Jari Tervon Kylmän sodan Suomi -dokumenttiin liittyen: Millaisena te muistatte ns. suomettumisen ajan? Kuinka tuo aika näkyi elämässänne/kot...
Kiinnostava dokkari YLE:llä, hyvin tehty. Tuon ajan katukuva toi mieleeni lapsuusajat ja vähän jopa järkytti, kuinka ankealta kaikki näyttikään. Ei sitä sellaisena muista, olin lapsi tuolloin, synnyin -76.
Millaisena te koitte suomettumisen? Olisi kiinnostavaa keskustella.
Kommentit (94)
No, kyllä neukkulan tekemisiä seliteltiin usein parhain päin.
Ja U.SA:ta moitittiin.
Mutta jännän huomion teki Tervo: Suomen suosituin aikakausilehti oli Valitut Palat, amerikan konservatiivien äänitorvi.
Isänikin tilasi(tilaa yhä) sitä, vaikka oli maalaiskommunisti.
Mitään neuvostoliuttoa esittelevää aviisia ei meille tullut, "Kansan Tahto" kylläkin.
Eipä se suomettuminen lapsen arkeen vaikuttanut käytännössä.
Isälle tuli Neuvostoliitto-lehti, äiti sitten yritti piilotella niitä.
Huomioni kiinnittyi banderolleissa ja mainoksissa käytettyyn tekstaustyyliin. Muistan, että koulussakin opeteltiin tekstaamista tusseilla, eli tikkukirjaimilla mainostekstien kirjoittamista. Oi niitä ankeita aikoja...
Meidän perhe taisi olla melkoinen poikkeus, koska kumpikin vanhemmistani halveksi avoimesti Kekkosta.
Muistin Valitut Palat-lehdet. Niitä tuli luettua todella paljon, samoin kuin Hymyä ja Seuraa, jotka tuli naapuriin.
Minusta se oli hyvää aikaa, ei se kotona näyttäytynyt mitenkään. Paitsi että töitä oli kun Neuvostoliiton vienti veti. Pidettiin naapuriin hyvät suhteet ja oli rauha maassa ilman pelkoja. Koulussa tietysti näkyi kun oli kouluneuvostot ja vasemmiston kannatus nuorilla kova.
Sen verran vaan sanon, että tuo 70-luvun "ankea look" johtui enemmänkin öljykriisistä ja talouden pysähtymisestä, eikä se paljon kummemmalta näyttänyt siihen aikaan lännessäkään.
Muista ikuisesti, kun Tšernobylin ydinvoimalassa sattui onnettomuus. Tieto kohonneesta radioaktiivisuudesta saatiin ensin kuulla niin, että Ruotsissa on pitoisuudet kohonneet. Toki tajuttiin, että meillä myös, mutta meillä ei uskalleta sitä kertoa. Sitten se vakuuttelu, että ei haittaa mitään, kaikkea voi syödä ja juoda, yms. Yli kymmenen vuoden kulutta siitä luin jostain lehdestä pikkujutun, että nyt maidon radioaktiivisuus on laskenut Suomessa. Eli vaikka suomettumisen aika oli jo ohi, niin ei silti kovin avointa toimintaa tiedotusvälineiltä ollut. Tuohon aikaa myös oppi lukemaan ”rivien välistä”.
Toinen asia mikä oli varmaan vastareaktio Kekkosen aikaan, oli se että muutettiin presidentin vaalit suoraksi vaalitavaksi, mutta samalla siirrettiin valta presidentiltä hallitukselle, jota ei me ei voida valita edes epäsuorilla valitsijamies vaalitavalla. En nyt ole ihan varma että oliko tämä ihan paras ratkaisu. Vähän on jäänyt epäselväksi mitä virkaa sillä presidentillä enää on.
homot ei hyppineet pöydillä eikä kolmekymppiset ämmät leikkineet ministeriä.
Jos suomettumisen aikaa tarkastellaan niin ulkopoliittisesti Suomi ei ollut mitenkään erityisen rähmällään mihinkään suuntaan.
Joku YLE oli kommareiden hallussa ja näytettiin niitä neukkuleffoja joiden aikana kaikki meni tekemään jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jos suomettumisen aikaa tarkastellaan niin ulkopoliittisesti Suomi ei ollut mitenkään erityisen rähmällään mihinkään suuntaan.
Joku YLE oli kommareiden hallussa ja näytettiin niitä neukkuleffoja joiden aikana kaikki meni tekemään jotain muuta.
Kunpa saisikin nähdä Tarkovskin elokuvia tai vaikka Eisensteinin vanhoja filmejä! Ehkä 10v sitten katsoin venäläisen sarjan joka kuvasi Stalinin aikaa (nimeä en valitettavasti muista), se oli todella korkealaatuinen sarja.
