Lue keskustelun säännöt.
Millaisia tuotteita sinä yleensä ostat "tilipäivän kunniaksi"?
Mulla meni just 60 € riddarin lankoihin ja toiset 60 € Zalandolle 3 mekkoon :) Yleensä tämäntyyppistä ostan, joku leivos kaupasta tai sipsipussi. Alkoholia en käytä.
Kommentit (651)
Yleensä olisi hyvä taito ja jo kuuluu yleissivistykseen osata tarkistaa oma palkkalaskelmansa.
Kerran kun sen opettelee niin ei se mikään ylipääsemätön ole tajuta.
Jos pystyy käymään töissäkin niin luulisi sen verran kiinnostavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen viime aikoina ostanut tilipäivänä ruokaa ja se on luksusta. En olisi ikinä uskonut, että päädyn tähän sotealan ammattilaisena. Sähkö ja asuminen, sitten vakuutus ja lasten pari laskua vievät 75 pros tuloista. Loppukuu kuiva-aineilla ja ruoka-avuilla, lapset saa koulussa ja hoidossa onneksi ruuan. Viime kuussa vedin itse viimeiset 5 päivää kaurapuuroa ja pelkkää riisiä, töissä ei ole varaa syödä, lapset saa myös proteiinia loppukuustakin. Mulla oli fyysisesti aivan karmea nälkä, kun tuli vihdoin tilipäivä ja oli aivan ihanaa, kun sai lämmintä ruokaa.
Minä ainakin ymmärrän tämän ihan hyvin.
Olen itsekin siinä tilanteessa, että syöminen on huonompaa viimeisinä päivinä. Ei ole silloin ihme, että tilipäivänä haluaa syödä vatsansa täyteen sellaista mistä itse pitää. Mistään erikoisherkuista kalliista tuskin nyt puhutaan. Minulle joku lämmin keitto ja tuore leipä on riittävä "juhlanaihe.
Ja ei, se ei auta, että tilipäivänäkin edelleen kituuttaisi nälkäisenä, rahat eivät vaan siltikään riitä loppukuuhun kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.Aina voi säästää. Aina. Pienistä tuloista voi laittaa säästöön pienen summan. Jos säästät 10 euroa kuukaudessa, vuoden päästä säästössä on jo 120 euroa. Sitku-elämää en kannata, vaan sitä että säästöistä myös nauttii.
Olen säästänyt opintotuesta, olen säästänyt äitiyspäivärahoista, tiedän mitä on olla pienituloinen. Puhun kokemuksesta. Säästöistä on ollut iloa. Säästöillä olen ostanut mm. omakotitalon tontin, joka toimi lainan vakuutena talon rakentamiselle. Nykyään minulla on oma, velaton talo, joten säästäminen on melko helppoa. Säästöillä olen myös matkustanut kivoihin paikkoihin. Kun palkka tulee tilille kerran kuukaudessa, en osta mitään ihmeellistä, mutta aina laitan rahaa säästöön. Uusilla säästöillä aion järjestää hulppeat 50-vuotisjuhlat.
Nuorempana tämän ymmärrän. Olet vielä todella nuori jos vasta 50-vuotispäivä on tulossa.
Mutta kun ikää on jo lähellä mahdollista ylärajaa, noutaja voi tulla koska tahansa, niin mieluummin käytän sen 10 euroa kuukaudessa itseäni ilahduttamaan kuin odotan sen kertymistä vuosikausia.
120 euroa ei ole niin suuri raha vuodessa, että alkaisin nyt näillä vuosilla elää sitku-elämää.
Ei vaan jaksa kiusata itseään yhtään enempää, hyvä kun nytkin jaksaa elää.Oikein. Pitää nauttia elämästä NYT, tulevaa ei tiedä. 120€ on pikkuraha. Ei sen vuoksi pidä kituuttaa. HALOO
Et nyt tainnut ymmärtää pointtia. Kymppi kuussa säästöön on pikkuraha, eikä 10 e/kk säästäminen tarkoita että sen vuoksi pitäisi kituuttaa.
Nämä samat sitten joulukuussa marisee, että ei ole rahaa jouluksi ostaa mitään. Eläkkeestä säästämisestä ei nyt puhuttu, vaan palkasta säästämisestä. Ehkä aiotte kupsahtaa ennen eläkeikää? Mutta ei teillä varmaan ole hautajaiskuluihinkaan rahaa säästössä?
