Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pieniä asioita, joista tulee "rikas olo", vaikka rahaa olisi vähän?
Varmaan ihan turha juttu monille, mutta huomasin, että tulee sellainen suhteettoman äveriäs olo, kun ruokakaapissa on erilaisia keksejä, sipsejä ja karkkeja joka lähtöön. Sama tunne tulee kun pääsee uusiin puhtaisiin lakanoihin nukkumaan. Että "tämä on hienompaa kuin hotellissa, kyllä voi köyhänkin elämä olla luksusta."
Mistä sinulle tulee rikas olo? :)
Kommentit (931)
Se, että ihmiset pitää tätä ketjua yllä, eikä anna märisijöiden vaikuttaa iloonsa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Köyhälle tulee rikas olo hotellin hyvästä aamupalasta. Kesktuloiselle, kun käy helsinkiläisessä fine dining -ravintolassa jne…
Höpsistä. Hyvätuloisena nautin joka ikinen kerta työmatkoillakin, kun istuin aamiaiselle ja vedin munakasta ja pekonia onnellinen hymy kasvoillani. Ihan kuin varakkuuden myötä katoaisi ilo nauttia "pienistäkin" asioista. Ei katoa.
Olen keski-ikäinen ja hyvin toimeen tuleva nykyään, mutta muistan elävästi, miten ylellistä oli opiskeluaikana poikaystävän kanssa nukkua yö hotellissa, ja saada hotelliaamupala! Ei meillä olisi siihen ollut varaa, mutta olihan se niin ylellistä, että muistan sen hykerryttävän tunteen vielä näin vuosia myöhemmin. Miten ne hotellilakanat voivatkin tuntua iholla niin satiinisilta? Miten ihanaa on mennä nukkumaan niin pöyheisiin ja upottaviin vuodevaatteisiin. On lämmintä ja puhdasta.
Ja amme! Kylpyvaahto ja loikominen yhdessä lämpimässä kylvyssä, miettimättä kuka sen siivoaa. Kaunis kylppäri, jossa ei roiku pyykit eikä lyö lonkkaansa pesukoneeseen. Ai niin, pesukone oli meillä keittiössä. Vaan hohtava, siisti, avara kylpyhuone, jossa on kauniit tuoksuvat saippuat rivissä, ja valtava puhdas peili.
Aamupalan on joku muu kattanut ja laittanut! Ja miten runsas se on, on hedelmät ja kakut, viittä erilaista leipää ja leikkelettä, on sarvet ja tuoreet appelsiinimehut ja jälkkäriherkut. Katsot vain, että mitä vielä haluaisin kokeilla. Ja sellainen avara, hyshysilmapiiri, kun on kokolattiamatot ja viherkasvit, ja liikemiehet lukevat liikemieslehtiään sarvisankalasit päässä. Joku kallis turkkinainen harmaan miehensä kanssa, ja me siinä hiukset märkänä bändipaidoissa.
Joskus rahatonkin voi olla onnellinen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Köyhälle tulee rikas olo hotellin hyvästä aamupalasta. Kesktuloiselle, kun käy helsinkiläisessä fine dining -ravintolassa jne…
Höpsistä. Hyvätuloisena nautin joka ikinen kerta työmatkoillakin, kun istuin aamiaiselle ja vedin munakasta ja pekonia onnellinen hymy kasvoillani. Ihan kuin varakkuuden myötä katoaisi ilo nauttia "pienistäkin" asioista. Ei katoa.
Paitsi että kun kovin paljon hotelleita koluaa, alkaa huomata ne laatuerotkin. Miten siivottu, miten se pekoni paistettu, osaako hlö.kunta hommansa jne.
Itse valitsen nykyään hotellit huoneen tilavuuden, sängyn laadun ja aamiaiskokemusten perusteella, useimmiten otan sviitin tai ainakin isomman huoneen, jossa mielellään saa olla sauna tai ainakin vähintän kylpyamme. Nämä ei todellakaan ole tasalaatuisia ominaisuuksia edes ketjuhotelleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa juoda arkena aidoista Iittalan laseista.
