Tahdotko tietää mitä päiväkodin henkilökunta todella tekee päiväuniaikaan?

Sama juttu sairaalan henkilökunnalla. Väki kuvittelee, että sairaanhoitajilla on luppoaikaa ja istuvat vain kahvittelemassa ja juoruamassa. Se potilaille suoraan näkyvä työ on vain murto-osa sairaanhoitajan työtehtävistä.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:49"]

Mukava kuulla, että teillä riittää töitä. Ei mitenkään ainutlaatuista, niin sitä paiskitaan muillakin aloilla.

[/quote]Tarkoitus ei ollut mitenkään voivotella työtaakkaa vaan kumota vain se harhaluulo, että "hoitajat kahvittelevat nukkariajan".

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:54"]

http://www.ouka.fi/oulu/paivahoito-ja-esiopetus/varhaiskasvatussuunnitelma

Ja vähän sosialismia tarvitaankin. Ilman sosialismia Jutta-Kalevi saisi yksilöllistä hoitoa yhden opettajan kanssa, koska hänen rikkaat vanhempansa maksaisivat palvelusta ekstraa ja moniongelmainen alkoholistiperheen Keijo-Inkeri + muu roskaväen jälkikasvu saisi pärjätä omillaan. ;)

[/quote]Nuoko ne vaihtoehdot olisivat? Entäs rakastavan äidin kanssa kotona? :)

Sama juttu meillä yläkoulussa... odotan, että tunnit olisivat nopsaa ohi, jotta pääsen tekemään töitä. Päivästä loppuu tunnit. Ja taas jatkamaan, vaikka on lauantai.

"Ne pakkonukuttaa lapsia ja itse istuvat monta tuntia kahvihuoneessa juoruamassa!" ;)

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:39"]

Sama juttu meillä yläkoulussa... odotan, että tunnit olisivat nopsaa ohi, jotta pääsen tekemään töitä. Päivästä loppuu tunnit. Ja taas jatkamaan, vaikka on lauantai.

[/quote]

Tarkoitin siis, että odotan, että oppitunnit olisivat nopsaa ohi...

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 15:25"]

Mitä helvetin asioita ja palavereita päikyn tädeillä on muka hoidettavana? Ei se kuule niin vaikeaa ole leikittää ja lauluttaa niitä kersoja, sekin vaan riittää että vahtii kun lapset leikkivät omaehtoisesti keskenään. Monillä tädillä on suuret luulot itsestään jonain varhaiskasvattajana, mutta päikyn funktio on vain pitää huolta lapsista kun vanhemmat on töissä. Eihän kaikki lapset käy päikyssä ollenkaan ja hyvin pärjäävät!

[/quote]

Voi hyvät hyssykät. Olen aina sanonut kaikille tällaisille kommentoijille jopa päin naamaa, että lämpimästi tervetuloa minun työpaikalleni eli päiväkotiin kärpäseksi olkapäälle seuraamaan, mihin minun työaikani lastentarhanopettajana kuluu ja millaista ammattitaitoa minulta vaaditaan. Jos 5 täyttä työpäivää päiväkodissa viettäneenä vielä olet samaa mieltä työn vaativuudesta ja päiväkodin funktiosta, kuuntelen mielelläni. Valitettavan totta on, että varhaiskasvatustyötä ei arvosta Suomessa kukaan muu kuin ammattikasvattajat itse, vaikka varhaisvuosilla on lapsen kehitykseen valtava merkitys. 

Loppukohtaus elokuvasta "Tuomari Martta" (1943)
Ohjaaja: Hannu Leminen
Suomen Filmiteollisuus Oy

Moderni ja kunnianhimoinen uranainen, lainoppinut Martta Kaataja (Helena Kara) työskentelee tuomarin sijaisen virassa maaseudulla. Hän joutuu palaamaan työkiireidensä keskeltä Helsinkiin, jossa hänen poikansa on loukkaantunut vakavasti. Onnettomuudesta selvitään säikähdyksellä, mutta se saa Martan arvioimaan uraansa uudessa valossa.

