Mies valittaa tekemistäni kotitöistä. Olen loppu.

Tsemppiä ap! Olet arvokas omana itsenäsi. Sinun täytyy erota, oman ja lasten henkisen hyvinvoinnin takia. Pystyt kyllä siihen.

Minä jätin miehen noista syistä. Mikään ei ollut oikein ja kaupastakin valitsin vääriä ruokia (mies halusi sanella kaiken, muuten sai raivareita). Pienten lasten kanssa on muutenkin uupunut.

Olin tosi onnellinen eron jälkeen, kun sai edes itse valita, mitä ruokia ostaa kaupasta, sai keskittyä lapsiin ja kotona ei ollut jatkuvasti valittavaa kaikkeen tyytymätöntä miestä. Itsetunnon korjaaminen vei kyllä tosi kauan.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:19"]Minä jätin miehen noista syistä. Mikään ei ollut oikein ja kaupastakin valitsin vääriä ruokia (mies halusi sanella kaiken, muuten sai raivareita). Pienten lasten kanssa on muutenkin uupunut.

Olin tosi onnellinen eron jälkeen, kun sai edes itse valita, mitä ruokia ostaa kaupasta, sai keskittyä lapsiin ja kotona ei ollut jatkuvasti valittavaa kaikkeen tyytymätöntä miestä. Itsetunnon korjaaminen vei kyllä tosi kauan.
[/quote]

Minullakin on itsetunto aivan nollassa. Ap

Miehellä on sivusuhde tai on ihastunut toiseen naiseen ja nyt yrittää mielessään kehittää vaimostaan syyllistä pettämiseen.

Mitä enemmän ap yrittää ja antaa miehelle liekaa ja tilaa, sen paremmat mahdollisuudet miehellä on naisseikkailuunsa ja sitä enemmän hän ap:ta haukkuu.

Miehesi on ääliö. En todellakaan jäisi tuollaista ala-arvoista ja halveksivaa kohtelua katsomaan. Sanoisin, että jos ei miellytä niin tuossa on ovi ja voi jatkossa tehdä itse ruokansa. Eikä tulisi mieleenkään silittää miehen paitoja, kynnysmattoko olet?

Meillä minä hoidan vauvan ja kotitöitä sen kun kerkeän. Mies on halunnut ottaa kokkauksen ja imuroinnin vaatuulleen (eniten itseäni ärsyttävät hommat).
Miehesi voisi joskus kokeilla sinun rooliasi niin ymmärtää ehkä olla valittamatta..

Nyt on aika nostaa kissa pöydälle.
Ilmoitat miehelle että otat vapaan viikonlopun muuten, mutta aiot tulla siistiin kotiin syömään vkl molempina päivinä, laatuvaatimuksena väh. Sisäfileet höysteillä ja jälkiruuat päälle.
Odotat asunnon ja kaiken muun olevan juuri niinkuin hän itse vaatii.
Sitten olisi myös hyvä ehtiä kuntoilemaan illalla, ettei pääse rupsahtaamaan niinkuin naapurin Pertti.
Jos tämä ei kelpaa niin muuttakoot pois ja koittakoot löytää parempaa.

Kukaan ei ansaitse Tuollaista kohtelua!
Olet kotona lapsia varten, et miestä.
Jos olisin sinä, en edes miettisikö lähdenkö.
Ei näkyisi kuin perävalot.

lisää tuohon päälle vielä että mies mäkättää siitä että olet kotiäitinä ja et sivistä itseäsi tarpeeksi ja telkkariohjelmat mitä katsot ovat huonoja ja noloja. sinun pitäisi jatko-opiskella samalla kun olet kotiäitinä. samalla sinun pitää opiskella joka päivä koululaisten kanssa että heidän numeronsa pysyvät hyvinä. sinun pitää keksiä heille tehtäviä ja tehdä kokeita.

sitten on kuin mun ukko.

t. av-mamma

Järkyttynyt olen lukemastani (aloitus viesti) :O !!

