Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Parisuhde - asuminen erillään - kokemuksia?

Vierailija
13.01.2022 |

Onko täällä sellaisia pariskuntia jotka ovat aina tai ovat päätyneet asumaan omiin asuntoihin? Toimiiko? Oletteko tyytyväisiä? Kauanko olette asuneet erillään?

Kommentit (68)

Vierailija
1/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, asutaan nykyisin kahdessa eri osoitteessa ja toimii paremmin kuin hyvin. Olemme siis naimisissa eikä ole enää kotona lapsia.

Vierailija
2/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolme vuotta ollaan siis asuttu erillämme, sitä ennen yhdessä. t. sama

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kolme vuotta ollaan siis asuttu erillämme, sitä ennen yhdessä. t. sama

Kiva kuulla että teillä toiminut! Kuinka paljon olette sitten yhdessä viikoittain?

Vierailija
4/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisi myös kiva kuulla että miksi päädyitte tällaiseen ratkaisuun

Ap

Vierailija
5/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on seurustelua takana nyt liki viisi vuotta ja ollaan asuttu tuo koko aika erillään ja tullaan jatkossakin asumaan.

Itse en ole koskaan asunut kenenkään kanssa yhdessä sitten lapsuuskotoa muutettuani. Minulle on ollut aina itsestään selvää, että haluan asua yksin. Miehellä puolestaan takana pitkä liitto ja toistaiseksi hänkin on halunnut nauttia oman kodin rauhasta. Näemme lähes viikoittain ja joskus vietämme toistemme luona hieman pitempiä aikoja.

Tämä on toiminut meillä toistaiseksi tosi hyvin, eikä kumpikaan näe syytä muuttaa asumisratkaisujamme.

Vierailija
6/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jonkun verran itselläkin kokemusta, mutt sukulaismies vaimoineen asui aina erillään. Sama kaupunki, toisella ok-talo syrjemmällä, toisella pieni keskustakämppä. Tosi harmoninen ja onnellinen pari, 30-35v ehtivät olla yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme vuotta ollaan siis asuttu erillämme, sitä ennen yhdessä. t. sama

Kiva kuulla että teillä toiminut! Kuinka paljon olette sitten yhdessä viikoittain?

Riippuu viikosta, emme ota paineita. Molemmilla aikaa vievät työt ja tarve nollautua ihan itsekseen, siitä kai se ajatus aikanaan lähti. Plus että toinen viihtyy enemmän maalla, toinen kaupungissa. Toisinaan ollaan pidempiä jaksoja yhdessä, joskus puolestaan ei edes nähdä pariin viikkoon. Luotto pelaa ja aikuisten ihmisten kesken näin on hyvä.   t. eka kommentoija

Vierailija
8/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

2v. suhteessa ja asumme omillamme, toimii ja suhteelle eduksi ettei tarvitse kokoajan toisen naamaa katsella !

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

2v. suhteessa ja asumme omillamme, toimii ja suhteelle eduksi ettei tarvitse kokoajan toisen naamaa katsella !

Niinpä! Olemme tässä mahdollisesti päätymässä samaan ratkaisuun ja aluksi olen tätä kovasti empinyt mutta ehkä tämä voikin olla super hyvä juttu!

Vierailija
10/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikoinaan asuin naisen kanssa ja olin naimisissa. Vaikka olen seurustellut eron jälkeen kolmesti, en ole päätynyt kenenkään kanssa saman katon alle. En tiedä osaisinko edes jakaa kotia vai olenko jo 10 vuodessa laitostunut liikaa yksin asumiseeni. Ainakaan en lähtisi kovin pienellä kynnyksellä muuttamaan yhteen, mutta toisaalta olisihan se aivan mahtavaa, jos jostain löytyisi nainen, jonka kanssa se tuntuisi luontevalta. En mitä kotitöitä, pyykkiä tai ruoanlaittoa pelkää, koska nythän teen kaiken itse. Lapsen mielestä luonani on siistimpää kuin eksällä. Enemmän se on sitä, että yksin asuessa voi mennä ja tulla miten huvittaa harrastustensa kanssa ja TV:stä tulee aina hyvää ohjelmaa. Sitoutumisen tasoon eri kattojen alla asuminen ei minulla vaikuta ja koitan tehdä kumppanilleni selväksi, että olen silti läsnä ja saatavilla vaikka en ole vieressä. Kai minä pelkään, että minusta saa yliannostuksen, jos minulle liikaa altistuu. Jonkinlaista epäluottamusta omaan olemiseen tuossa kai on mukana.