Martta tulkitsee työnsä vaarantaneen hänen perheensä onnen ja hyvinvoinnin. Elokuvan päätösrepliikin -- paatoksellisen kotiäitiyden ilosanoman julistuksen -- aikana Martan näyttelijä Helena Kara kääntää katseensa kohti kameraa ja puhuttelee katsojaa suoraan.

Huomionarvoisen tästä repliikistä tekee se, että koko elokuvan alusta asti Martta ja hänen anoppinsa Ilona ovat henkeen ja vereen puolustaneet naisen mahdollisuutta tehdä töitä ja rakentaa uraa ilman omantunnontuskia. Päätösrepliikki sotii täydellisesti tätä ajatusmaailmaa vastaan.

Ohjaaja Hannu Leminen oli repliikin käyttöä vastaan, mutta tuottaja T. J. Särkkä runnoi sen läpi valkokankaalle.

Perseen venytystä yhtäkaikki. Puolet v***uun.
Turhan palkan leipojia on aivan liikaa.
Kaikki joojoo-hommat on hävitettävä. Jos ei pölliä tule hommasta, niin väki minimiin. Meillä ei ole varaa joutavaan pelleilyyn, pölliä on tultava konkreettisesti!

Ei äitiyteenkään mitään kouluja käydä :)

Olen aina ihmetellyt, onko kaikki päivähoitolapset moniongelmaisia, koska 3 hoitajan lapsiryhmässä on lapsia joko 12 tai 21. Tämä tarkoittaa sitä, että se yksi paperitöitä tekevä käyttää joka kuukausi yhden lapsen papereihin/tiedottamiseen/yhteydenpitoon vanhempien ja moniammatillisen tiimin kanssa yli 2 tuntia eli joka päivä 30 % työajasta menee muuhun kuin lapsiin.  Kuitenkin esim. vasu tehdään perusmallin päälle, ei siinä tarvitse edes miettiä mitään. Palaveripöytäkirjat tai infokirjeet ei edellytä mitään esseen laatimista. Tehostamalla toimintaa yksityisten yritysten mallin mukaan saataisiin paljon enemmän aikaa lapsille papereiden sijaan!

Toiseksi askartelutarvikkeiden esiinottaminen ei voi viedä muutamaa minuuttia kauempaa, ei edes varhaiskasvattajalta! Teemanmukaisten laulujen valintaan ei tarvita kolmea aikuista.

Norjalaisissa päiväkodeissa ei ole tuollaisia kummallisia tapoja pakoilla lapsiryhmää vaan aikuiset kykenevät tekemään työnsä lasten kanssa eikä heistä erillään. Suunnittelu on keskitetty, jolloin päiväkodissa riittää se, että asia toteutetaan eikä kymmenessä päiväkodissa kolmekymmentä aikuista mieti samaa asiaa.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:54"]Olen aina ihmetellyt, onko kaikki päivähoitolapset moniongelmaisia, koska 3 hoitajan lapsiryhmässä on lapsia joko 12 tai 21. Tämä tarkoittaa sitä, että se yksi paperitöitä tekevä käyttää joka kuukausi yhden lapsen papereihin/tiedottamiseen/yhteydenpitoon vanhempien ja moniammatillisen tiimin kanssa yli 2 tuntia eli joka päivä 30 % työajasta menee muuhun kuin lapsiin.  Kuitenkin esim. vasu tehdään perusmallin päälle, ei siinä tarvitse edes miettiä mitään. Palaveripöytäkirjat tai infokirjeet ei edellytä mitään esseen laatimista. Tehostamalla toimintaa yksityisten yritysten mallin mukaan saataisiin paljon enemmän aikaa lapsille papereiden sijaan!

Toiseksi askartelutarvikkeiden esiinottaminen ei voi viedä muutamaa minuuttia kauempaa, ei edes varhaiskasvattajalta! Teemanmukaisten laulujen valintaan ei tarvita kolmea aikuista.

