Ilkeä ja julma mies - uusi taktiikka selviämiseen
Mieheni on aivan hirveä: tuossa noin kolmisen tuntia sitten taas raivosi, huusi täysillä ja heitteli tavaroita seinään sekä solvasi minua, sillä tein itselleni iltapalaa ja se kuulemma häiritsi, vaikka hän samaan aikaan katseli televisiota eikä ollut edes tehnyt vielä iltatoimiakaan. Mies haukkui minua eri sanankääntein sekä tyhmäksi, rumaksi että muutenkin totaalisen kelvottomaksi ihmiseksi. Päätin nyt, että olen aina vain ystävällinen, vaikka hän olisi kuinka ilkeä minua kohtaan. Äsken kävelin ohitse hänen sänkynsä, jolloin hän tiuski ja solvasi minua kovaan ääneen. Sanoin vain "hyvää yötä!".
Toimiikohan tämä taktiikka; saa nähdä. Toisaalta hänen omat vanhempansa ovat juuri hiirulaismaisen kilttejä, vaikka mieheni on tosi ilkeä ja tökerö heitäkin kohtaan, joten voi olla, että ei öykkäriin tepsi edes kiltteys. Aiemmin olen aina ottanut hänen sanansa vakavasti ja pahoittanut mieleni sekä yrittänyt sanoa, miten pahalta se tuntuu, mutta ei mun mieheeni auta mikään järkipuhe ainakaan. :/ Tässä on ero suunnitteilla ollut jo useamman kuukauden, mutta en ole vielä uskaltautunut ottamaan ensimmäistä askelta siihen suuntaan - kunpa saisin jostain voimia. Toivon aina, että tilanne muuttuisi parempaan, mutta jo viimeistään seuraavana päivänä saan taas kohdata joko julmia sanoja tai sitten raivareita, tavaroitteni rikkomisia ja joskus jopa väkivaltaakin (tosin nykyään harvemmin onneksi).
Kommentit (70)
Ap mitä helvettiä... ootko jotenkin manipuloitu jäämään tai sekaisin. Siis oikea ratkaisuhan olisi erota :D
Minun mieheni on myös todella ilkeä ja julma minua kohtaan. Olen ollut hiljaa ja yrittänyt ymmärtää ja selitellä itselleni, että josko hän vain on stressaantunut tjt. Sillä seurauksella vaiennut, että lääkäri totesi yllätyksekseni mulla vakavan masennuksen.
Mies on herätellyt minua humalassa öisin kuulemaan totuuksia itsestäni, mitään en osaa koskaan: autossa saan kuulla aina ajamisestani, en osaa edes käynnistää autoa, koiran vesikippaa tullaan mulle aamulla sängynviereen heiluttaa että "sekin on tyhjä!", kerran viedessään mut töihin kaasutti pois silleen, että ruopi kadun kuravedet päälleni.
Mutta siis mä oon yrittänyt vuosien mittaan ihan kaikkea. Oon ollut hiljaa yli vuoden ja nyt kun avauduin hänelle ja kerroin seikkaperäisesti miten ja millä sanoin hän on mua loukannut niin hän vastas vaan, että pn etsinyt asuntoa koska sitähän Minä oon halunnut. Totesin hänelle itkien, että en ole muuta toivonut kuin sitä että hän olisi mulle kiltti. Tähän en sain takaisin naljailua ja kuulemma Kaikki tietää miten vaikea ihminen minä olen jne.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 00:46"]
Mieheni on aivan hirveä: tuossa noin kolmisen tuntia sitten taas raivosi, huusi täysillä ja heitteli tavaroita seinään sekä solvasi minua, sillä tein itselleni iltapalaa ja se kuulemma häiritsi, vaikka hän samaan aikaan katseli televisiota eikä ollut edes tehnyt vielä iltatoimiakaan. Mies haukkui minua eri sanankääntein sekä tyhmäksi, rumaksi että muutenkin totaalisen kelvottomaksi ihmiseksi. Päätin nyt, että olen aina vain ystävällinen, vaikka hän olisi kuinka ilkeä minua kohtaan. Äsken kävelin ohitse hänen sänkynsä, jolloin hän tiuski ja solvasi minua kovaan ääneen. Sanoin vain "hyvää yötä!".