Tätä en tajua. Edullisia ja käytännöllisiä, kestäviä ja pinottavia totaalisia arkilaseja. Mitä aitous siinä vaikuttaa mitään? Alempi keskiluokka on iittalatarroineen todella kujalla. Me muut nypätään laseista kaikki tarrat pois ja käytetään ihan käyttöastioina.
No oikeasti rikas ei osta Iittalaa edes käyttöastioiksi. Rumiahan ne ovat, saumat näkyvissä ja kaikinpuolin tylsiä. Itse olen piilottanut lahjaiittalat kaappiin pois näkyvistä, enkä käytä koskaan. Lapset käyttävät joskus leikeissään niitä jalallisia.
Oikeasti rikas ei olisi täällä alikoulutettujen, vähätuloisten sivustoilla.
Ei niin. Tämä näkyi mainosnostossa toisella sivustolla ja uteliaisuuttani jäin lukemaan näitä.
Tuliko sulle vielä rikkaampi olo kun luit köyhempien pikku vinkkejä?
Jos vastaan rehellisesti, niin ei siitäkään kenellekään varmaan parempi mieli tule. Vaan kerta kysyit, niin vastaan. Totta puhuen en tajua näistä suurinta osaa, että miten ne voi tuntua kenestäkään miltään. Ymmärrän varsin hyvin olevani erittäin hyväosainen, mutta en syntynyt sellaiseksi. Muistan tavallaan ajan kun olin vähävaraisempi ja olen aika vähävaraisesta perheestä. En silti muista enää yksityiskohtia ja miltä tuntuu elää niin. Aloin vaurastua heti täysi-ikäisyyden saavutettuani ja vaikka matkalle mahtuu huonompiakin aikoja, niin kun katson taaksepäin, huomaan että olen aina silti osannut järjestää asiani niin, että olen voinut elää mukavaa elämää.
Mitä tulee muihin palstan aiheisiin, niin en oikein voi uskoa, että nämä edustaisivat täällä kovin suuren joukon mielipiteitä - tai sitten tämä on jokin salattu kansanosa, joka tällä tavalla jotenkin todella yksinkertaisesti ja sivistymättömästi ajattelee. Ilmaisutavatkin täällä ovat hyvin alkukantaisen oloisia, niin en tunne kuuluvani joukkoon senkään osalta. Mm. aihealueen toiseksi suosituin aihe kiusallisista sosiaalisista tilanteista sisältää todella paljon piereskelyyn liittyviä kokemuksia, sekä vallan kummallisia kuvauksia tilanteista, joita en edes tunnista. Ihmettelen, että todellako sellainen on ihmisten elämää ja ajatteleeko niin moni aktiivisesti suolistokaasujaan, että ne nousevat päällimmäisenä mieleen, vai johtuuko se sosiaalisten kokemusten puutteesta, ettei muita muistoja ole.
Ei minulle tätä lukiessa siis ainakaan rikkaampi olo tullut, vaan enimmäkseen hämmentynyt olo.
Köyhyyttä on sekin ettei osaa enää arvostaa pieniä, hyviä asioita ja sitä kuinka ne rikastuttavat elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koti kaupungissa ja maalla. Jäin just eläkkeelle ja voidaan vapaasti valita, kummassa ollaan. Aina vaan enemmän maalla, voidaan varmaan pikkuhiljaa luopua toisesta. Niillä tuloilla olis kiva matkustella... ehkä tää k joskus loppuu.
Leivon pullaa, mustikkapiirakkaa, pitsaa ja jälkilämpöön vielä makaronilaatikko. Puolukkahilloa.
Upeat lenkki/hiihto/marjastusmaastot. Lintujen ruokapaikalla hauska seurata touhua, joskus jopa punatulkkuja. Niin nättiä.