Norjalaisissa päiväkodeissa ei ole tuollaisia kummallisia tapoja pakoilla lapsiryhmää vaan aikuiset kykenevät tekemään työnsä lasten kanssa eikä heistä erillään. Suunnittelu on keskitetty, jolloin päiväkodissa riittää se, että asia toteutetaan eikä kymmenessä päiväkodissa kolmekymmentä aikuista mieti samaa asiaa.
[/quote] kuinka hyvin norski esim.havainnoi ryhmää ja ohjaa esim.sosiaalisia tilanteita, jos vapaan leikin aikana tekee kaikkea muuta?

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:19"][quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 17:54"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 16:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:39"]

"Ne pakkonukuttaa lapsia ja itse istuvat monta tuntia kahvihuoneessa juoruamassa!" ;)

[/quote] lapsen on hyvä rauhoituttua vaikkei nukkuiskaan siis levätä. Yleensä klo 13 pääsee nukkarista pois.

[/quote]

Miksi lapselle lepo on aina makuuttamista? Miksi ei saisi lueskella rauhassa sohvannurkassa tai tehdä palapelejä?

Meillä lapsi on huono päiväuninukkuja, joten pakkonukutus on yhtä tuskaa. Illalla ei tullut uni millään, valvoi sängyssään 2-3 tuntia saamatta unta. Niinpä meillä hyväksyttiin pakkonukutus ja ryhdyttiin valvomaan lapsen kanssa jopa puolilleöin, jolloin lapsi oli aamulla hyvin väsynyt. Aamupalan jaksoi päiväkodissa syödä, muuten koko aamu oli itkua ja kitinää. Saattoi nukahdella pihalle jne. ja lounasta jaksoi harvoin syödä, koska halusi päivälevolle. Nukkui todella hyvin, mutta ei jaksanut herätä ja oli taas iltapäivästä äärettömän väsynyt. Illaksi piristyi ja jaksoi valvoa nukahdeltuaan päivän.

Hoitajat itselleen hallaa tekivät, kun eivät suostuneet siihen, että lapsi olisi saanut valvoa päiväuniaikaa ja nukkua öisin. Lounaspöydässä nukkuva lapsi ei ole hoitajalle ilo, mutta oma oli valintansa

[/quote]Niin. Meillä ainakin tuollaisissa tilanteissa ei tosiaankaan ole pakko mennä nukkariin siihen asti että saadaan rytmi käännettyä. Oikeasti reipas lapsi ei nukahda 45 minuutin lukutuokioon/ musiikin kuunteluun puolihämärässä. Yleensä vain näissä on taustalla huono unihygienia kotona, vanhempien laiskuus tai periksi antaminen, huonot rutiinit tms. koska mekein aina vaikka miten paljon joustamme, ongelma ei kuitenkaan häviä vaan lapsen unirytmi repsahtaa aina uudelleen. Luulen ettei moni vanhempi tajua, että vaikkapa 3-4v lapsi joka ei nuku päiväunia tarvitsee 12-13 tuntia unta öisin! Aika moni lapsi siis kärsii univajeesta kun ei saa riittävästi unta öisin mutta ei saa nukkua päiväuniakaan.

[/quote]

Luulen, että sinä puolestaan et tajua lasten ja aikuisten unen tarpeen vaihtelevan. Omat lapseni ovat vielä kotihoidossa, mutta päiväunet jäivät pois kummaltakin jo kaksivuotiaana. Ovat pärjänneet hyvin 11-11,5 tunnilla, kunhan se on laadukasta ja yhtäjaksoista yöunta. Päiväunista seuraa vain armoton kiukku loppupäiväksi. Eivät kyllä nukahdakaan kuin autoon. Päiväkodissa voivat yrittää, jos haluavat. Onnea vaan.

