Mieheni vanhemmat pitävät minua tyhmänä
Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa teini-iästä alkaen. Hänen vanhempansa ovat kultturelleja, arvokkaita ja varakkaita. Oma perheeni pienituloinen, mutta lämminhenkinen, huumorintajuinen ja rakastava.
Mieheni on saanut hyvin sivistävän kasvatuksen aina klassisesta musiikista maalaustaiteeseen. Minäkin olen kiinnostunut esim. runoudesta ja kirjallisuudesta, keskustelen niistä mielelläni ja koen olevani mieheni kanssa samanhenkinen. Ongelma on, kuten sanoin, miehen vanhemmat.
Luulen, että he ensimmäisen kerran tuomitsivat minut kun kuulivat vanhempieni duunariammateista. He olivat myös selvästi pettyneitä poikansa tyttöystävän kiinnostukseen humanistisia aineita kohtaan, koska eihän niillä hankita kovapalkkaista työtä. He varmasti arvaavat poliittisten mielipiteideni eroavan radikaalisti heidän ajatuksistaan, mutta silti jatkuvasti loukkaavat minua puhumalla vähättelevään sävyyn esim. pienituloisista (kuten vanhempani).
He saattavat kesken keskustelun alkaa selittää minulle mitä yksinkertaisimpia asioita, tyyliin: "Tiedäthän sinä ,"AP", mikä on evoluutioteoria/psykologia/maailmansota/joku säveltäjä?". He ovat suoraan ilmoittaneet, että tuskin pääsen haluamalleni alalle yliopistoon, ja että minun kannattaisi harkita helpompia aloja. He ovat vihjailleet siitä, että minum ja mieheni kannattaisi muuttaa eri kaupunkeihin opiskelemaan, varmaankin taka-ajatuksena toive meidän erosta.
Ja mikä pahinta, minä hyydyn hiljaiseksi, nyökkäileväksi ja naurahtelevaksi hissukaksi heidän seurassaan, heidän harjoittamansa asenne on todella purrut. Vihaan tätä.
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:20"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:15"] [quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:13"]No miksi yrität osallistua keskusteluun? Minä en edes yritä puhua miehen sukulaisten kanssa mitään, evvk. Miksi sulle on niin tärkeää saada heidän hyväksyntänsä? Jos pari kertaa vuodessa näkee, jouluna ja juhannuksena, niin sama kai se on, miten kohtelevat. [/quote] Koska olemme heidän kanssaan tekemisissä todella usein, heidän tahdostaan. Ap [/quote] Kuulostaapa omituiselta. Sanokaa, että on kiire, ettekä ehdi. 2-3 tapamista vuodesta on ihan normaalia, ei sen useammin tarvi nähdä. Me käydään miehen vanhemmilla äitienpäivänä, isänpäivänä ja jouluna. Asuvat puolen tunnin ajomatkan päässä. [/quote] Joo, he siis asuvat toisella paikkakunnalla ja aina ilmoittavat poikaystävälleni olevansa tulossa tällöin ja tällöin kylään. Heidän sukunsa on tosi tiivis ja heistä tällainen on kai normaalia. ap
[/quote]
Sulla on myös oikeus määrätä kyläilijöistä kodissanne. Kasva aikuiseksi ja ota vastuu itsestäsi, älä anna itseäsi pompottaa kuin pikkulasta. Itse en olisi tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät selvästi hyväksy minua. Joko olet pois kotoa silloin kun appivanhemmat kyläilevät, tai sanot heille etteivät ole tervetulleita. Mutta ensiksi puhut miehesi kanssa, ja sovitte yhteiset säännöt kyläilyille.
[/quote]
Joo, luulen, että tähän vaikuttaa se, että aloimme seurustelemaan niin nuorena. En siksi osaa kohdata heitä kuin aikuinen toisen aikuisen, vaan olen aina se 17-vuotias tyttö, joka tupasahti heidän elämäänsä pyytämättä. Olet oikeassa, ehkä voisin ottaa jämäkämmän asenteen.
ap
Näkeekö poikaystäväsi miten vanhempansa sinua kohtelevat, vaikka ei siitä heille suoraan sanokaan? Vai kieltääkö koko jutun?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:30"]
Kasvata lisää itsetuntoa. Jos mulle sanottais noin, niin ajattelisin jo kysymysvaiheessa, että eiii... mitä tuo moukka aikoo oikein mulle selittää ja antaisin sen tavallaan näkyä hänelle päin. Hänen puhuessaan ehkä katselisin vähän seinille välillä, tai kirjahyllyyn, jos joku keskeyttäisi, ei haittaisi, jne.