Pienenä lapsena oli 70-luvun alussa räväkät värit sisustuksessa hiukan jokapaikassa ja jotain 1976 tuli ruskea ja musta kausi kaikkeen sekä beessi.Pelkästään 70 luvun puolevälin jälkeen kommunismin ihannointi jo hiukan jäi ja mentiin jo ihan länsimaisesti paitsi itäautot kun elintaso oli vielä niukkaa vielä toisille.Tietenkin johto myötäili kun idänkauppaa kun Neuvostoliittokin alkoi olla jo lähinnä siirtomaa raaka-aineiden osalta ja muutoin oikeastaan hyvin vähän muuta tuotavaa.
Vanhempani olivat kommareita. He kuuluivat Suomi-NL-seuraan, käytiin vappumarsseilla yms.
Itse olen kokoomuksen kannattaja.
Koulussa lähinnä tuotiin ala-asteella Venäläiset kansansävelmät joita nyt muistaa yhä edelleen ja tuota oli hiukan valvottu opetussuunnitelmissa?
Oli hyvä elää ja olla. Ei minulla ole valittamista siitä ajasta. Nykyään on hankalampaa.
Eipä meillä politiikka kiinnostanut. Ylen ohjelmasarjassa järkytti nähdä kyllä opiskelijaikäisiä nuoria banderollien kanssa Stockan nurkalla. Yhdessä oli Lenin, Stalin ja Marx. Missäköhän nuo entiset nuoret nyt ovat?
Sisällissotaa käsiteltiin enemmän silloin kun siitä oli kulunut 75 vuotta. Siihen aikaan ei ollut kuin väsyneet vappukulkueet. Ainakaan Tampereella eivät opiskelijat marssineet kulkueessa. Sisällissodasta keskusteltiin lähinnä akateemisemmalla tavalla paikallislehdessä ja vähemmän akateemisella tavalla kapakoissa.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa lähinnä tuotiin ala-asteella Venäläiset kansansävelmät joita nyt muistaa yhä edelleen ja tuota oli hiukan valvottu opetussuunnitelmissa?
Kovin vaihtelevasti noita on suomalaisessa peruskoulussa ollut. Meillä ei ollut mitään muuta kuin venäjä yhtenä valinnaisaineena. Itsekin opiskelin. Opettajani fanitti venäläistä klassikkokirjallisuutta. Ei puhunut mitään politiikkaan liittyvää asiaa. Venäjänkielisen kaunokirjoitukseen oppimisen kanssa näin vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani olivat kommareita. He kuuluivat Suomi-NL-seuraan, käytiin vappumarsseilla yms.
Itse olen kokoomuksen kannattaja.
Eikö tuo seura ole enemmän kepulaisten juttu?
Hyvä dokumenttisarja. Ensimmäinen muistoni on, kun naapuri oli käynyt Leningradissa noin 1980, kun olin 9-vuotias. Kertoi vanhemmilleni, miten todellisuus ja Suomessa näytetyt uutiset poikkesivat toisistaan.
Virallinen ruplan ja markan vaihtokurssi oli 1:1, mutta hotellisiivoojat vaihtoivat 1:10 kurssiin. Sukkahousupaketilla sai kassillisen Vodkaa tai suklaata. Jo silloin minulla heräsi ajatus, että Ylen uutisten Neuvostoliitto on kuin keisarin uudet vaatteet.
Silti vielä vuosikymmen myöhemmin vakaumukselliset kommunistit ajoivat hintalaatusuhteeltaan huonoilla Ladoilla, eivätkä nähneet Neukkulan ihmisoikeuksissa mitään puutteita.
Suurin ihmetykseni oli, kun raksalla kommarit eivät uskoneet tosiasioita, vaikka koko Neuvostoliitto oli romahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran vaan sanon, että tuo 70-luvun "ankea look" johtui enemmänkin öljykriisistä ja talouden pysähtymisestä, eikä se paljon kummemmalta näyttänyt siihen aikaan lännessäkään.
Sukulaiseni, jotka olivat asuneet koko 60-luvun Ruotsissa ja tulivat 70-luvulla takaisin Suomeen järkyttyivät: tuntui kuin olisi tullut Itä-blokkiin asumaan. Kaikki oli ruotsalaiseen elintasoon tottuneesta paljon köyhempää, autot huonoja, tiet surkeita, talotkin huonosti hoidettuja sotkuisine pihoineen, ihmiset huonohampaisia ja surkeasti pukeutuvia, likaisia. Busseissa haisi hiki. Kylpyhuoneitakaan ei vielä kaikissa asumuksissa ollut.
Punaliput olivat naurettavia ja ovat vieläkin. Lapsikin vaistosi kommunistien itsepetoksen.