Pitkässä parisuhteessa olevat
kuinka selviätte tasaisista ajoista ja siitä kun arki välillä puuduttaa?
ja en kaipaa nyt niitä "ei meillä ikinä ole tylsää arkea, elämämme on yhtä rakkauden huumaa vuodesta toiseen".
Kommentit (28)
Kun alkaa tuntua puuduttavan tylsältä, täytyy itse tehdä jotain, joka piristää parisuhdetta ja elämää :)
On se tämäkin. Toisaalta niin ei palkitsevaa ja toisaalta taas kaikkein palkitsevinta.
Selviytyä elämän aallokoissa ja siinä tasaisella suoralla.
-ap
Soljumalla, keskustelemalla miksi tilanne on niin ja esim lähtemällä mökille tai syömään ulos.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 20:52"]Kun alkaa tuntua puuduttavan tylsältä, täytyy itse tehdä jotain, joka piristää parisuhdetta ja elämää :)
[/quote]
tekishän sitä vaikka jos mitä, kun olis aikaa ja ennenkaikkea sitä rahaa.
Ei siihen arjesta poikkeamiseen aina rahaa tarvita, mielikuvitus vaan käyttöön.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 20:52"]Kun alkaa tuntua puuduttavan tylsältä, täytyy itse tehdä jotain, joka piristää parisuhdetta ja elämää :)
[/quote]
Juuri näin! Jokainen on itse vastuussa omasta elämästään ;)
Keskittymällä kiinnostaviin omiin asioihin, työhön ja harrastuksiin. Silloinkin, kun on tasaista, niin yhdessäkin kuitenkin tehdään asioita ja harrastetaan.
Kun on paljon mielekästä ja merkityksellistä elämässä, ei tasaiset (tylsät?) ajat parisuhteessa haittaa. Ja toisaalta, kun muu maailma murjoo, niin puoliso on tuki ja turva. Silloin se tylsä tasaisuus on turvallisuutta.
Ehkä eniten auttaa se, ettei ole oikeastaan mitään odotuksia ja vaatimuksia toiselle, vaan kaikki kehittämistarve kohdistuu itseen. Mietin tätä juuri tänään. Mulla on paljon unelmia ja tavoitteita. Totta kai puoliso on joskus rasittava, mutta hyväksyn hänet ja rakastan häntä sellaisena kuin hän on. Itseni varalle taas on suunnitelmia jemmassa vaikka kuinka...
Muistelen miksi ja mihin olen häneen rakastunut. Tylsyyden tunteet katoaa samoin tein. Täytyy vain ymmärtää, että ei se ruoho sen vihreämpää siellä aidan toisella puolella olisi. Kaikissa suhteissa tulee arki vastaan, se on luonnollista. Aina voi keksiä jotain uutta yhteistä tekemistä tai jotain ihan pientäkin piristystä arkeen.
Alkoholin kohtuukäytöllä, muiden päihteiden kohtuukäytöllä ja harrastuksilla.
Lisäksi pitää vaan oppia hyväksymään ajoittainen tylsyys.
Arki nyt vaan on loppupeleissä aika ikävää.
Keskustellaan, jos toista ahdistaa ja tehdään sille ahdistukselle jotain. Koitetaan jotain uutta seksijuttua, mennään kävelylle iltahämärissä, vietetään parisuhdepäivää hemmottelemalla toinen toista... Siinä jotain. Ja aina, oli tilanne mikä hyvänsä, otetaan toinen huomioon. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa, halataan ja hellitään hetki peiton alla. Ollaan vaan ihokosketuksessa ja silitellään.
Arki on tylsää vain, jos siitä tekee tylsää. Meillä on kummallakin paljon mielenkiintoista tekemistä työn lisäksi. Parisuhde on vain osa elämää, eikä se saa olla yksin vastuussa elämän antoisuudesta.
Joo olen nimenomaan ihminen, jonka mielestä jokainen on oman onnensa seppä. Siitä huolimatta se arki tulee välillä minullekin ja sitä alkaa miettimään kaikenlaista joutavaa .
Elämme kiireistä lapsiperhearkea ja se toinen väistämättä jää välillä sinne pahnan pohjimmaiseksi tärkeysjärjestyksessä..
Halua ja intoa olisi järjestää kahdenkeskistä aikaa ja jotain mukavaa ekstraa, mutta se ei tällä hetkellä ole oikein mahdollista.