Kiireetön elämä. Rauhalliset aamukaffet. Pihasauna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Köyhälle tulee rikas olo hotellin hyvästä aamupalasta. Kesktuloiselle, kun käy helsinkiläisessä fine dining -ravintolassa jne…
Höpsistä. Hyvätuloisena nautin joka ikinen kerta työmatkoillakin, kun istuin aamiaiselle ja vedin munakasta ja pekonia onnellinen hymy kasvoillani. Ihan kuin varakkuuden myötä katoaisi ilo nauttia "pienistäkin" asioista. Ei katoa.
Paitsi että kun kovin paljon hotelleita koluaa, alkaa huomata ne laatuerotkin. Miten siivottu, miten se pekoni paistettu, osaako hlö.kunta hommansa jne.
Itse valitsen nykyään hotellit huoneen tilavuuden, sängyn laadun ja aamiaiskokemusten perusteella, useimmiten otan sviitin tai ainakin isomman huoneen, jossa mielellään saa olla sauna tai ainakin vähintän kylpyamme. Nämä ei todellakaan ole tasalaatuisia ominaisuuksia edes ketjuhotelleissa.
Tää on totta. Sillon kun joskus vain harvoin pääsi hotelliin ja aamiaiselle, tuntui se luksukselta. Nyt kun joutuu jatkuvasti yöpymään hotelleissa lähinnä huomaa kaikki pienet viat, puutteet ja sotkut. Tulee tarkastettua lakanat ja tyynyt tarkkaan, että ovat puhtaat, koska yllättävän usein ne eivät ole. Aamiaisella kahvin laatu on aina arpapeliä. Nykyään on enemmän luksusta jos saa nukkua kotona ilman kiirettä herätä ja voi laittaa kaiken juuri niinkuin itse haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten iloitsen kovasti, kun tuo kävelyteiden superliukkaus hellittää ja pääsen pitkille kävelylenkeille. sitä ennen on liikkuminen vähäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kun rakastaja ilmoittaa tulevansa kylään ja voi hetkeksi sukeltaa rakkauskuplaan, jossa ei ole ketään muita kuin me kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Köyhälle tulee rikas olo hotellin hyvästä aamupalasta. Kesktuloiselle, kun käy helsinkiläisessä fine dining -ravintolassa jne…
Höpsistä. Hyvätuloisena nautin joka ikinen kerta työmatkoillakin, kun istuin aamiaiselle ja vedin munakasta ja pekonia onnellinen hymy kasvoillani. Ihan kuin varakkuuden myötä katoaisi ilo nauttia "pienistäkin" asioista. Ei katoa.
Paitsi että kun kovin paljon hotelleita koluaa, alkaa huomata ne laatuerotkin. Miten siivottu, miten se pekoni paistettu, osaako hlö.kunta hommansa jne.
Itse valitsen nykyään hotellit huoneen tilavuuden, sängyn laadun ja aamiaiskokemusten perusteella, useimmiten otan sviitin tai ainakin isomman huoneen, jossa mielellään saa olla sauna tai ainakin vähintän kylpyamme. Nämä ei todellakaan ole tasalaatuisia ominaisuuksia edes ketjuhotelleissa.
Tää on totta. Sillon kun joskus vain harvoin pääsi hotelliin ja aamiaiselle, tuntui se luksukselta. Nyt kun joutuu jatkuvasti yöpymään hotelleissa lähinnä huomaa kaikki pienet viat, puutteet ja sotkut. Tulee tarkastettua lakanat ja tyynyt tarkkaan, että ovat puhtaat, koska yllättävän usein ne eivät ole. Aamiaisella kahvin laatu on aina arpapeliä. Nykyään on enemmän luksusta jos saa nukkua kotona ilman kiirettä herätä ja voi laittaa kaiken juuri niinkuin itse haluaa.