 
[/quote]

Onnea vaan itsellesi. Lasten kehittyvät aivot tarvitsevat lepoa myös päivällä. Yöuni ei sitä korvaa. Aivotutkijoiden mukaan aivoille parasta olisi että lapset nukkuisivat päiväunet ainakin 5-vuotiaiksi. Sääli lapsiasi jos he lopettivat jo vuosia tätä ennen.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:54"]Olen aina ihmetellyt, onko kaikki päivähoitolapset moniongelmaisia, koska 3 hoitajan lapsiryhmässä on lapsia joko 12 tai 21. Tämä tarkoittaa sitä, että se yksi paperitöitä tekevä käyttää joka kuukausi yhden lapsen papereihin/tiedottamiseen/yhteydenpitoon vanhempien ja moniammatillisen tiimin kanssa yli 2 tuntia eli joka päivä 30 % työajasta menee muuhun kuin lapsiin.  Kuitenkin esim. vasu tehdään perusmallin päälle, ei siinä tarvitse edes miettiä mitään. Palaveripöytäkirjat tai infokirjeet ei edellytä mitään esseen laatimista. Tehostamalla toimintaa yksityisten yritysten mallin mukaan saataisiin paljon enemmän aikaa lapsille papereiden sijaan! Toiseksi askartelutarvikkeiden esiinottaminen ei voi viedä muutamaa minuuttia kauempaa, ei edes varhaiskasvattajalta! Teemanmukaisten laulujen valintaan ei tarvita kolmea aikuista. Norjalaisissa päiväkodeissa ei ole tuollaisia kummallisia tapoja pakoilla lapsiryhmää vaan aikuiset kykenevät tekemään työnsä lasten kanssa eikä heistä erillään. Suunnittelu on keskitetty, jolloin päiväkodissa riittää se, että asia toteutetaan eikä kymmenessä päiväkodissa kolmekymmentä aikuista mieti samaa asiaa. [/quote] kuinka hyvin norski esim.havainnoi ryhmää ja ohjaa esim.sosiaalisia tilanteita, jos vapaan leikin aikana tekee kaikkea muuta?

[/quote]

Ei ne silloin tee "kaikkea muuta", koska siellä on minimoitu turhien juttujen tekeminen. Lapset saa itse paljon Suomea vapaammin päättää tekemisistä, leikit menee lasten ehdoilla heidän suunnittelemaansa suuntaan ja aikuiset osaa inspiroida vierellä. Ei ole mitään "tässä kuussa teemana on intiaanit" -suunnitelmaa, jossa aikuiset on pohtineet kaiken valmiiksi vaan lapset keksii itse, että nyt tehdään maja ja se maja on inkkarimaja ja sieltä näkee sitä ja tätä. Siellä ammattitaitoa on osata olla lasten kanssa ilman tarkkaa ennakkosuunnitelmaa JA silti toteuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteita. Suomessa tärkeintä on estää lapsia olemasta luovia.

Tätä lukee kyllä ihan ihmeissään, kun itse on yksityisellä sektorilla töissä. Kaiken järjen mukaan päiväkodin toiminta pitäisi suunnitella siten, että se palvelisi lapsia ja heidän vanhempiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Eli jos kaikkia töitä ei ehdi tehdä nykyisen työajan puitteissa, niin työvuorot tulisi järjestää niin, että päiväkodin sulkeutumisen jälkeen joku jäisi esim. tunniksi tekemään paperitöitä tms.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:48"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:15"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:04"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 19:47"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 19:25"]”Voidaanko tehdä sitä luovaa tanssia?” – Luovan tanssin mahdollisuudet päiväkodin keskeisenä menetelmänä

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61475/Uuttu_Sanni.pdf?sequence=1

[/quote]Kiinnostaisiko tämä teitä hoitajia?

[/quote]

Kyllähän kaikkea on kiva kokeilla, mutta tuollainen vaatii myös työntekijöiden perehdyttämisen/koulutuksen (Ellei jollain oman ryhmän työntekijöillä ole jo aikaisempaa kokemusta).

Koulutuksiin on myös omat määrärahansa, ja usein niihin ei pääse kuin yksi max kaksi työntekijää osallistumaan. Ja koulutuksistakin katsotaan mikä on tällä hetkellä ryhmien kannalta oleellisinta hankkia.

[/quote]En tiedä, olisiko teillä liian korkea koulutus joka tekee sen että käytännönläheisyys ja spontaanius on vähän hakusessa. Ei tarvi olla niin virallista hei... :) Rohkeesti vaan luovuutta kehiin.