Anna tollon maistaa omaa lääkettään. Saatko yhtään kiinni mitä tarkoitan?
[/quote]
Kannattaako alentua samalle tasolle, silloin teitä on kaksi huonosti käyttäytyvää. Vähättelijää voi toki näpäyttää osoitamalla olevansa jotain muuta kuin odotetaan, mutta kannattaa pitää ns. moraalinen jalusta, käyttäytymällä itse korrektisti. Jos lähtee samaan leikkiin itse mukaan, ei ole enää perusteita valittaa toisen käytöksestä,
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:33"]Näkeekö poikaystäväsi miten vanhempansa sinua kohtelevat, vaikka ei siitä heille suoraan sanokaan? Vai kieltääkö koko jutun?
[/quote]
Luulen että näkee, pakko kai sen on nähdä! Mutta en ole ainakaan saanut sitä tunnustamaan. Menee vähän hämilleen kun tuon asian esille.
ap
Varmasti todella ärsyttävää. Älä nyt pahastu, mutta olet ilmeisesti aika nuori (kun sanoit reilu parikymppinen)? Minua ärsytti appivanhemmissani moni asia nuorempana (olemme olleet yhdessä 21-vuotiaista), mutta myöhemmin kun itsetuntoni vahvistui niin olen pystynyt pysymään tuollaisten kommenttien yläpuolella eikä heidän välillä omituinen käytöksensä vaivaa minua enää lainkaan.
Mun mies oli myös nuorempana hyvin tottelevainen varsinkin äitiään kohtaan, mutta hänkin itsenäistyi vuosien myötä. Sitä odotellessa sinun kannattaa pitää kiinni omista tarpeistasi järkevissä rajoissa, vaikka se herättäisikin vastustusta miehessäsi. Esim. me vietimme joulut omissa kodeissamme erillään ennen lapsia, ja lasten tultua olemme pitäneet vuorojoulut. Aluksi tämä oli vaikea pala miehen vanhemmille, mutta kun olen asiallisesti ja rauhallisesti osoittanut, että tämä on ainoa reilu ja meille sopiva järjestely, niin he ovat sen hyväksyneet. Joten jos et joskus halua lähteä appivahnemmille, niin järjestät jotain omaa menoa ja et vain lähde! Ja muutenkin ei kaikkeen tarvitse suostua eikä kaikessa mennä heidän ehdoillaan.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:20"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:15"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:13"]No miksi yrität osallistua keskusteluun? Minä en edes yritä puhua miehen sukulaisten kanssa mitään, evvk. Miksi sulle on niin tärkeää saada heidän hyväksyntänsä? Jos pari kertaa vuodessa näkee, jouluna ja juhannuksena, niin sama kai se on, miten kohtelevat. [/quote] Koska olemme heidän kanssaan tekemisissä todella usein, heidän tahdostaan. Ap
[/quote]
Kuulostaapa omituiselta.
Sanokaa, että on kiire, ettekä ehdi. 2-3 tapamista vuodesta on ihan normaalia, ei sen useammin tarvi nähdä. Me käydään miehen vanhemmilla äitienpäivänä, isänpäivänä ja jouluna. Asuvat puolen tunnin ajomatkan päässä.
[/quote]
En mä nyt sano että tämäkään sen parempi on. Ensin pidetään etäisyyttä ja myöhemmin lapsia tungetaan jatkuvasti hoitoon. Tuttua, enkä tarkoita nyt edellistä vaan ylipäänsä tällainen käytös on niin nähty.
Kyllä me nähdään useammin mihen vanhempia. Omiani näen useammin, sillä he tulevat itsekin käymään useammin. Miehen vanhemmille kaikki on aina vaikeaa.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:30"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:26"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:19"]Mulle itselle toi olis tosi painava syy olla käymättä. Poikaystäväs voisi myös jutella vanhempiensa kanssa. Kuulostaa ihan "piilo"kiusaamiselta. Äh.. Että mua ärsyttää tollaset kokoomuslaiset..
[/quote]
Tästä minun pitikin vielä sanoa: poikaystävä on kasvatettu ihan hurjaan vanhempien kunnioitukseen, vielä näin reilusti yli parikymppisenä välttää konflikteja viimeiseen saakka. Heidän perheestääm puuttuu täysin se lämminhenkinen huumori, mihin olen omassani tottunut.
ap
[/quote]
Silti hänen pitäisi asiallisesti keskustella vanhempiensa kanssa. Ei se kunnioitusta mihinkään poista. Vähätteleekö poikaystäväsi tilannetta? Vai eikä hän näe sitä? Tuo on alentavaa käytöstä ja varmasti tekee sinulle pahan mielen ja fiiliksen "onko mussa jotain vikaa?" vaikka ei todellakaan ole.