M44

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tapasin miehen ja selvisi että asuu viereisessä talossa. Vuodet vieri ja keskusteltiin yhteenmuutosta mutta ei koskaan muutettu. Suurimpana syynä se että kumpikaan ei halunnut toisen asuntoon ja molempia miellyttäviä vaihtoehtoja oli tällä alueella vähän. Kun ensimmäinen lapsi oli tulossa mietittiin yhteenmuuttoa tosissaan mutta lapsi päätti tulla ennen aikojaan ja päätettiin että katsotaan miten sujuu. Arki asettui uomiinsa eikä muutosta edes puhuttu. Kun aloin odottaa toista muutin isompaan tämän talon sisällä. Samoihin aikoihin mies aloitti työssä, jossa työt loppuu puolen yön jälkeen. Mietittiin yhteenmuuttoa ja kokeiltiin hetki mutta todettiin, että kaikkien nukkumisen kannalta on parasta, että mies menee omaan asuntoonsa töiden jälkeen, jotta ei häiritse muita ja saa nukkua aamulla rauhassa.

Olen ollut hyvin tyytyväinen tähän järjestelyyn. Lapsia ei ole siirrelty asuntojen välillä vaan heillä on koti minun asunnossa. Erilaiset vuorokausirytmit ei aiheuta kahnausta ja eri rytmistä on ollut lopulta paljon hyötyä. Mies on voinut hoitaa sairaat lapset ennen töitä sillä aikaa kun minä olen töissä yms.

Jotakuta varmaan kiinnostaa kotityöt, kun on kaksi asuntoa ja lapsia. Mies hoitaa oman asuntonsa kokonaan ja osallistuu myös minun asuntoni töihin ennen töitään, koska se on myös yhteisten lasten koti. Minä teen varmasti vähemmän koska mies on illat töissä ja lapset silloin enemmän minussa kiinni enkä ehdi tehdä niin paljoa. Olen todella iloinen joka kerta kun tulen töistä kotiin, kun aamupalasotkut on siivottu, pyykit on pesty, jääkaappi on täytetty ja ruoka on valmisteltu tai valmiina lämmitystä vaille yms.

Rahakin varmaan kiinnostaa mutta meille tämä on taloudellisestikin parempi ratkaisu. Ei ole näkyvissä että mies ryhtyisi tekemään päivätyötä ja elämään samassa rytmissä muun perheen kanssa ja jos haluaisimme sellaisen asunnon, jossa voi elää kahdessa eri rytmissä, pitäisi laittaa paljon enemmän, jos aikoisi pysyä tällä alueella tai edes lähellä. En oikein näe pointtia koska lapset asuvat kotona enää hetken.

En sano ei ikinä, mutta en näe yhteenmuuttoa olevan tulossa lähitulevaisuudessa. Ollaan miehen kanssa molemmat hyvin yksin viihtyviä ja voi olla että lasten muutettua pois kotoa haluan asua yksin.

Vierailija
12/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan ylivoimainen ratkaisu. Saa seksiä, mitta muuten voi elää niin kuin haluaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimii. Meillä omat asunnot ja nyt 5v menty näin. Suhde on oikeastaan vain parantunut.

Vierailija
14/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertokaa vaan lisää kokemuksia! Kiva lukea :)

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kohta viisi vuotta seurusteltu. Yhteen ei muuteta. En ikinä haluaisi miehen taloon syrjään asumaan. Mies ei halua kerrostaloon.