[/quote]Oi kultaseni! LTO:t tuppaavat olemaan erittin luovaa ja LAHJAKASTA porukkaa, joilla löytyy heittäytymiskykyä, rohkeutta ja luovuutta. Ja niitä käytetään! Se vain, että päiväkodissa muutama reunaehto joiden tulee toteutua. 1. Struktuuri, päiväjärjestys. Tämä on kaiken pohja. Suuren lapsiryhmän ohjaaminen ei kertakaikkiaan toimi iman tätä. 2. Varhaiskasvatuksen näkökulma. Seuraamme tiettyä varhaiskasvatussuunnitelmaa johon kunta, päiväkoiyksikkö ja yksittäinen LTO ovat sitoutuneet. 3. Tasa-arvo. Tehtävämme on luoda sellaiset edellytykset, jotka ovat koko ryhmän parhaaksi. Yksilöllisyys on hyvä asia ja parhaamme mukaan otamme huomioon jokaisen yksilölliset tarpeet, mutta tietyn pisteen jälkeen liiallinen yksilöiminen jonkun kohdalla on toiselta pois. Lapsi kohdataan yksilönä, mutta toimintaa pyöritetään ryhmissä... ja jos yksi lapsi aina vie LTO:n huomion se on pois kaikilta muilta. Emme voi antaa 100% yksilöllistä varhaiskasvatusta kuin siinä tapauksessa, että jokaisella lapsella olisi henkilökohtainen opettaja. Miettikää nyt: moni äiti on pulassa esimerkiksi tasapainoitellessaan rintalapsen ja taaperon tarpeiden ja kasvatuksen kanssa. Kaksi lasta. Minun ryhmässäni on 20 lasta.

[/quote]Mua kiinnostaisi mitä tuohon nro 2: kuuluu? Ja nro 3 särähtää korvaani sosialismille.

[/quote]

Lisään vielä, että paitsi, että tervetuloa arvioimaan kasvatustyön vaativuutta / vaatimattomuutta paikan päälle, kannattaa pohjille lukea vähän lapsen kasvun ja kehityksen teoriaa, tutustua alan koulutusvaatimuksiin (niin lastentarhanopettajan kuin lastenhoitajankin koulutusvaatimuksiin) ja lukea myös Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Nämä kaikki löytyvät Google-hakukoneella. Toki sitten valtakunnallisten perusteiden lisäksi jokaisella kunnalla on oma vasunsa ja jokaisella päiväkodilla pitäisi olla oma vasunsa. Jotkut kunnat ja päiväkodit julkaisevat myös nämä netissä.

Tähän sopisi appiukkoni sananlasku "laiska se töitään luettelee"..

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 15:03"][quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:54"]Olen aina ihmetellyt, onko kaikki päivähoitolapset moniongelmaisia, koska 3 hoitajan lapsiryhmässä on lapsia joko 12 tai 21. Tämä tarkoittaa sitä, että se yksi paperitöitä tekevä käyttää joka kuukausi yhden lapsen papereihin/tiedottamiseen/yhteydenpitoon vanhempien ja moniammatillisen tiimin kanssa yli 2 tuntia eli joka päivä 30 % työajasta menee muuhun kuin lapsiin.  Kuitenkin esim. vasu tehdään perusmallin päälle, ei siinä tarvitse edes miettiä mitään. Palaveripöytäkirjat tai infokirjeet ei edellytä mitään esseen laatimista. Tehostamalla toimintaa yksityisten yritysten mallin mukaan saataisiin paljon enemmän aikaa lapsille papereiden sijaan! Toiseksi askartelutarvikkeiden esiinottaminen ei voi viedä muutamaa minuuttia kauempaa, ei edes varhaiskasvattajalta! Teemanmukaisten laulujen valintaan ei tarvita kolmea aikuista. Norjalaisissa päiväkodeissa ei ole tuollaisia kummallisia tapoja pakoilla lapsiryhmää vaan aikuiset kykenevät tekemään työnsä lasten kanssa eikä heistä erillään. Suunnittelu on keskitetty, jolloin päiväkodissa riittää se, että asia toteutetaan eikä kymmenessä päiväkodissa kolmekymmentä aikuista mieti samaa asiaa. [/quote] kuinka hyvin norski esim.havainnoi ryhmää ja ohjaa esim.sosiaalisia tilanteita, jos vapaan leikin aikana tekee kaikkea muuta?

