Mies valittaa tekemistäni kotitöistä. Olen loppu.

Arvosta ensin itse itseäsi ja pidä puolesi! Sano miehelle että olet kotona lapsia varten etkä ole miehesi palvelija! Herra voi ihan itse kokata jos sinun ruokasi ei kelpaa...seuraavan kerran kun valittaa ruuasta niin kylmästi nappaat miehen lautasen ja pistät ruuan roskiin ja sanot että kokkaa saatana itse kun olet niin taitava.

Ja mies voi ihan itse silittää paitansa. Joku kaunis ilta lähdet muksujen kanssa ulos ja ilmoitat että odotat kodin olevan tip top siisti kun tulette takaisin niin mieskin saa joskus siivota ym ym.

Lakkaa nöyristelemästä!!!

Miehesi kohtelee sinua hirvittävän huonosti. Kuinka hän edes kehtaa? Hoidat teidän molempien lapsia ja kotitaloutta. Valittamisen sijaan miehesi tulisi osallistua siihen mahdollisimman paljon itsekin.

Kotitöiden sijaan keskittyisin sinuna miehen asenteeseen. Hän arvostelee kaikkea mitä teet ja jopa sitä mikä olet. Se ei lopu sillä että yrität tehdä paremmin tai olla parempi. Miehesi asenne ei sillä tavoin tule muuttumaan.

No voi hyvänen aika sentään. Jatka kotitöitä kuten tähänkin asti, ihan hyvällä mallilla kuulostavat olevan. Mies voi aivan itse vääntää vaniljakastikkeensa ja pestä/silittää ihan omaan tahtiin ne vaatteet, joita kulloinkin haluaa käyttää. Saapahan sitten mieleiset.

Sun ukkos on samanlainen kuin mun. Mikään ei riitä. Mutta mulla onkin muita suunnitelmia tulevaisuudelle.. Kaikkea ei ap sinunkaan tarvi kestää! Sä kuulostat harvinaisen hyvältä vaimolta.

Otapa ap joku viikonloppu ja lähde jonnekin, yksin. Jätät sen miehen niiden lasten ja kotitöiden kanssa pärjäämään, siinähän näkee mies miten hyvin sitä aikaa sulla on.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:15"]

Meilläkin syötiin eilen italianpataa, vierastarjottavat olivat pakasteesta. Duplot lojuvat tuossa olkkarin lattialla päivästä toiseen, usein illalla kasaan vauvalle tornin valmiiksi että makuuhuoneesta aamulla kontatessaan saa kaataa sen heti kun herää :) Taidankin oikeasti olla aika onnekas, kun olen yh. Ap mieti sinäkin, viekö tuo parisuhde sulta enemmän vai antaa. Mun lapsen isä käy häntä viikoittain tapaamassa ja helpompaahan mulla tietyllä tavalla silloin on, kun kaiken muun ajan vauva roikkuu jalassa mukana viihdytettävänä ja alkaa huutaa jos edes käyn vessassa yksin. Mut hetkeäkään en ole kyllä silti toivonut, että hän muuttaisi enää tänne asumaan meidän kanssa.

[/quote]

Sama täällä, oon niin kuin sä, teen illalla jonkun hauskan jutun aamuksi valmiiksi joka ilta :)

Tarpeeksi hommaa tässä on ilmankin että joutuu katsomaan miestä joka ei souda samaan suuntaan, me asutaan erikseen mutta ollaan yhdessä kuitenkin tavallaan, käy useasti täällä tytön kanssa ja käyvät metsässä. Tsemppiä teille ja hyviä vointeja.

Annapa lapsi miehelle hoitoon ja käske samalla tekemään ruoka ja kotityöt. Tee itsellesi vaikka poppareita ja istu viereen kattomaan ja jakelemaan ohjeita kuinka asiat pitäisi tehdä.

Ala huolehtimaan pelkästään lapsista äläkä välitä miehestä. Jätä miehen vaatehuolto ihan ukon omalle vastuulle ja tee sellaista ruokaa joka maistuu ja on terveellistä lapsille. Älä pyydä vieraita, vaan käy itse kylässä vaikka sitten lasten kanssa.

Meilläkin mies välillä kiukuttelee ja se on ihan ok, jos johtuu väsymyksestä tai stressistä, joita itse kullakin välillä on. Jos alkaa kuitenkin minua arvostelemaan vieraiden tai lasten kuullen, niin saa viettää aikaansa yksin, siinä menee mulla se raja.

Tuo 24 kommentti lapdille annetusta ihmissuhdemallista olisi sinulle ehkä mietinnän paikka!!!!!! Ei kukaan ole velvoitettu ottamaan tuollaista arvostelua vastaan, saatika taipua mahdottomiin vaatimuksiin!!!