Nimenomaan. Luksusta on täysin vapaa viikonloppu omassa kodissa ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä kohtaa ilmoitettiin, että laseissa on muka tarrat jäljellä??? Niin, ja jos niitä ARKENA käytetään, eikös ne silloin ole "ihan käyttölaseja"???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa juoda arkena aidoista Iittalan laseista.
Tätä en tajua. Edullisia ja käytännöllisiä, kestäviä ja pinottavia totaalisia arkilaseja. Mitä aitous siinä vaikuttaa mitään? Alempi keskiluokka on iittalatarroineen todella kujalla. Me muut nypätään laseista kaikki tarrat pois ja käytetään ihan käyttöastioina.
Missä kohtaa ilmoitettiin, että laseissa on muka tarrat jäljellä??? Niin, ja jos niitä ARKENA käytetään, eikös ne silloin ole "ihan käyttölaseja"???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arjen luksusta on siisti koti, petivaatteet käynyt ulkona ja pöytäliina.
Pääsiäisen aikaan laitetaan oksia maljakkoon, sitten virpomisoksia.
Luonnonkukkia, kun niitä on
Suomalaisen hammastahnan ostaminen ja käyttäminen. Ei ole edes kalliimpaa kuin muutkaan ja saa joka kaupasta, mutta silti tuntuu että se avainlippu tekee siitä vähän parempien ihmisten hammastahnaa. Aamuin illoin hampaita pestessä tulee olo että autan pitämään Suomessa jotain hammastahnatehdasta.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen hammastahnan ostaminen ja käyttäminen. Ei ole edes kalliimpaa kuin muutkaan ja saa joka kaupasta, mutta silti tuntuu että se avainlippu tekee siitä vähän parempien ihmisten hammastahnaa. Aamuin illoin hampaita pestessä tulee olo että autan pitämään Suomessa jotain hammastahnatehdasta.
oi miten ihana huomio! perusasiat kunniaan! menenkin tästä viestistä inspiroituneena pesemaän hampaat.
En mä tiedä tarviiko sitä rahaa olla yhtään sen enempää kuin että pärjää?
Turhuuteen menee välillä aivan liikaa rahaa.. Esimerkiksi se tilanne että ei oo rahaa ostaa kaljaa mutta ostaa muuten kaikki mitä tarvitsee: terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, ehkä vähän herkkuja jne. Laskut maksettu jne ?
Sitten sen päälle kun on se olo että lapsilla on kaikki just nyt hyvin ja parisuhdekin voi hyvin. Silloin on todella hyvä olla.
Olen eläkkeellä ja pahoissa rahavaikeuksissa. Eilen muistin, että voinhan pyytää ruoka-apua. Pyysin edellisen kerran aikoinaan leskenä kahden lapsen kanssa ja silloin se hävetti. Nyt soittelin ja pääsin hakemaan muovikassillisen ihan ok ruokaa. Pari päivää menee, ettei tarvitse miettiä mistä koostaa seuraavan ruuan.
Tuntui hyvältä eikä enää hävettänyt.
Lisäksi käytin illalla suihkussa poikani tax-free -tuliaisena tuomaa ihanan hienostunutta suihkuvaahtoa.
Sekun ei tarvitse laskea pitseriassa käydessä paljonko mikäkin maksaa ja voi tilata ihan minkä annoksen tahansa ilman tunnontuskia.
Alue: Aihe vapaa
Otsikko olikin " Pieniä asioita, joista tulee rikas olo, vaikka rahaa olisi vähän." Kuten toteatkin, sinulla on kauan siitä, kun rahaa on ollut vähän, ja olet sen niin unohtanut, ettet pysty samaistumaan. Ketjuhan ei siis ollutkaan kohdennettu sinulle, etkä kuulu joukkoon, ja ymmärrän miksi et pysty antamaan siihen mitään. Ei tarvitse.