[/quote]

Ei ne silloin tee "kaikkea muuta", koska siellä on minimoitu turhien juttujen tekeminen. Lapset saa itse paljon Suomea vapaammin päättää tekemisistä, leikit menee lasten ehdoilla heidän suunnittelemaansa suuntaan ja aikuiset osaa inspiroida vierellä. Ei ole mitään "tässä kuussa teemana on intiaanit" -suunnitelmaa, jossa aikuiset on pohtineet kaiken valmiiksi vaan lapset keksii itse, että nyt tehdään maja ja se maja on inkkarimaja ja sieltä näkee sitä ja tätä. Siellä ammattitaitoa on osata olla lasten kanssa ilman tarkkaa ennakkosuunnitelmaa JA silti toteuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteita. Suomessa tärkeintä on estää lapsia olemasta luovia.
[/quote] ok. Sellainen mielipide.

Jaa kyllä meidän ryhmikset pitää ihan rehellisen kahvitauon ja tupakallakin käyvät vuoronperään. Selittelyn makua ap.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 15:03"][quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:57"] [quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 14:54"]Olen aina ihmetellyt, onko kaikki päivähoitolapset moniongelmaisia, koska 3 hoitajan lapsiryhmässä on lapsia joko 12 tai 21. Tämä tarkoittaa sitä, että se yksi paperitöitä tekevä käyttää joka kuukausi yhden lapsen papereihin/tiedottamiseen/yhteydenpitoon vanhempien ja moniammatillisen tiimin kanssa yli 2 tuntia eli joka päivä 30 % työajasta menee muuhun kuin lapsiin.  Kuitenkin esim. vasu tehdään perusmallin päälle, ei siinä tarvitse edes miettiä mitään. Palaveripöytäkirjat tai infokirjeet ei edellytä mitään esseen laatimista. Tehostamalla toimintaa yksityisten yritysten mallin mukaan saataisiin paljon enemmän aikaa lapsille papereiden sijaan! Toiseksi askartelutarvikkeiden esiinottaminen ei voi viedä muutamaa minuuttia kauempaa, ei edes varhaiskasvattajalta! Teemanmukaisten laulujen valintaan ei tarvita kolmea aikuista. Norjalaisissa päiväkodeissa ei ole tuollaisia kummallisia tapoja pakoilla lapsiryhmää vaan aikuiset kykenevät tekemään työnsä lasten kanssa eikä heistä erillään. Suunnittelu on keskitetty, jolloin päiväkodissa riittää se, että asia toteutetaan eikä kymmenessä päiväkodissa kolmekymmentä aikuista mieti samaa asiaa. [/quote] kuinka hyvin norski esim.havainnoi ryhmää ja ohjaa esim.sosiaalisia tilanteita, jos vapaan leikin aikana tekee kaikkea muuta? [/quote] Ei ne silloin tee "kaikkea muuta", koska siellä on minimoitu turhien juttujen tekeminen. Lapset saa itse paljon Suomea vapaammin päättää tekemisistä, leikit menee lasten ehdoilla heidän suunnittelemaansa suuntaan ja aikuiset osaa inspiroida vierellä. Ei ole mitään "tässä kuussa teemana on intiaanit" -suunnitelmaa, jossa aikuiset on pohtineet kaiken valmiiksi vaan lapset keksii itse, että nyt tehdään maja ja se maja on inkkarimaja ja sieltä näkee sitä ja tätä. Siellä ammattitaitoa on osata olla lasten kanssa ilman tarkkaa ennakkosuunnitelmaa JA silti toteuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteita. Suomessa tärkeintä on estää lapsia olemasta luovia. [/quote] ok. Sellainen mielipide.

[/quote]

Norjassa päiväkotihenkilöstä on mahdollistaja ja voimavara, Suomessa ohjaaja ja rajoittaja. Lapsen kannalta selkeä ero.