Kukaan ei jää hautaamatta. Mikäli kuolinpesä on varaton sosiaalitoimi maksaa hautajaiskulut. En säästä vaan nautin, jos eläkkeelle ehdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.Aina voi säästää. Aina. Pienistä tuloista voi laittaa säästöön pienen summan. Jos säästät 10 euroa kuukaudessa, vuoden päästä säästössä on jo 120 euroa. Sitku-elämää en kannata, vaan sitä että säästöistä myös nauttii.
Olen säästänyt opintotuesta, olen säästänyt äitiyspäivärahoista, tiedän mitä on olla pienituloinen. Puhun kokemuksesta. Säästöistä on ollut iloa. Säästöillä olen ostanut mm. omakotitalon tontin, joka toimi lainan vakuutena talon rakentamiselle. Nykyään minulla on oma, velaton talo, joten säästäminen on melko helppoa. Säästöillä olen myös matkustanut kivoihin paikkoihin. Kun palkka tulee tilille kerran kuukaudessa, en osta mitään ihmeellistä, mutta aina laitan rahaa säästöön. Uusilla säästöillä aion järjestää hulppeat 50-vuotisjuhlat.
Nuorempana tämän ymmärrän. Olet vielä todella nuori jos vasta 50-vuotispäivä on tulossa.
Mutta kun ikää on jo lähellä mahdollista ylärajaa, noutaja voi tulla koska tahansa, niin mieluummin käytän sen 10 euroa kuukaudessa itseäni ilahduttamaan kuin odotan sen kertymistä vuosikausia.
120 euroa ei ole niin suuri raha vuodessa, että alkaisin nyt näillä vuosilla elää sitku-elämää.
Ei vaan jaksa kiusata itseään yhtään enempää, hyvä kun nytkin jaksaa elää.Oikein. Pitää nauttia elämästä NYT, tulevaa ei tiedä. 120€ on pikkuraha. Ei sen vuoksi pidä kituuttaa. HALOO
Et nyt tainnut ymmärtää pointtia. Kymppi kuussa säästöön on pikkuraha, eikä 10 e/kk säästäminen tarkoita että sen vuoksi pitäisi kituuttaa.
Nämä samat sitten joulukuussa marisee, että ei ole rahaa jouluksi ostaa mitään. Eläkkeestä säästämisestä ei nyt puhuttu, vaan palkasta säästämisestä. Ehkä aiotte kupsahtaa ennen eläkeikää? Mutta ei teillä varmaan ole hautajaiskuluihinkaan rahaa säästössä?
Kukaan ei jää hautaamatta. Mikäli kuolinpesä on varaton sosiaalitoimi maksaa hautajaiskulut. En säästä vaan nautin, jos eläkkeelle ehdin.
Sehän se nautintoa onkin, kun pitää pienellä eläkkeellä tulla toimeen kun ei ole mitään säästöjä, puhumattakaan siitä, kun toimintakykyyn tulee rajoitteita ja on tarvetta ulkopuoliselle avulle. On meinaan melkoinen ero sillä, mitä yhteiskunta tässä tilanteessa tarjoaa, ja sillä, mitä rahalla saa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä, joka olen onneksi ehtinyt elää eläkeikään ja jo yliin, niin nautin elämän pienistä iloista aina kun mahdollista.
Se pitää mielen hyvänä ja olen siedettävämpi ihminen myös ympäristölleni.
Kyllä se niin vaan tuppaa olemaan, että mitä piukeampi, säästäväisempi, nuukempi ja muiden erilaisille ratkaisuille tuhahteleva ihminen on niin on myös yleensä aika sietämätön ja suvaitsematon myös ympäristölleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.Aina voi säästää. Aina. Pienistä tuloista voi laittaa säästöön pienen summan. Jos säästät 10 euroa kuukaudessa, vuoden päästä säästössä on jo 120 euroa. Sitku-elämää en kannata, vaan sitä että säästöistä myös nauttii.
Olen säästänyt opintotuesta, olen säästänyt äitiyspäivärahoista, tiedän mitä on olla pienituloinen. Puhun kokemuksesta. Säästöistä on ollut iloa. Säästöillä olen ostanut mm. omakotitalon tontin, joka toimi lainan vakuutena talon rakentamiselle. Nykyään minulla on oma, velaton talo, joten säästäminen on melko helppoa. Säästöillä olen myös matkustanut kivoihin paikkoihin. Kun palkka tulee tilille kerran kuukaudessa, en osta mitään ihmeellistä, mutta aina laitan rahaa säästöön. Uusilla säästöillä aion järjestää hulppeat 50-vuotisjuhlat.
