta mielestäni pärjäsin koulussa hyvin nimenomaan kasvatukseni vuoksi: sain kasvaa omaksi itsekseni, mutta minulta myös vaadittiin paljon vastuuta, osittain varmasti sukupuoleni vuoksi. Sain kehittää "poikamaisina" pidettyjä ominaisuuksia kuten älykkyyttä ja matemaattisia taitoja, mutta koska en ole poika, jouduin myös ottamaan tytön roolin haltuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:32"]
Muttei hän mikään villi poika ole koskaan ollut. Molemmat lapseni osaavat käyttäytyä. Osaavat sanoa kiitos ja istua kauniisti ravintolassa (jo pienestä saakka). Taitaa poikani olla vän ujo, ei varmasti osaa luontevasti kaikkialla käyttäytyä. Tytölle tämä on luontevampaa.
[/quote]
Se että sinun kokemuksesi lapsista on tuonlainen ei tarkoita, että kaikki tytöt olisivat luonnostaan ujompia tai parempitapaisia. Juurihan tuolla aloituksessakin kerrottiin, että lapset kasvatetaan erilaisiksi! Kasvatuksen lisäksi myös temperamentti vaikuttaa, mutta sukupuoli itsessään ei.
T: lapsena riehakas adhd-tyttö, ujon ja hiljaisen pojan isosisko.
[/quote]
Sanoin, että poikani on ujompi
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:37"]
Jos tytöt ja pojat olisivat luonnostaan (biologisesti) kovin erilaisia, erot alkaisivat näkyä vasta murrosiässä hormonitoiminnan myötä.
Kuitenkin jo parivuotiaat ovat keskimäärin erilaisia, mikä kertoo erilaisesta kasvatuksesta: tytöille leperrellään ja poikavauvoja keinutellaan rajummin, tytöille ostetaan nukkeja ja harjoitetaan siten sosiaalisia taitoja ja empatiaa, poikien kanssa rakennellaan ja puhutaan hurjista jutuista. Nämä muovaavat tyttöjen ja poikien aivoja erilaisiksi, vaikka lähtökohdat ovat kutakuinkin samat.
[/quote]
En usko tähän. Kyllä luonnostaanikin kiinnostukset on erilaisia eri ihmisillä. Samoin tempperamentti, jotkut on vilkkaampia kuin toiset. Joku kiinnostuu autoista, joku ei millään. Ei se riipu siitä onko autoja kotona tuputettu vai ei. Esim meillä on paljon autoja ja lasten isä on niistä kiinnostunut. Olisi koska vaan päässyt mukaan remntoimaan ja rakentelemaan koneita. Muttei ole koskaan ollut kiinnostunut. Hän oli kiinnostunut lähinnä supersankareista. Ja lukemisesta ym.
Kyllä poikien ja tyttöjen erot näkyy jo pienestä saakka. Yksilöiden väliset erot kyllä näkyy vielä enemmän. Onhan rauhallisia poikia ja rasavilli tyttöjä. Kiinnostuksetkin vaihtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:42"]
Miksi niiltä pojilta ei eskarissa vaadita sitä pukemista? Tuo pöydän kattaminen on minusta kummallista, kun ruoa kuitenkin noudetaan muualta. Miksi siellä ei voisi olla lautasia pinossa?
[/quote]
Luin jostain projektista (Tasa-arvoinen varhaiskasvatus tms.), jossa videoitiin päiväkodin arkea. Lastenhoitajat ja opettajat eivät tietoisesti vaatineet tytöiltä enemmän, mutta jostain syystä niin tapahtui. Varmasti oma kasvatus yms. alitajunnan asiat olivat siinä merkittävässä roolissa.
Kun varhaiskasvattajille näytettiin video ja tulkintaa omasta käytöksestään, he huomasivat epätasa-arvoisen käytöksensä ja muuttivat toimintatapojaan. Eli jos asiaa ei ole koskaan miettinyt, on varmasti vaikea huomata kohtelevansa tyttöjä ja poikia eri tavoin. Jos omaa toimintaansa ei koskaan pohdi, jättää huomaamatta esim. sen, etteivät kaikki tytöt ole luonnostaan omatoimisia pärjääjiä tai kaikki pojat epäitsenäisiä avun tarvitsijoita.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 13:54"]Olen tainnut kasvattaa heidät kuin "tytöt" siinä mielessä, että perheeseemme ei oikeastaan koskaan kuulunut isää. Olin poikieni yh yli kymmenen vuotta ja nämä ovat siis pelkästään naisen kasvattamia melkein koko lapsuutensa ajan. Miehen malli tuli papasta ja enosta.