Ehkäpä sitä vielä joskus.. Toisaalta kun on niin ikäväkin sitä toista.
Ehkä järjestän meille nyt viikonloppuna herkkuillallisen kun lapset nukkuu ja otetaan vaikka lasilliset viiniä. :)
Kiitos vastauksista kaikille. Ja kyllä, ehdottomasti tuo mies ja tämä suhde on kaiken vaivan. väärtti.
omat harrastukset, ystävät ja muu on nyt saanut ehkä taas liikaa jalansijaa elämässä ja miehellä vaativa työ.
Nyt vaan järjestämään sitä yhteistä aikaa.
Mies on keikkatyössä, joten on joka viikko 2-7 päivää poissa kotoa. Tavallaan meidän arki ei ole siis ikinä tasaista kun ikinä ei tiedä, onko toinen kotona vai jossain puolella Suomea. Aina sitä odottaa, että puoliso tulee kotiin ja voidaan tehdä jotain kivaa yhdessä. Vapaalla käydään ulkona syömässä ja leffassa tai lenkkeillään ja ulkoillaan. Mun arki taasen koostuu töissä käynnistä ja liikunta harrastuksesta.
Jos arki puuduttaa, näen enemmän kavereitani tai lähden muutamaksi päiväksi tai vaikka viikoksikin käymään vanhempieni luona. Siinä ajassa tulee jo ikävä toista ja on taas ihana nähdä kun palaa kotiin. Muita keinoja on jokin vähän spesiaalimpi yhteinen tekeminen: käydään kylpylässä, rullaluistelemassa tai testataan jotain uutta ja haastavaa reseptiä. Aina yhteinen kiva ei tarkoita suurta rahanmenoa. Siitä tietää että kumppani on oikea kun ihan tavallisten juttujen tekeminen on yhdessä mukavaa. Mut tokihan se alkaa tylsistyttämään jos päivät ovat toistensa kopioita.
Parisuhteessa olevat tarvitsevat yhteistä aikaa. Yhdessä järjestetty ja sovittu hotelliyö tai ruokailu ravintolassa tai patikointi tai mikä hyvänsä , mistä molemmat nauttivat, piristää parisuhdetta.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 20:59"]
Muistelen miksi ja mihin olen häneen rakastunut. Tylsyyden tunteet katoaa samoin tein. Täytyy vain ymmärtää, että ei se ruoho sen vihreämpää siellä aidan toisella puolella olisi. Kaikissa suhteissa tulee arki vastaan, se on luonnollista. Aina voi keksiä jotain uutta yhteistä tekemistä tai jotain ihan pientäkin piristystä arkeen.
[/quote]
Tämä on totta. Jos arki meinaa puuduttaa, muistan meidän alkuajat:). Ja olen tehnyt mielessäni ajatusleikkejä, joissa olisin ilman miestäni. Vaikea kuvitella. Joten illan päätteeksi sanon miehelleni rakastavani tätä ja siihen on hyvä nukahtaa.
Olen ottanutkin tavaksi viettää välillä aikaa yksin. Mökillä tai minilomalla jossain Keski- Euroopan kaupungissa. Ihana tulla sitten kotiiin, kun se oma tylsä mies odottaa:).
Kannattaa se tasainen arki muokata mahdollisimman mieluisaksi, niin siitä voi nauttia eikä aina tarvitse keksiä jotain spesiaalia.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 21:11"]Mies on keikkatyössä, joten on joka viikko 2-7 päivää poissa kotoa. Tavallaan meidän arki ei ole siis ikinä tasaista kun ikinä ei tiedä, onko toinen kotona vai jossain puolella Suomea. Aina sitä odottaa, että puoliso tulee kotiin ja voidaan tehdä jotain kivaa yhdessä. Vapaalla käydään ulkona syömässä ja leffassa tai lenkkeillään ja ulkoillaan. Mun arki taasen koostuu töissä käynnistä ja liikunta harrastuksesta.
[/quote]
Onko teillä (pieniä) lapsia?
Meillä lapset ja nimenomaan lastenhoitajan puute vaikeuttaa esim. leffaan menemistä jne.... ja kaipaan n nimenomaan sitä kahdenkeskistä aikaa..
Perheenä kyllä ulkoillaan/ retkeillään, käydään välillä ulkona syömässä, uimassa jne..
-ap
Jaaha. Sanon, että raahustamalla vaan eteenpäin, päivästä toiseen.