Nuorempana tämän ymmärrän. Olet vielä todella nuori jos vasta 50-vuotispäivä on tulossa.
Mutta kun ikää on jo lähellä mahdollista ylärajaa, noutaja voi tulla koska tahansa, niin mieluummin käytän sen 10 euroa kuukaudessa itseäni ilahduttamaan kuin odotan sen kertymistä vuosikausia.
120 euroa ei ole niin suuri raha vuodessa, että alkaisin nyt näillä vuosilla elää sitku-elämää.
Ei vaan jaksa kiusata itseään yhtään enempää, hyvä kun nytkin jaksaa elää.Oikein. Pitää nauttia elämästä NYT, tulevaa ei tiedä. 120€ on pikkuraha. Ei sen vuoksi pidä kituuttaa. HALOO
Et nyt tainnut ymmärtää pointtia. Kymppi kuussa säästöön on pikkuraha, eikä 10 e/kk säästäminen tarkoita että sen vuoksi pitäisi kituuttaa.
Nämä samat sitten joulukuussa marisee, että ei ole rahaa jouluksi ostaa mitään. Eläkkeestä säästämisestä ei nyt puhuttu, vaan palkasta säästämisestä. Ehkä aiotte kupsahtaa ennen eläkeikää? Mutta ei teillä varmaan ole hautajaiskuluihinkaan rahaa säästössä?
Kukaan ei jää hautaamatta. Mikäli kuolinpesä on varaton sosiaalitoimi maksaa hautajaiskulut. En säästä vaan nautin, jos eläkkeelle ehdin.
Sehän se nautintoa onkin, kun pitää pienellä eläkkeellä tulla toimeen kun ei ole mitään säästöjä, puhumattakaan siitä, kun toimintakykyyn tulee rajoitteita ja on tarvetta ulkopuoliselle avulle. On meinaan melkoinen ero sillä, mitä yhteiskunta tässä tilanteessa tarjoaa, ja sillä, mitä rahalla saa...
Ei niissä yksityisissäkään jutuissa niin kummaista hoitoa saa.
Jos haluaa todella oikeasti parempaa hoitoa täytyy massia löytyä sitten niin paljon, että siihen tasoon harvoilla tavallisilla ihmisillä on koskaan mahdollisuus.
En aio kituuttaa elämässäni, että sitten mahdollisesti saan parempaa hoitoa loppuajalla.
Kun se ei ole varmaa saanko siltikään. Kukaan ei tiedä tällä hetkellä miten maailmassa asiat menee.
Joskus saattaa olla tilanne, että niistä koko elämän ajan säästöistäkään ei ole apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tilipäivän "kunniaksi" pitäisi ostaa jotain?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.Aina voi säästää. Aina. Pienistä tuloista voi laittaa säästöön pienen summan. Jos säästät 10 euroa kuukaudessa, vuoden päästä säästössä on jo 120 euroa. Sitku-elämää en kannata, vaan sitä että säästöistä myös nauttii.
Olen säästänyt opintotuesta, olen säästänyt äitiyspäivärahoista, tiedän mitä on olla pienituloinen. Puhun kokemuksesta. Säästöistä on ollut iloa. Säästöillä olen ostanut mm. omakotitalon tontin, joka toimi lainan vakuutena talon rakentamiselle. Nykyään minulla on oma, velaton talo, joten säästäminen on melko helppoa. Säästöillä olen myös matkustanut kivoihin paikkoihin. Kun palkka tulee tilille kerran kuukaudessa, en osta mitään ihmeellistä, mutta aina laitan rahaa säästöön. Uusilla säästöillä aion järjestää hulppeat 50-vuotisjuhlat.
Nuorempana tämän ymmärrän. Olet vielä todella nuori jos vasta 50-vuotispäivä on tulossa.
Mutta kun ikää on jo lähellä mahdollista ylärajaa, noutaja voi tulla koska tahansa, niin mieluummin käytän sen 10 euroa kuukaudessa itseäni ilahduttamaan kuin odotan sen kertymistä vuosikausia.
120 euroa ei ole niin suuri raha vuodessa, että alkaisin nyt näillä vuosilla elää sitku-elämää.