[/quote]
Olenhan minä tietysti yrittänyt tästä puhua poikaystävän kanssa, useaankin otteeseen, mutta hän välttelee aihetta: "Ai niinkö... no ei ne varmasti sinua tyhmänä pidä. En usko. Tuskin. Kyllä ne ajanmittaan huomaa. Harmi."
Ap
[/quote]
Tuo kertoo sen että poikaystäväs tietää miten asia on, mutta haluaa sulkea silmänsä siltä koska niin pääsee helpommalla. Avaudu kuinka paha mieli sulla on ja pyydä että hän juttelee vanhempiensa kanssa jos susta välittää. Laita hänet valitsemaan sinut tai he. Eikä hänen tarvitse vanhemmilleen kertoa että sinä pyysit juttelemaan vaan että hän on itse huomannut tälläistä käytöstä. Et sinäkään varmasti hyväksyisi jos omat vanhempasi käyttäytyisivät poikaystävääsi kohden samoin miten he sinua? Vaadi myös poikaystävältäsi samaa.
Älkää tavatko heillä vaan jossain muualla. Älä turhaan puhu heille omista asioistasi.
Turhan monet ihmiset ovat pölvästejä, jotka tuomitsevat muut näiden ulkonäön, koulutuksen tai taustan perusteella.
He eivät halua oppia tuntemaan sinua, joten pysy heistä erossa.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:37"]
Varmasti todella ärsyttävää. Älä nyt pahastu, mutta olet ilmeisesti aika nuori (kun sanoit reilu parikymppinen)? Minua ärsytti appivanhemmissani moni asia nuorempana (olemme olleet yhdessä 21-vuotiaista), mutta myöhemmin kun itsetuntoni vahvistui niin olen pystynyt pysymään tuollaisten kommenttien yläpuolella eikä heidän välillä omituinen käytöksensä vaivaa minua enää lainkaan.
Mun mies oli myös nuorempana hyvin tottelevainen varsinkin äitiään kohtaan, mutta hänkin itsenäistyi vuosien myötä. Sitä odotellessa sinun kannattaa pitää kiinni omista tarpeistasi järkevissä rajoissa, vaikka se herättäisikin vastustusta miehessäsi. Esim. me vietimme joulut omissa kodeissamme erillään ennen lapsia, ja lasten tultua olemme pitäneet vuorojoulut. Aluksi tämä oli vaikea pala miehen vanhemmille, mutta kun olen asiallisesti ja rauhallisesti osoittanut, että tämä on ainoa reilu ja meille sopiva järjestely, niin he ovat sen hyväksyneet. Joten jos et joskus halua lähteä appivahnemmille, niin järjestät jotain omaa menoa ja et vain lähde! Ja muutenkin ei kaikkeen tarvitse suostua eikä kaikessa mennä heidän ehdoillaan.
[/quote]
Olisko 24v, jos on 17v tullut perheeseen ja 7:ssä vuodessa tilanne ei ole muuttunut?
Opiskeleeko poikaystäväsi jotain vanhempiensa hyväksymää alaa?
Humanistiset alathan ovat sivistyksen kovinta ydintä, luulisi, että tajuaisivat tämän.