Heistä on kasvanut eettisiä, filosofisia, keskustelevia ja kohteliaita miehiä, joilla on poikkeuksellisen hyvin käytöstavat ja etikettikin hallussa. He tietävät pienet niksit miten itsestä annetaan rehti ja miellyttävä ensivaikutelma tai miten kanssaihmisille annetaan kiitosta. Miten käyttäydytään kiihkottomasti, mutta voidaan silti antaa kritiikkiä. En ole koskaan joutunut kuuntelemaan pään aukomista, vaan olen tuntenut aina saavani kunnioitusta äitinä ja naisenakin. He ovat itse puhuneetkin ajatuksistaan kasvettuaan aikuisiksi: juuri tuosta kunnioituksen tunteesta esimerkiksi.
Kyllä, uskon että olen kasvattanut heitä tavallaan niille tavoille, joita yleensä opetetaan tytöille. Silti heistä ei ole kasvanut "neitimäisiä" ja vielä vähemmän hinttejä.
[/quote] Ja sinähän olet poikiesi kanssa 24/7. Totuus voi olla hyvin toisenlainen. Niin usein nähnyt kuinka hyvien käytöstapojen alle piiloitetaan paska luonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ovat korjaushoidon läpikäyneet itse kertoneet. En perusta väitettäni mihinkään muuhun kuin muutamaan lehtijuttuun. Niiden perusteella olen alkanut ajattelemaan, että lapsi on tietoinen sukupuolestaan hyvin varhain. Tai hämmentynyt siitä hyvin varhain, jos on syntynyt väärään ruumiiseen. Se on aivan eri asia kuin olla tyttö, joka pitää autoista tai poika, joka haluaa tanssia balettia. Ei, et ole mielestäni "kiltti kympin tyttö" jollainen minulla oli mielessäni. Etkä ole myöskään mies, vaikka et pitänyt nukeista. Kun puhumme monimuotoisista asioista, on aina pakko hiukan yleistää, jotta ylipäätään voisi jostain aiheesta puhua. Sinutkin kasvatettiin hyvin, mutta silti lintsailit. Miten se on mahdollista? Tässä on pointti, jota haluaisin korostaa. Kasvatustyö EI määrää aina sitä, miten lapsi käyttäytyy.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:37"]
Jos tytöt ja pojat olisivat luonnostaan (biologisesti) kovin erilaisia, erot alkaisivat näkyä vasta murrosiässä hormonitoiminnan myötä.
Kuitenkin jo parivuotiaat ovat keskimäärin erilaisia, mikä kertoo erilaisesta kasvatuksesta: tytöille leperrellään ja poikavauvoja keinutellaan rajummin, tytöille ostetaan nukkeja ja harjoitetaan siten sosiaalisia taitoja ja empatiaa, poikien kanssa rakennellaan ja puhutaan hurjista jutuista. Nämä muovaavat tyttöjen ja poikien aivoja erilaisiksi, vaikka lähtökohdat ovat kutakuinkin samat.
[/quote]
En usko tähän. Kyllä luonnostaanikin kiinnostukset on erilaisia eri ihmisillä. Samoin tempperamentti, jotkut on vilkkaampia kuin toiset. Joku kiinnostuu autoista, joku ei millään. Ei se riipu siitä onko autoja kotona tuputettu vai ei. Esim meillä on paljon autoja ja lasten isä on niistä kiinnostunut. Olisi koska vaan päässyt mukaan remntoimaan ja rakentelemaan koneita. Muttei ole koskaan ollut kiinnostunut. Hän oli kiinnostunut lähinnä supersankareista. Ja lukemisesta ym.
Kyllä poikien ja tyttöjen erot näkyy jo pienestä saakka. Yksilöiden väliset erot kyllä näkyy vielä enemmän. Onhan rauhallisia poikia ja rasavilli tyttöjä. Kiinnostuksetkin vaihtelee.
[/quote]
Mutta johtuuko kiinnostus/kiinnostuksen puute jotain asiaa kohtaan sukupuolesta vai muista ominaisuuksista? Itse uskon vahvasti, että jälkimmäisestä.