Ei vaan jaksa kiusata itseään yhtään enempää, hyvä kun nytkin jaksaa elää.Oikein. Pitää nauttia elämästä NYT, tulevaa ei tiedä. 120€ on pikkuraha. Ei sen vuoksi pidä kituuttaa. HALOO
Et nyt tainnut ymmärtää pointtia. Kymppi kuussa säästöön on pikkuraha, eikä 10 e/kk säästäminen tarkoita että sen vuoksi pitäisi kituuttaa.
Nämä samat sitten joulukuussa marisee, että ei ole rahaa jouluksi ostaa mitään. Eläkkeestä säästämisestä ei nyt puhuttu, vaan palkasta säästämisestä. Ehkä aiotte kupsahtaa ennen eläkeikää? Mutta ei teillä varmaan ole hautajaiskuluihinkaan rahaa säästössä?
Kukaan ei jää hautaamatta. Mikäli kuolinpesä on varaton sosiaalitoimi maksaa hautajaiskulut. En säästä vaan nautin, jos eläkkeelle ehdin.
Sehän se nautintoa onkin, kun pitää pienellä eläkkeellä tulla toimeen kun ei ole mitään säästöjä, puhumattakaan siitä, kun toimintakykyyn tulee rajoitteita ja on tarvetta ulkopuoliselle avulle. On meinaan melkoinen ero sillä, mitä yhteiskunta tässä tilanteessa tarjoaa, ja sillä, mitä rahalla saa...
Ei niissä yksityisissäkään jutuissa niin kummaista hoitoa saa.
Jos haluaa todella oikeasti parempaa hoitoa täytyy massia löytyä sitten niin paljon, että siihen tasoon harvoilla tavallisilla ihmisillä on koskaan mahdollisuus.En aio kituuttaa elämässäni, että sitten mahdollisesti saan parempaa hoitoa loppuajalla.
Kun se ei ole varmaa saanko siltikään. Kukaan ei tiedä tällä hetkellä miten maailmassa asiat menee.
Joskus saattaa olla tilanne, että niistä koko elämän ajan säästöistäkään ei ole apua.
Se on sinun valintasi. Muista sitten olla valittamatta, kun maailmanloppuskenaario ei toteudukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tilipäivän "kunniaksi" pitäisi ostaa jotain?!
Siksi; että palkitsee itsensä. Ostaa parempaa ruokaa esim.
Tilipäivän ostokiima on yksi syy vähiin varoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu täällä kommentoi hän, joka ostaa ruokaa tilipäivänä. En silloinkaan todellakaan osta mitään ihmettä, meillä ei syödä juurikaan lihaa, kalaankaan ei missään nimessä ole rahaa. Siis ihan vaan esim. kanaa riisin kaveriksi ja kasviksia. Ehkä hedelmiä, päärynöitä tai muita halpoja. Olen sosionomi ja tehnyt yamkin, aikalailla 1700e jää palkkaa kuussa käteen. Siitä asuminen jne pienessä kaupungissa halvassa vuokrakämpässä, jossa kolme lasta jakaa huoneen, vuokra, sähkö ja vesi jne vie pääosan. Mutta juuri valitettavasti tuloja sen verran, että tukia ei saa. Mutta ollaan perusterveitä ja ihan onnellisiakin. Mutta nyt harhailin aiheesta, halusin vaan avata sitä, miksi ruokaan ei riitä rahat. Ei ole mitään paheita, ei alkoa, ei tupakkaa, ei kalliita harrastuksia. On vain titaali yh ja soteala, se riittää syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Bläääää kirjoitti:
Lääkäreillä ja asiantuntijoilla kuten Trafi, Vero, Ely on liian isot palkat koska sen maksusta ei ole väliä.
Lääkärit tekee keikkaa yksityisellä, koska tulo verotetaan firman kautta näin kierretään henk.koht.verotus.
Siinä oikea syy miksei heitä kiinnosta vakityö terveyskeskuksissa, yksityisellä tienaa enemmän ja verokikkailu.En mä siitä ketään yksittäistä lääkäriä syyttäisi. Lakien laatijoissa on vika, kun tuollainen on tehty mahdolliseksi. Yksityiset lääkäripalvelut on kuin syöpä, joka vie lääkärit terveysasemilta. Yksityisellä helpommat hommat, työssäkäyviä, varakkaita terveitä asiakkaita ja parempi palkka, ja terveysasemilla jäätävä työmäärä, pääasiassa lapsia, eläkeläisiä, työttömiä ja köyhiä monisairaita.