Sinulla on ap aivan kamala mies :( minulla on yksi 1,5 vuotias lapsi enkä silti pysty tuohon mitä sinä teet! Olet aivan paras äiti ja vaimo ja miehesi on moukka. Voi kun osaisin neuvoa muuta kun eroa :/

Ei tämä toki paranna miehesi asennevammaisuutta, mutta kerropa vähän lisää hänestä. On käynyt ilmi hänen odotuksensa, mutta tuoko hän vastaavaa panosta yhteiseen elämäänne? Tienaako hän hyvin ja antaa rahat 100 % perheen yhteiseen käyttöön? Ylläpitääkö tällä hetkellä perheelle viihtyisää ja kaunista asuntoa sekä puhdasta uudehkoa perheautoa, jota antaa vaimonsa käyttöön tai tarjoutuu kuskiksi mukisematta? Voisiko hän nähdä vähän enemmän vaivaa ja tienata perheelle vaikka 500 tai 1000 euroa enemmän kuukausittain? Hän haluaa ruualta ja kodin siisteydeltä laatua, miksei häntä kiinnosta laatustandardit sisäiselle kauneudelle ja keskinäiselle kunnoitukselle?

Joko miehesi on menestyvä ja korkeatasoinen, ainoina vikoinaan väärällä tasolla olevan vaimon valinta ja kusipäisyys tai sitten hän on vaan ja ainoastaan tätä viimeistä. 

Mies teki juurikin tuota tokan syntymän jälkeen. Jos eteiseen jäi hiekankin jyvä, niin helvetti oli irti. Se oli viiminen niitti. Pakkasin kimpsut ja kampsut ja painuin äidilleni lasten kanssa.
Viikko meni, kun äijä tajus, ettei ihan heti tulla kotiin.
Siitä sitten alkoi kuukausien taival, että mieskin tajus käytöksensä. Ei tuohon ole mitään järkevää syytä. Heittäytyi täydelliseksi siaksi seitsemän vuoden rinnakkaiselon jälkeen. Joku siellä napsahti tokan lapsen syntyessä.
Tuosta vaikeahkosta puolitoista vuotisesta on nyt 12 vuotta. Mies muuttui pikku hiljaa omaksi herttaiseksi itsekseen ja tekee kotitöitäkin, kuten ennenkin.
Tosin sillä orastelee nyt neljänkympin kriisi. On taas alkanut kiukutella joutavista, nyt lähinnä lapsille. Talossa kolme teiniä? Ei kiitos, juttutuokiota pukkaa.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:19"]

 Joskus tuntuu siltä että olisi helpompaa ilman miestä. Toisaalta hän on lapsille hyvä isä ja ero tuntuu jo ajatuksena kamalalta. Ap

[/quote]

Tosi hyvä isä, antaa lapsille terveen kuvan parisuhteesta ja naisen roolista. Pojistasi tulee naisia halveksuvia kusipäitä ja tyttäristäsi samanlaisia alistuvia itseään häpeäviä kynnysmattoja kuin sinä. Toooodella hyvä isä.

No huh huh! Voisitteko mitenkään vaihtaa rooleja vaikka puoleksi vuodeksi? Tosin en tiedä auttaisiko sekään. Miehesi ON kusipää. Ehdota yhteistä parisuhdeterapiaa; keskusteluapua ammattilaisen kanssa. Muutten miehesi nujertaa sinut kokonaan ja vielä lastesi nähden ja kuullen. Hirveä tilanne! Voimia sinulle ja viisautta ulospääsyyn. 

Noin törkeää käytöstä ei tarvitse kenenkään sietää! Kyllä sulla on kolmessa pienessä lapsessa ihan kokopäivätyö.
Lähetä se miehes sinne naapurin Pirkolle syömään.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:19"]

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:14"]Kuten täällä palstalla on niin monta kertaa jo todettu: Mistä ihmeestä te näitä miehiä oikein nappaatte? Ja miksi, miksi teette lapset ja perheen tuollaisen miehen kanssa?   Nyt on vakava keskustelun paikka miehesi kanssa. [/quote] Kiitos. Tiedän, että miehellä on töissä stressiä ja kiirettä. Tämä on vain jotenkin mennyt tällaiseksi. Ei hän tietenkään ole aina ollut tuollainen ja toivon että asiat vielä kääntyisivät parempaan. Töihin palaamiseenikin on vielä aikaa... Ainakin vuoden verran. Joskus tuntuu siltä että olisi helpompaa ilman miestä. Toisaalta hän on lapsille hyvä isä ja ero tuntuu jo ajatuksena kamalalta. Ap

[/quote]

Palaat töihin ja mies jää kotiin lasten kanssa hoitamaan asiat juuri niin hyvin kuin haluaa! suosittelen lämpimästi miehellesi arkeen tutustumista. Tai jätät viikonlopuksi tai edes vaikka lauantaiksi miehen lasten kanssa keskenään.