Jos olisin sinä jättäisin lapset vkl miehelle ja lähtisin ystävän kanssa kylpylään. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten hoituu samaan aikaan lapset, ruoka, pyykki, siivous ja treeni jne.. Testaa ap tätä.

Minulla oli ensimmäinen mies juuri tuollainen. Ja minä oikeasti myös yritin parhaani, tai kaiken jotta hänen ei ikinä tarvinnut tehdä mitään. Mutta mikään ei riittänyt, täytin tiskikoneen väärin, olisi pitänyt imuroida joka aamu ja ilta (imuroin joka päivä), hän suuttui jopa siitä että en ollut laittanut hänelle illalla seuraavan päivän vaatteita valmiiksi.
Minä pakoon ihan loppuun, tein kyllä kaiken. Kävin kaupassa joka aamu kävellen säässä kuin säässä, maksoin kaiken ja tein kaikki kotityöt. Keskustelimme asiasta usein ja hän lupasi muuttua. Hän ei koskaan muuttunut ja lähdin. Löysin mieheni joka tekee mielellään kotitöitä ja kaikki mitä teen kelpaa aina.
Jos olisin sinä niin etsisin paremman miehen joka arvostaa sinua

Kuulostaa kamalalta. Ehkä miestäsi ärsyttää, että hän käy töissä ja sinä olet "vain kotona". Ei se taida tajuta mitä se "vain kotona" pitää sisällään.
Lopeta ensinnäkin se miehen vaatteiden silitys, kun ei hän taida sitä mitenkään arvostaa. Ja sun täytyy kyllä pistää vastaan noihin sen loukkauksiin. Älä ole vaan hiljaa ja alistu, vaikka itsetunto olisikin nollassa.
Ei kukaan ansaitse kyykytystä. Voimia.

Pieni välikevennys.

Mies saapuu kotiin. Lapset juoksevat pihalla yövaatteissaan. Keittiön pöydällä on kaatunutta maitoa, liiskaantuneita muroja... koko kodin yleisilme on täysi kaaos: matot kurtussa, kämmenenjälkiä seinillä, nenänkuvia ikkunoissa, leluja joka paikassa. Päivällinen ei ole valmis ja jääkaappi näyttää pelottavan tyhjältä.

Mies huolestuu. Mitä on tapahtunut? Hän etsii vaimoaan, jonka löytää vuoteesta lukemassa naistenlehteä. Mies jää sanattomaksi, yrittää mutista jotain, mutta vaimo ehtii ensin:

- Hei kulta! Muistatko kun aina kysyt, miten päiväni on mennyt ja mitä olen tehnyt. Tänään jätin sen kaiken tekemättä!

kuulostaa epäterveeltä suhteelta. Miehesi on sairas, mutta on myös sinulta sairautta alistua tuollaiseen. Se, että annat kohdella itseäsi huonosti, ei lupaa hyvää... lopeta heti itsesi alentaminen. Se, että miehesi pilkkaa sinua vieraiden kuullen on toki enemmän noloa hänelle itselleen, mutta silti: älä hyväksy sellaista. Lopeta vaatteiden silityspalvelu ja kaikkinainen miehen palvelu. Hoidat lapset, he ansaitsevat sen, tuollainen äijä ei.

sinun sijassasi menisin töihin heti kun äitiysloma loppuu, jolloin olet vapaampi eroamaan sekä täysin oikeutetussa asemassa vaatimaan mieheltä lasten ja kodinhoitoa 50%-50% (olet sitä nytkin, mutta miehesi kaltainen olio ei pysty sitä ymmärtämään...hän kuvittelee omien päiviensä olevan arvokkaampia& raskaampia).

Muutos lähtee kaikkeen sinusta itsestäsi, kun ymmärrät oman arvosi ja huom. lastesi arvon, jätät keskenkasvuisen/sairaan miehen valitukset omaan arvoonsa. ymmärrät että sinä ja lapsesi olette arvokkaita, teidän leikit saa olla kotona levällään, sinä saat tarjoilla tai olla tarjoilematta piirakoita vieraille, ja sinulla ei ole mitään velvollisuutta prässäillä äijän paitoja. Vaadi kunnioitusta itsellesi ihmisenä, tajua että pärjäät lasten kanssa ilmankin tuollaista sikaa ja voi tapahtua vielä ihme: miehesi saattaa jopa tajuta, ettet ole kynnysmatto. Jollei tajua, niin olet sitten jo henkisesti vahva ja valmis elämään ilman häntä. Elämäsi ei voi kuin tulla paremmaksi.   