Toimiikohan tämä taktiikka; saa nähdä. Toisaalta hänen omat vanhempansa ovat juuri hiirulaismaisen kilttejä, vaikka mieheni on tosi ilkeä ja tökerö heitäkin kohtaan, joten voi olla, että ei öykkäriin tepsi edes kiltteys. Aiemmin olen aina ottanut hänen sanansa vakavasti ja pahoittanut mieleni sekä yrittänyt sanoa, miten pahalta se tuntuu, mutta ei mun mieheeni auta mikään järkipuhe ainakaan. :/ Tässä on ero suunnitteilla ollut jo useamman kuukauden, mutta en ole vielä uskaltautunut ottamaan ensimmäistä askelta siihen suuntaan - kunpa saisin jostain voimia. Toivon aina, että tilanne muuttuisi parempaan, mutta jo viimeistään seuraavana päivänä saan taas kohdata joko julmia sanoja tai sitten raivareita, tavaroitteni rikkomisia ja joskus jopa väkivaltaakin (tosin nykyään harvemmin onneksi).
[/quote]
Ompa sulla kauheeta.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:05"]
Minun mieheni on myös todella ilkeä ja julma minua kohtaan. Olen ollut hiljaa ja yrittänyt ymmärtää ja selitellä itselleni, että josko hän vain on stressaantunut tjt. Sillä seurauksella vaiennut, että lääkäri totesi yllätyksekseni mulla vakavan masennuksen. Mies on herätellyt minua humalassa öisin kuulemaan totuuksia itsestäni, mitään en osaa koskaan: autossa saan kuulla aina ajamisestani, en osaa edes käynnistää autoa, koiran vesikippaa tullaan mulle aamulla sängynviereen heiluttaa että "sekin on tyhjä!", kerran viedessään mut töihin kaasutti pois silleen, että ruopi kadun kuravedet päälleni. Mutta siis mä oon yrittänyt vuosien mittaan ihan kaikkea. Oon ollut hiljaa yli vuoden ja nyt kun avauduin hänelle ja kerroin seikkaperäisesti miten ja millä sanoin hän on mua loukannut niin hän vastas vaan, että pn etsinyt asuntoa koska sitähän Minä oon halunnut. Totesin hänelle itkien, että en ole muuta toivonut kuin sitä että hän olisi mulle kiltti. Tähän en sain takaisin naljailua ja kuulemma Kaikki tietää miten vaikea ihminen minä olen jne.
[/quote]
Mua kiinnostaa tietää missä vaiheessa miehestä tuli tuollainen? Koska eihän hän voinut olla alusta asti, eihän tuollaisen kanssa kukaan täysjärkinen jatkaisi eloa?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:05"]
Minun mieheni on myös todella ilkeä ja julma minua kohtaan. Olen ollut hiljaa ja yrittänyt ymmärtää ja selitellä itselleni, että josko hän vain on stressaantunut tjt. Sillä seurauksella vaiennut, että lääkäri totesi yllätyksekseni mulla vakavan masennuksen. Mies on herätellyt minua humalassa öisin kuulemaan totuuksia itsestäni, mitään en osaa koskaan: autossa saan kuulla aina ajamisestani, en osaa edes käynnistää autoa, koiran vesikippaa tullaan mulle aamulla sängynviereen heiluttaa että "sekin on tyhjä!", kerran viedessään mut töihin kaasutti pois silleen, että ruopi kadun kuravedet päälleni. Mutta siis mä oon yrittänyt vuosien mittaan ihan kaikkea. Oon ollut hiljaa yli vuoden ja nyt kun avauduin hänelle ja kerroin seikkaperäisesti miten ja millä sanoin hän on mua loukannut niin hän vastas vaan, että pn etsinyt asuntoa koska sitähän Minä oon halunnut. Totesin hänelle itkien, että en ole muuta toivonut kuin sitä että hän olisi mulle kiltti. Tähän en sain takaisin naljailua ja kuulemma Kaikki tietää miten vaikea ihminen minä olen jne.