(Meillä vauvavuonna en tehnyt mitään kotitöitä, edes ruokaa päivän aikana. Illalla sitten yhessä kokattiin, siivottiin ja pyykättiin,ja hoidettiin vauvaa. ´Mies jäi kotiin lapsen ollessa 1vuoden ja sama juttu toisin päin sitten.Ja meillä siis vain yksi lapsi!)

Järkyttävää paskakohtelua olet saanut! Ihan kamalaa. Mies on vakavissa ongelmissa pääkoppansa kanssa, joko masennus tai persoonallisuushäiriö. Tilanne vaatii toimenpiteitä - tuo on loputtava heti.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:01"]Olen siis kotiäitinä, lapsemme ovat iältään 6kk, 2,5 v ja 5v. Yritän toki lastenhoidon ohella hoitaa kaikki kotityöt, mutta miehelle ei tunnu mikään kelpaavan. En tee niitä riittävästi tai teen ne huonosti :( Esimerkkejä eiliseltä... 1. Olin silittänyt miehen vaatteita, mutta paita jonka hän halusi töihin oli pyykissä ja sain haukut. Lisäksi olin prässännyt "väärät housut". 2. Tein ruuaksi italianpataa, se maistuu yleensä hyvin kaikille ja lisäkesalaatin. Jälkiruuaksi leivoin mustikkapiirakkaa jonka tarjosin vaniljakastikkeen kanssa. Sain valitusta, koska aikani pitäisi riittää "kunnon ruuan tekemiseen, eikä saa olla pussiruokaa". Vaniljakastike valmiina oli myös huono juttu. 3. Miehen tullessa töistä rakentelimme Duploilla olohuoneessa ja lattialla oli muutama Duplo. En kuulemma siivoa päivisin kun on "lelut leveänä pitkin olohuonetta". 4. Meillä piipahti illalla tuttavapariskunta kylässä. Tarjosin kahvin kanssa mustikkapiirakkaa, mihin mies kovaan ääneen "älä nyt herran jestas vaan anna sitä hirveää purkkikastiketta, tajuatteko ettei viitsinyt sitä itse tehdä?" Lisäksi kuulin illan vihjauksia ulkonäöstäni. Naapurin pirkolla on vauvakilot jo karisseet ja on aina niin kauniina ja huoliteltuna... Voi kun mä kyllä yritän parhaani näillä neljän tunnin unilla joka päivä. Nyt ahdistaa ja masentaa tosi pahasti miten laiska ja saamaton ihminen olen. Eilen illalla kävin itkemässä kylpyhuoneessa kesken tuttavien kyläilyn kun piti hetkeksi päästä pois. Olen kerta kaikkiaan loppu :(
[/quote]
Ap lueppa mitä kirjoiti niin huomaat et kyllä sinulla on paljon parannettavaa "kotiäitinä" yritä nyt hyvä ihminen edes jooko.

Minun mies kanssa yritti valittaa, tai yrittää edelleen mutta sanon takas.
Jos valittaa ettei ole jotain tiettyä vaatetta pesty niin ihmettelen samaa isoon ääneen. Jos valittaa sotkusta niin kuittaan että olipas mukavan rento päivä minulla ja lapsella, saatiin maata vaan kerrankin.
Tai sitten tyydyn toteamaan että nalkuti nalkuti.
Yhden kesän mies oli lasten kanssa kotona kun olin välissä töissä ja voitte arvata mikä sotku oli vastassa kun tulin kotiin!
Ja ai että kun oli mukava antaa takas samalla mitalla ;)
Nykyään ei enää viitsi juuri mitään sanoa.

Anteeksi jos loukkaan mutta sinä olet kamalasti alistunut .missä sun itsekunnioitus? Sä teet vaativa työtä kotona ja sun pitää sitä tietää .arvosta itsesi ensin näin mies oppi arvostamaan sua.ihan sika sun mies.

Miksi sä silität ja prässäät sua kynnysmattona pitävällä sialle housuja ja paitoja? Häh? Rankkaa henkistä väkivaltaa ja jos sä annat ton jatkua on iso potentiaali, että muuttuu vielä fyysiseksikin. Noi miehet antaa itselleen koko ajan luvan pahempaan ja pahempaan käytökseen. Voi toki olla että se  petailee lähtöä jonkun Pirkon luo?