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:01"]Olen siis kotiäitinä, lapsemme ovat iältään 6kk, 2,5 v ja 5v. Yritän toki lastenhoidon ohella hoitaa kaikki kotityöt, mutta miehelle ei tunnu mikään kelpaavan. En tee niitä riittävästi tai teen ne huonosti :( Esimerkkejä eiliseltä... 1. Olin silittänyt miehen vaatteita, mutta paita jonka hän halusi töihin oli pyykissä ja sain haukut. Lisäksi olin prässännyt "väärät housut". 2. Tein ruuaksi italianpataa, se maistuu yleensä hyvin kaikille ja lisäkesalaatin. Jälkiruuaksi leivoin mustikkapiirakkaa jonka tarjosin vaniljakastikkeen kanssa. Sain valitusta, koska aikani pitäisi riittää "kunnon ruuan tekemiseen, eikä saa olla pussiruokaa". Vaniljakastike valmiina oli myös huono juttu. 3. Miehen tullessa töistä rakentelimme Duploilla olohuoneessa ja lattialla oli muutama Duplo. En kuulemma siivoa päivisin kun on "lelut leveänä pitkin olohuonetta". 4. Meillä piipahti illalla tuttavapariskunta kylässä. Tarjosin kahvin kanssa mustikkapiirakkaa, mihin mies kovaan ääneen "älä nyt herran jestas vaan anna sitä hirveää purkkikastiketta, tajuatteko ettei viitsinyt sitä itse tehdä?" Lisäksi kuulin illan vihjauksia ulkonäöstäni. Naapurin pirkolla on vauvakilot jo karisseet ja on aina niin kauniina ja huoliteltuna... Voi kun mä kyllä yritän parhaani näillä neljän tunnin unilla joka päivä. Nyt ahdistaa ja masentaa tosi pahasti miten laiska ja saamaton ihminen olen. Eilen illalla kävin itkemässä kylpyhuoneessa kesken tuttavien kyläilyn kun piti hetkeksi päästä pois. Olen kerta kaikkiaan loppu :(
[/quote]
Ap lueppa mitä kirjoiti niin huomaat et kyllä sinulla on paljon parannettavaa "kotiäitinä" yritä nyt hyvä ihminen edes jooko.
[/quote]

Siis nyt tuli täydellinen vahinkoyläpeukku! Alapeukkua!

Ihan käsittämätöntä, että eletään Suomessa vuotta 2015, tasa-arvokasvatusta ollut iät ja ajat ja silti vaikuttaa siltä, että useissa kodeissa ensinnäkin vanhat roolimallit ovat voimissaan ja miesten käytös naisia kohtaan kuin jostain Pakistanin tuppukylästä.

Veikkaan, että osasyynä tähän ovat Suomen poikkeuksellisen pitkät ÄITIEN käyttämät hoitovapaat. Koko hoitovastuu lapsista jää vuosiksi äidille, joka jää kotiin, sinne perintesielle naisen alueelle. 

Tyhmyri mies. Laita se lukemaan tämä palsta. Hänellä olisi itsetutkiskelun aika.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 13:43"]Ihan käsittämätöntä, että eletään Suomessa vuotta 2015, tasa-arvokasvatusta ollut iät ja ajat ja silti vaikuttaa siltä, että useissa kodeissa ensinnäkin vanhat roolimallit ovat voimissaan ja miesten käytös naisia kohtaan kuin jostain Pakistanin tuppukylästä.

Veikkaan, että osasyynä tähän ovat Suomen poikkeuksellisen pitkät ÄITIEN käyttämät hoitovapaat. Koko hoitovastuu lapsista jää vuosiksi äidille, joka jää kotiin, sinne perintesielle naisen alueelle. 
[/quote]

Lisäksi miehiä ahdistaa, kun hyvä elintaso tässsä maassa edellyttää kahta palkansaajaa. Alkaa helposti nähdä sen toisen tehottomana ja laiskana.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 13:43"]Ihan käsittämätöntä, että eletään Suomessa vuotta 2015, tasa-arvokasvatusta ollut iät ja ajat ja silti vaikuttaa siltä, että useissa kodeissa ensinnäkin vanhat roolimallit ovat voimissaan ja miesten käytös naisia kohtaan kuin jostain Pakistanin tuppukylästä.

Veikkaan, että osasyynä tähän ovat Suomen poikkeuksellisen pitkät ÄITIEN käyttämät hoitovapaat. Koko hoitovastuu lapsista jää vuosiksi äidille, joka jää kotiin, sinne perintesielle naisen alueelle. 
[/quote]

Sen takia ihmettelen, miksi keskusta ja kristilliset vastustaa 6+6+6 -mallia. Siinä isän 6kk aikana äiti ehtis jo käydä vaikka jonkun työkkärin kurssin tms ja vastuu kodista ja lapsista siirtyis..

No huhhuh! sano sille että ettii uuden akan jos joku duplopalikka ja vaniljakastike niin paljon häiritsee