[/quote]
Toi "asuonnon katseleminen" on vaan showta, pelkkää mielenosoitusta, jolla kalasteltiin sut vakuuttamaan, kuinka haluat pysyä kyseisen ihmisen kanssa yhdessä.
Usko pois, kyseinen mies ei kykene kohtelemaan sinua ystävällisesti ja näkee aina vain vikoja sinussa, muttei itsessään.
Mies ei tule muuttumaan ja sinun nimenomaan pitäisi erota hänestä sen sijaan, että pyydät häntä muuttumaan.
Ryhdistäydy! Ero tulee olemaan vaikea, joten tarvitset voimia.
Miks ihmeessä jatkatte tuollaisten ihmisten kanssa?
On tunnevammasia ihmisiä, jotka käyttää vaan teidän kiltteyttä hyväksi. Ei ne muutu mikskään.
Ihan suututtaa et miks alistutte tuommoseen!
Ja onko parisuhteen tarkoitus olla joku selviytymiskamppailu? Et miten selviää toisen p#skasta käytöksestä? Väkisinhän siinä rapistuu itsetunto, itsensä kunnioitus ja oikeudentaju yms.
Erotkaa, molemmat. Paras selviytymiskeino on vaihtaa mies tai olla ilman miestä. menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuutta voi.
Mieheni persoonallisuus humaltuessa alkoi muuttumaan joskus 32v. Ennen niin mukava mies muuttui hirviöksi illan taittuessa yöksi.
Mieheni kertoi muutama vuosi sitten kokeilleensa kaverin kanssa maria. Oon miettinyt vahingoittiko tämä yksi (?) kerta jo hänen aivojaan. En tiedä onko käyttänyt useamminkin, mutta sen on täytynyt tapahtua hyvin harvoin, koska olen itse erittäin huumevastainen ja haistaisin kyllä jos ois käytetty. Tää on jännää, että olen korkeasti koulutettu, hyvässä työssä ja arvostettu työyhteisössäni. Mulla on ystäviä jne. Mutta nyt mä oon alkanut uskoa mieheni puheita ja olen ties miten pitkään sairaslomalla.
Tule ap sitten kertomaan miten menee, jos yrität narsistin neuvoilla.
No niin. Nyt aamulla mies oli lähdettyään töihin vienyt mun pari lempiruokaani sekä limut pois jääkaapista. Olin itse maksanut niistä. Mies on aiemminkin heitellyt roskikseen mun lempiruokia jääkaapista, jos on jostain syystä minulle vihainen. Eilen mies suuttui, kun söin iltapalaa sekä ilmeisesti siksi, kun nostin lapsen omaan sänkyynsä nukkumaan miehen vierestä (mies lupasi, että saan laittaa lapsen nukkumaan aikaisintaan tunnin sen jälkeen, kun mies oli nukahtanut - mies haluaa lapsen viereensä nukkumaan nukahtaessaan). Mies sitten oli nostanut yöllä lapsen takaisin viereensä nukkumaan. Aamulla mies pakotti minut heräämään yhtä aikaisin kuin oli itsekin herännyt, vaikka menin pari tuntia hänen jälkeensä nukkumaan. Lisäksi mies sai raivarin, kun kännykkälaturini oli keittiön pistorasiassa kiinni. Kuulemma vain hän saa ladata siitä pistorasiasta ja ainoastaan hänen laturinsa saisi olla siihen kiinnitettynä. Niinpä mies huusi kurkku suorana myöhään illalla ja heitti kännykkälaturini seinään.