Vierailija
16/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me asuimme eri maissa, joten etäsuhde muuttui suoraan avoliitoksi suhteen alkuvaiheessa. Mies on todella introvertti kaivaten enemmän omaa tilaa ja omaa rauhaa, hän koki ettei voinut rentoutua yhteisessä kodissa, ja että koti oli enemmän minun kotini kuin hänen.

Nyt ollaan noin vuosi asuttu omissa kodeissamme, mikä on vähentänyt riitojen määrää. Näemme 2-3 kertaa viikossa.

Vierailija
17/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kateellisena näitä luen. Yhteisasuminen vesittää kaiken haaleanharmaaksi kompromissiksi.

Vierailija
18/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aivan ylivoimainen ratkaisu. Saa seksiä, mitta muuten voi elää niin kuin haluaa.

Varmastikin noin, jos seksi on parisuhteessa olennaisin elementti. Mulle kyse on (seksin lisäksi) siitä että on rakas ihminen, jonka kanssa voi tehdä yhdessä juttuja, ja myös jakaa arkea. Erillään asuessa tuo toimii jos nähdään riittävän usein eli molempien elämät joustavat sen verran.

Vierailija
19/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kateellisena näitä luen. Yhteisasuminen vesittää kaiken haaleanharmaaksi kompromissiksi.

Nojoo katsos kun minä olen ollut todella epäileväinen tätä ratkaisua kohtaan (aviomieheni haluaisi kokeilla erillään asumista) mutta näitä lukiessa alan oikeastaan innostua ajatuksesta!😀

Ap

Vierailija
20/68 |
13.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me päädyimme asumaan kahdessa asunnossa, mutta harvoin eri asuinnossa, suunnilleen 7 aviovuoden jälkeen. Olimme asuneet pitkään lasten kanssa vuokralla pikkukaupungissa, mutta mies haikaili omakotitaloa maaseudulta. Minä olin aiemman perusteella kuvitellut, että hankkisimme isomman asunnon lähempää keskustaa. Hyvät yhteydet töihin moottoritietä tai rautatietä, koulut lähellä, harrastukset lähellä ja keskustan palvelut. Mies taas kaipasi pihatöitä, yksityisyyttä ja luonnon rauhaa. Hankin sitten kompaktimman kaupunkiasunnon, jossa asutaan arkisin pitkälti. Mies osti ihanan vanhan puutalon kaupungin laidalta lyhyen matkan päästä. Sinne ajaa noin 20 min, pyöräilee vajaassa tunnissa. Siellä vietetään kaikki vapaa-aika ja osa arkiöistäkin. Melko säännöllisesti yövytään eri kodeissakin, esim. mies pojan kanssa ja minä vietän tyttöjen kanssa tyttöjeniltaa. Tämä kaupunkiasunto pistetään varmaan sitten vuokralle tai myydään kun lapset saavat koulut käytyä. Miehen talo sijaitsee muuten aivan täydellisellä paikalla.

Parisuhteen kannalta vaikea arvioida vaikutuksia. Me ei olla oikein sellaisia oma-aika-ihmisiä vaan toistemme kanssa on ollut hyvä olla. Vaihtelu arjessa kuitenkin virkistää ja luulen, että mies olisi paljon happamampi jos asuttaisiin vain ahtaasti kaupingissa. Samoin kuin mua kyllästyttäisi kuljetusrumba periferiasta. Tällä hetkellä kaikki toimii.

Erillään asuessa ilman lapsia voisi kyllä tulla ikävä jos asuttaisiin iso osa ajasta eri osoitteissa. Itse pidän enemmän yhdessä elämisestä ja tarvitsen paljon hellyyttä. Mielialani pysyy hyvänä kun ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa tehdä asioita, jutella ja nauraa.. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia ja toiset kuormittuvat sosiaalisuudesta enemmän, voivat kaivata tilaa ja aikaa itselle. Silloin se mahdollisuus omaan aikaan on varmasti hyväksi, myös parisuhteessa. Lisäksi tulee vähemmän pattitilanteita kotitöistä ym. kun molemmat vaihtaa lakanat omista sängyistään jne. No toki meillä vaihdetaan nekin yhdessä kun on helpompaa kaksin 😁

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan viisi