Yritä olla epäilemättä itseäsi. Sinä olet arvokas juuri sellaisena kuin olet, kuten myös vanhempasi. Ette ole lainkaan vähempiarvoisia kuin appivanhemmat. Ja totta kai sinun täytyy tehdä ne valinnat esim. opiskelun suhteen, mitkä itse koet oikeiksi.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:30"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:26"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:19"]Mulle itselle toi olis tosi painava syy olla käymättä. Poikaystäväs voisi myös jutella vanhempiensa kanssa. Kuulostaa ihan "piilo"kiusaamiselta. Äh.. Että mua ärsyttää tollaset kokoomuslaiset.. [/quote] Tästä minun pitikin vielä sanoa: poikaystävä on kasvatettu ihan hurjaan vanhempien kunnioitukseen, vielä näin reilusti yli parikymppisenä välttää konflikteja viimeiseen saakka. Heidän perheestääm puuttuu täysin se lämminhenkinen huumori, mihin olen omassani tottunut. ap [/quote] Silti hänen pitäisi asiallisesti keskustella vanhempiensa kanssa. Ei se kunnioitusta mihinkään poista. Vähätteleekö poikaystäväsi tilannetta? Vai eikä hän näe sitä? Tuo on alentavaa käytöstä ja varmasti tekee sinulle pahan mielen ja fiiliksen "onko mussa jotain vikaa?" vaikka ei todellakaan ole. [/quote] Olenhan minä tietysti yrittänyt tästä puhua poikaystävän kanssa, useaankin otteeseen, mutta hän välttelee aihetta: "Ai niinkö... no ei ne varmasti sinua tyhmänä pidä. En usko. Tuskin. Kyllä ne ajanmittaan huomaa. Harmi." Ap [/quote] Tuo kertoo sen että poikaystäväs tietää miten asia on, mutta haluaa sulkea silmänsä siltä koska niin pääsee helpommalla. Avaudu kuinka paha mieli sulla on ja pyydä että hän juttelee vanhempiensa kanssa jos susta välittää. Laita hänet valitsemaan sinut tai he. Eikä hänen tarvitse vanhemmilleen kertoa että sinä pyysit juttelemaan vaan että hän on itse huomannut tälläistä käytöstä. Et sinäkään varmasti hyväksyisi jos omat vanhempasi käyttäytyisivät poikaystävääsi kohden samoin miten he sinua? Vaadi myös poikaystävältäsi samaa.
[/quote]
Tuollaiset "minä tai he"-ultimaatumit ovat juuri sellaista mitä odottaisi pojan perheeltä, eikä kovin kypsää käytöstä...
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:30"]
Kasvata lisää itsetuntoa. Jos mulle sanottais noin, niin ajattelisin jo kysymysvaiheessa, että eiii... mitä tuo moukka aikoo oikein mulle selittää ja antaisin sen tavallaan näkyä hänelle päin. Hänen puhuessaan ehkä katselisin vähän seinille välillä, tai kirjahyllyyn, jos joku keskeyttäisi, ei haittaisi, jne.
Anna tollon maistaa omaa lääkettään. Saatko yhtään kiinni mitä tarkoitan?
[/quote]
Kannattaako alentua samalle tasolle, silloin teitä on kaksi huonosti käyttäytyvää. Vähättelijää voi toki näpäyttää osoitamalla olevansa jotain muuta kuin odotetaan, mutta kannattaa pitää ns. moraalinen jalusta, käyttäytymällä itse korrektisti. Jos lähtee samaan leikkiin itse mukaan, ei ole enää perusteita valittaa toisen käytöksestä,
[/quote]
Juuri näin! Hyvä lisäys. Jos itse teen tuota, katson, ettei se ylitä sen toisen "moukkuuden" tasoa, ja toki esim. teeskentelen, että keskeytys nyt vain herpaannutti minut niin pahasti, että näin nyt kävi. Mitään tietenkään selittelemättä, mutta sellaista päänsisäistä stooria. Tosin en mä sitä mieti, mutta sanoin, jos joku epäili niin :))
Ja tätä teen vain jos ilmassa on selvää minun vähättelyä. Jos joku on vain moukka en välttis pahastu laisinkaan!
Muista antaa takaisin samalla mitalla sitten kun ovat vanhoja ja raihnaisia. Kosto on elämän suola ja armoa ei tunneta!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:30"]
Kasvata lisää itsetuntoa. Jos mulle sanottais noin, niin ajattelisin jo kysymysvaiheessa, että eiii... mitä tuo moukka aikoo oikein mulle selittää ja antaisin sen tavallaan näkyä hänelle päin. Hänen puhuessaan ehkä katselisin vähän seinille välillä, tai kirjahyllyyn, jos joku keskeyttäisi, ei haittaisi, jne.
Anna tollon maistaa omaa lääkettään. Saatko yhtään kiinni mitä tarkoitan?
[/quote]
Kannattaako alentua samalle tasolle, silloin teitä on kaksi huonosti käyttäytyvää. Vähättelijää voi toki näpäyttää osoitamalla olevansa jotain muuta kuin odotetaan, mutta kannattaa pitää ns. moraalinen jalusta, käyttäytymällä itse korrektisti. Jos lähtee samaan leikkiin itse mukaan, ei ole enää perusteita valittaa toisen käytöksestä,
[/quote]
Juuri näin! Hyvä lisäys. Jos itse teen tuota, katson, ettei se ylitä sen toisen "moukkuuden" tasoa, ja toki esim. teeskentelen, että keskeytys nyt vain herpaannutti minut niin pahasti, että näin nyt kävi. Mitään tietenkään selittelemättä, mutta sellaista päänsisäistä stooria. Tosin en mä sitä mieti, mutta sanoin, jos joku epäili niin :))
Ja tätä teen vain jos ilmassa on selvää minun vähättelyä. Jos joku on vain moukka en välttis pahastu laisinkaan!