Tytöt ja pojat ovat keskimäärin erilaisia, mutta yksilöiden väliset erot ovat suurempia. Lapset ovat kaikki yksilöjä, joten siksi ei pitäisi sokeasti olettaa, että "tuo tyttö varmasti pitää tuosta pinkistä prinsessamekosta, koska on tyttö". Ei siinä mitään, jos oletus osuisi oikeaan, mutta se ei ole 100% varmaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:40"]
MInä olen kasvattanut omat poikani siihen, että tytöt ja naiset ei ole mitään ihmeellistä. Tasa-arvo on sitä, että ei tarvitse totella tyttöä, jos käsky ei miellytä. Tytölle voi sanoa, että ole hiljaa ja anna muiden puhua tai tytölle voi sanoa, että kanna itse painavat tavarat. Sukupuoli ei tuo mukanaan mitään erityisoikeuksia. Kohteliaisuus on samoja asioita kaikille, siksi tytölle ei tarvitse avata ovea siksi, että tämä on tyttö vaan siksi, että tällä on kädet täynnä kantamuksia. Tytölle ei tarvitse tarjota elokuvailtaa tai kyytiä kotiin vain siksi, että jonkun mielestä se on kohteliasta.
[/quote]
Anna kun arvaan: jos joku kritisoi tätä kommenttia, alkaa vouhotus gold diggereistä, femakoista ja kaksinaismoralismista. Eikö niin? :)
[/quote]
Ei vaan kritisointi sitä kohtaan, että poikia ei kasvateta tyttöjä varten tai päinvastoin. Turhan usein kohteliaisuus ja hyvä käytös on sitä, että miespuolihen henkilö tekee jotain. Myös koulu ohjaa tähän. Minä en, koska sukupuoli ei ole olennainen asia vaan teot. Pojillani ei ole tarvetta miettiä, riittääkö koulussa salaattia kaikille. He ovat riittävän omatoimisia ottamaan oman osansa ja jos ei kaikille riitä, niin se on voi voi.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 15:16"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 14:40"]
MInä olen kasvattanut omat poikani siihen, että tytöt ja naiset ei ole mitään ihmeellistä. Tasa-arvo on sitä, että ei tarvitse totella tyttöä, jos käsky ei miellytä. Tytölle voi sanoa, että ole hiljaa ja anna muiden puhua tai tytölle voi sanoa, että kanna itse painavat tavarat. Sukupuoli ei tuo mukanaan mitään erityisoikeuksia. Kohteliaisuus on samoja asioita kaikille, siksi tytölle ei tarvitse avata ovea siksi, että tämä on tyttö vaan siksi, että tällä on kädet täynnä kantamuksia. Tytölle ei tarvitse tarjota elokuvailtaa tai kyytiä kotiin vain siksi, että jonkun mielestä se on kohteliasta.
[/quote]
Anna kun arvaan: jos joku kritisoi tätä kommenttia, alkaa vouhotus gold diggereistä, femakoista ja kaksinaismoralismista. Eikö niin? :)
[/quote]
Ei vaan kritisointi sitä kohtaan, että poikia ei kasvateta tyttöjä varten tai päinvastoin. Turhan usein kohteliaisuus ja hyvä käytös on sitä, että miespuolihen henkilö tekee jotain. Myös koulu ohjaa tähän. Minä en, koska sukupuoli ei ole olennainen asia vaan teot. Pojillani ei ole tarvetta miettiä, riittääkö koulussa salaattia kaikille. He ovat riittävän omatoimisia ottamaan oman osansa ja jos ei kaikille riitä, niin se on voi voi.
[/quote]
En tajua miten salaatin hamstraus liittyy käsillä olevaan aiheeseen. Mutta kai se on vaan voi voi.
Multipeukuttelija taas myyräntöissään.
Jos tytöt ja pojat olisivat luonnostaan (biologisesti) kovin erilaisia, erot alkaisivat näkyä vasta murrosiässä hormonitoiminnan myötä.
Kuitenkin jo parivuotiaat ovat keskimäärin erilaisia, mikä kertoo erilaisesta kasvatuksesta: tytöille leperrellään ja poikavauvoja keinutellaan rajummin, tytöille ostetaan nukkeja ja harjoitetaan siten sosiaalisia taitoja ja empatiaa, poikien kanssa rakennellaan ja puhutaan hurjista jutuista. Nämä muovaavat tyttöjen ja poikien aivoja erilaisiksi, vaikka lähtökohdat ovat kutakuinkin samat.