Jos tämä nykyinen hallitus jotain hyvää haluaisi saada aikaan, niin lakkauttaisi ainakin Kelan tuet yksityislääkärin palveluista.
Ja sitten jos puhutaan tottakin väliin, niin lääkärit maksavat veronsa ihan samalla tavalla kuin muutkin. Yrittäjäverotuksesta en tosin tarkasti tiedä, mutta tietääkseni yrittäjät maksavat myös veroa siinä kuin muutkin. Lääkäreiden työkuorma julkisella on yleensä eläimellinen tai epäinhimillinen, miten kukin ilmaisee. Tärkein syy yksityispuolelle siirtymiseen on se, että siellä pystyy itsekin jotain sanomaan, kuinka paljon tekee ja mikä on liikaa. Ja sitten on vielä työnsankareita, jotka tekevät täydet työpäivät julkisella ja paikkaavat julkisen puolen alimiehitystä tekemällä iltaisin lisätyötä yksityispuolella, jotta hoitojonoja saataisiin lyhennettyä. Yleensä luullaan muuta, koska on ihmisiä, jotka jostakin syystä kijoittelevat mitä sattuu tai pikemminkin mtä luulevat, ottamatta selvää. Totuus on niin aliarvostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä, joka olen onneksi ehtinyt elää eläkeikään ja jo yliin, niin nautin elämän pienistä iloista aina kun mahdollista.
Se pitää mielen hyvänä ja olen siedettävämpi ihminen myös ympäristölleni.Kyllä se niin vaan tuppaa olemaan, että mitä piukeampi, säästäväisempi, nuukempi ja muiden erilaisille ratkaisuille tuhahteleva ihminen on niin on myös yleensä aika sietämätön ja suvaitsematon myös ympäristölleen.
Suattaapi olla päinvastoinniin.
Ei tilipäivä eroa mistään muusta päivästä. Elän normaalisti. En osta mtn erityistä tilipäivän johdosta. Miksi ostaisin?
Vierailija kirjoitti:
Ei tilipäivä eroa mistään muusta päivästä. Elän normaalisti. En osta mtn erityistä tilipäivän johdosta. Miksi ostaisin?
Mitä sitä suotta samaa ankeaa arkea. Itse palkitsen itseni joka ainoa eläkepäivä. Ankeat levittävät samaa ankeutta ympärilleen. Perjantaina on taas kunta-alan eläkepäivä. Aamusta ostoksille ja jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, joka olen onneksi ehtinyt elää eläkeikään ja jo yliin, niin nautin elämän pienistä iloista aina kun mahdollista.
Se pitää mielen hyvänä ja olen siedettävämpi ihminen myös ympäristölleni.Kyllä se niin vaan tuppaa olemaan, että mitä piukeampi, säästäväisempi, nuukempi ja muiden erilaisille ratkaisuille tuhahteleva ihminen on niin on myös yleensä aika sietämätön ja suvaitsematon myös ympäristölleen.
Suattaapi olla päinvastoinniin.
No aina suattaa olla mitenniin vain.
Mutta yleensä jos säästää ja nuukaileerahoissaan niin säästää tunteissaankin.
Ja näillä ihmisillä on monesti vahva usko siihen, että vain säästäväisyys tai nuukuus on se oikea elämäntapa. Jos itse pystyvät elämään kaiken aikaa kurinalaisesti ja rationaalisesti heidän on usein vaikea ymmärtää niitä ihmisiä jotka eivät siihen aina joka tilanteessa pysty.
Heikkous ja heikompi ihminen kaikkineen on vaikea ymmärtää jos itse kokee olevansa luja ja kurinalainen.
Ihme ankeuttajia, jotka eivät suo itselleen mitään ylimääräistä tilipäivänä. Kunhan numerot kasvaa tilillä, siinä sitä iloa. Ankeaaaa ja ikäväää.
Tilipäivän kunniaksi maksan yleensä parilla tonnilla laskuja, täytän jääkaapin ja tunnen huojennusta, että pystyin selviämään laskupinosta taas.
Tilipäivänä laitan säästöön 600-900 euroa ja maksan lisäksi lainalyhennyksen ja laskut. Ruokarahatilille siirrän 400 euroa. Lopuillla rahoilla ostan yleensä käsityötarvikkeita, kuten lankoja, neule-/virkkauskirjoja tai neulepuikkoja.