[/quote]
Voihan sitä herpaantumistakin siis pahoitella muodon vuoksi, toki, on ehkä hyväkin, mutta silti sitä sitten aina oh hoh, vain sattuu.
Mutta muuten olen sitä mieltä, että tässä tilanteessa ei toimi varmaan tämä muuta kuin korkeintaan niihin tilanteisiin, joita vain jää jäljelle. Itse asiaan tarvitaan suurempia muutoksia.
Ole ärhäkämpi, jämäkämpi, rohkeasti sinä. Olet selvästi hyvin käyttäytyvä ja kohtelias, mikä ei ole virhe, mutta tässä maailmassa pitää myös osata ptää puoliansa. Kerro kohteliaasti ja napakasto tietäväsi mikä on evoluutioteoria. Mainitse poliittisissa keskusteluissa oma kantasi, älä haasta riitaa, mutya ei sinun tarvitse kumarrellakaan. Et ole enää teini, olet aikuinen nainen, sinulla on aikuisen naisen arvo. Laita heidät huomaamaan se.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 13:10"]
Ja nämä ovat siis vain muutamia esimerkkejä jatkuvasta vähättelystä, huvittuneista katseista ja säälivistä vilkaisuista mitä saan aina kun vaikka yritän osallistua keskusteluun. ap
[/quote]
Kiusaamistahan tuo on.Tavoitteena lienee saada sinut häipymään kuvioista. Anopin mielipide ratkaisee aina, kuka on hänen pojalleen se oikea. Sinä et ilmeisesti ole (hänen mielestään). Huumorintajuttomuus on iso puute ihmisessä. Sinuna ottaisin asian rohkeasti puheeksi appivanhempien kanssa. Jos tilanne jatkuu, voit olla varma, etteivät mahdolliset lapsesi "kelpaisi" appivanhemmille, vaan he saisivat kuulla paitsi itseään myös sinua koskevia moitteita. Poikaystäväsi on tietenkin lojaali vanhemmilleen. Ikävintä olisi, että olisit lopulta koko suvun "musta lammas" eli vääränlaisista lähtökohdista sukuun naitu henkilö, jota kaikkien on "lupa" katsoa nenänvartta pitkin alaspäin.
Vanhuus tulee niillekin. Kas kun eivät sitä tajua
Niin et ole enää se kiltti teinityttö vaan olet aikuinen nainen ja sinun itse on lunastettava se paikkasi tässä maailmassa.
Poikaystävänkin on kasvettava mieheksi ja autettava sinua edes sen verran ettei hyväksy kiusaamista ja piilovittuilua ja vähättelyä.
Pidä asialliset välit, pidä puolesi, älä lannistu, älä usko muiden vähättelyjä ja älä ikinä kerro mitään henkilökohtaista koska se käännetään myöhemmin sinua vastaan!
Ole mahdollisimman vähän tekemisissä. Jos tulevat kylään niin lähdet välillä omiin menoisi vaikka kaverin kanssa kahville...poikaystävä voi viihdyttää vanhempiaan 24/7 jos haluaa...sinun ei tarvitse.
Älä nöyristele! Ole rohkeasti oma itsesi ja jos jollekulle ei kelpaa niin se ei ole sinun ongelmasi.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 14:42"]
Niin et ole enää se kiltti teinityttö vaan olet aikuinen nainen ja sinun itse on lunastettava se paikkasi tässä maailmassa.
Poikaystävänkin on kasvettava mieheksi ja autettava sinua edes sen verran ettei hyväksy kiusaamista ja piilovittuilua ja vähättelyä.
Pidä asialliset välit, pidä puolesi, älä lannistu, älä usko muiden vähättelyjä ja älä ikinä kerro mitään henkilökohtaista koska se käännetään myöhemmin sinua vastaan!
Ole mahdollisimman vähän tekemisissä. Jos tulevat kylään niin lähdet välillä omiin menoisi vaikka kaverin kanssa kahville...poikaystävä voi viihdyttää vanhempiaan 24/7 jos haluaa...sinun ei tarvitse.
Älä nöyristele! Ole rohkeasti oma itsesi ja jos jollekulle ei kelpaa niin se ei ole sinun ongelmasi.
[/quote]
Joo, anna kaks kertaa kovemmin takas!
Ylimielisiä juntteja. Älä välitä.