Nyt aamupäivällä olisin soittanut miehelle ja kysynyt, mihin hän oli ruokani piilottanut vai oliko jopa heittänyt ne roskikseen, mutta mies ei vastaa puhelimeen tai viesteihin. Sen sijaan hän laittoi oudon pilailukuvaviestin minulle. Mies pelaa kotona ollessaan lähes ainoastaan räiskintäkonsolipelejä kaiken liikenevän vapaa-aikansa, eikä juurikaan osallistu lastenhoitoon. Olen todella väsynyt tähän tilanteeseen. :( T. Ap
Semmonen taktiikka vois toimia, että hommaat paremman miehen.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:25"]Mieheni persoonallisuus humaltuessa alkoi muuttumaan joskus 32v. Ennen niin mukava mies muuttui hirviöksi illan taittuessa yöksi.
Mieheni kertoi muutama vuosi sitten kokeilleensa kaverin kanssa maria. Oon miettinyt vahingoittiko tämä yksi (?) kerta jo hänen aivojaan. En tiedä onko käyttänyt useamminkin, mutta sen on täytynyt tapahtua hyvin harvoin, koska olen itse erittäin huumevastainen ja haistaisin kyllä jos ois käytetty. Tää on jännää, että olen korkeasti koulutettu, hyvässä työssä ja arvostettu työyhteisössäni. Mulla on ystäviä jne. Mutta nyt mä oon alkanut uskoa mieheni puheita ja olen ties miten pitkään sairaslomalla.
[/quote]
Pilvenpoltto tekee rauhalliseksi ja yksi kerta ei tod. muuta kenenkään persoonaa. Eli johtuu jostain muusta.
ap, mietippä ihan itse nyt mikä olisi ratkaisu tähän. " Olen todella väsynyt tähän tilanteeseen", eli miten ratkaisisit asian???
Ei se tilanne ihmettelemällä parane, ota ittees niskasta kiinni ja lähde!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 10:11"]
No niin. Nyt aamulla mies oli lähdettyään töihin vienyt mun pari lempiruokaani sekä limut pois jääkaapista. Olin itse maksanut niistä. Mies on aiemminkin heitellyt roskikseen mun lempiruokia jääkaapista, jos on jostain syystä minulle vihainen. Eilen mies suuttui, kun söin iltapalaa sekä ilmeisesti siksi, kun nostin lapsen omaan sänkyynsä nukkumaan miehen vierestä (mies lupasi, että saan laittaa lapsen nukkumaan aikaisintaan tunnin sen jälkeen, kun mies oli nukahtanut - mies haluaa lapsen viereensä nukkumaan nukahtaessaan). Mies sitten oli nostanut yöllä lapsen takaisin viereensä nukkumaan. Aamulla mies pakotti minut heräämään yhtä aikaisin kuin oli itsekin herännyt, vaikka menin pari tuntia hänen jälkeensä nukkumaan. Lisäksi mies sai raivarin, kun kännykkälaturini oli keittiön pistorasiassa kiinni. Kuulemma vain hän saa ladata siitä pistorasiasta ja ainoastaan hänen laturinsa saisi olla siihen kiinnitettynä. Niinpä mies huusi kurkku suorana myöhään illalla ja heitti kännykkälaturini seinään.
Nyt aamupäivällä olisin soittanut miehelle ja kysynyt, mihin hän oli ruokani piilottanut vai oliko jopa heittänyt ne roskikseen, mutta mies ei vastaa puhelimeen tai viesteihin. Sen sijaan hän laittoi oudon pilailukuvaviestin minulle. Mies pelaa kotona ollessaan lähes ainoastaan räiskintäkonsolipelejä kaiken liikenevän vapaa-aikansa, eikä juurikaan osallistu lastenhoitoon. Olen todella väsynyt tähän tilanteeseen. :( T. Ap
[/quote]
EROA. Lapsesikin takia. Voi pientä raasua.
Jätä. Se. Ei muuta vaihtoehtoa. Soita johonkin turvakotiin ja lähde. Hullu ukko.
Ja sinä mietit selviytymiskeinoja, vaikka paras tapa päästä tuosta on lähteä lopullisesti! :o Pakkaa kamasi, ja lähde niin nopeasti kuin pystyt. Kaikki syyt olla lähtemättä ovat tekosyitä. Kadut myöhemmin ettet lähtenyt aikaisemmin ja ne rikotut kamat harmittaa potenssiin sata siinä vaiheessa.