Hesarin juttu naisesta, joka ei kelvannut adoptiovanhemmaksi
Onko kellään kokemusta tai ammatillista tietoa näistä kotiselvityksistä, mistä jutussa oli kyse?
Miten tiedot esim. ihmisen turvaverkoista tai työtilanteesta tai muista taustoista tarkistetaan? Vai voiko sinne halutessaan puhua mitä huvittaa ja keksiä itselleen vaikka koko lähipiirin? Pitääkö sinne toimittaa sukuselvitys, johon on merkitty kaikki läheiset ym?
Jutussa ei kerrottu, eikö virheellisesti merkityistä tiedoista voi valittaa mihinkään. Eikö jutun Elinalla tosiaan ole mitään mahdollisuutta korjata omia tietojaan, jos ne selkeästi eivät pidä paikkaansa? Tai tehdä ilmoitusta väärin kirjatuista tiedoista?
En ota tässä nyt kantaa itse päätökseen vaan kiinnostaa, miten nämä taustojen selvitykset tehdään.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Elina myöhästyi ihan helvetin tärkeästä tapaamisesta viranomaisen kanssa, koska nukkui pommiin juuri sinä aamuna. Ei kukaan oikeesti voi mokata noin pahasti tietäessään että nyt on tosi kyseessä. Itellä ainakin olisi ollut vähintään kolme herätyskelloa soimassa ja tuskin edes olisin jännitykseltä pystynyt nukkumaan koko yönä. Joten ihan turha selitellä.
Kyllähän siitä tulee mieleen, että nukkuu pommiin koko ajan (elämänhallinta?), eikä tapaaminen ollut niin tärkeä hänelle - on totuus sitten mikä hyvänsä. On sellaisia tapahtumia ja tapaamisia, joista ei vain voi myöhästyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mepä saatiin satikutia siitä että koti on liian siisti ja me ollaan liian säntillisiä. Mikään ei ole hyvä.
Tää on ohis, mutta opettaja antoi kielteistä palautetta siitä lapsemme on liian tarkka ja huolellinen. Onko tää joku sosiaali-opettajakunnan juttu
Oli kurja lukea hakijan kokemuksista ja siitä, että hän ei saanut lasta. Todella ikävää hänelle ja uskon, että on tullut väärinkohdelluksi.
Tartun nyt lillukanvarsiin, mutta ihmettelen tämän ketjun puhetta "sairaanhoitaja-opettaja -tyyppisistä" ihmisistä. En todellakaan ymmärrä, mistä tällainen puheenparsiu kumpuaa. Ainut, mikä yhdistää sairaanhoitajia ja opettajia, on naisvaltaisuus alalla. Lisäksi en näe, miten sairaanhoitajat tai opettajat liittyisivät adoptioprosessiin. Kummankaan ammatin edustajat eivät ole mukana adoptioprosesseissa.
Aivan tolkutonta on puhua jostain "sosiaalia-opettajakunnasta". Ei ole sellaista ammattikuntaa. Ja mitä yhteistä on esim. röntgentoitajalla ja kemian opettajalla? No, ehkä vahva käsitys säteilystä. En todella ymmärrä tällaista yleistämistä. Haistan ainoastaan tunkkaisen naisvihamielisyyden, mikä on todella vastenmielistä.
Todellakin varsit lillukoita.
Opettaja-sossu-linja on sellainen pehmeissä asioissa, kuten puhumisessa ja ihmissuhteissa, osaavaksi itsensä kokeva ihminen. Sellainen, jolta menee monet asiat ohi ja kovaa. Ei esim. ymmärretä kovista tieteistä tai tekniikasta mitään (okei, voit listata maol-opettajat tähän taas lillukaksi), jolloin niitä dissataan. Jos asia on itselle vieras, se pelottaa ja sitä ei nähdä hyvänä äiti-henkilöillä, joiden tulee olla pehmeitä arvoja noudattava. Jos nainen valitsee vaikka teknisen ammatin, on hänessä näiden ihmisten mielestä jotain vialla. Konemainen, tunteeton, kylmä, uraa ja rahaa liikaa ajatteleva; vaikka oikeasti nämä eivät yksikään pitäisi paikkaansa.
Näin se nyt vaan on.
Käyttäjä11484 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille ei vain voi mitään, että adoptioasiat eivät ole juuri sen oikeudenmukaisempi kuin sekään, saako joku biologisia lapsia vai ei.
Adoptiossahan ei etsitä ensisijaisesti lasta pariskunnalle, vaan vanhempia lapselle.Lisäksi kaikki vaiheet adoptiossa käsittelee toinen ihminen. Kansainvälisessä adoptiossa vielä sitten ulkomailla, niiden omien lakien, muiden säädöksien, käytäntöjen, tapojen ja arvomaailman mukaisesti, jotka kaikki voivat erota omistamme aika laillakin.
Joskus luin, että vaikka meillä esimerkiksi parturi-kampaaja on ihan normaali ammatti, joissain maissa hakemuksen lukija voi ajatella että kauheaa, koska siellä tavallinen parturi levittää pikkuisen matonpätkän kadun reunaan ja tarjoaa siinä sakset kädessä hiustenleikkuuta ja ansaitsee pari pikku kolikkoa päivässä.
Sille ei voi mitään, ja se on otettava jo Suomessa hakuprosessin alussa huomioon. On todella kallista ja Suomen mainetta adoptioissa tahraavaa, jos ulkomaille päästetään hakemuksia, joilla ei ole suurtakaan todennäköisyyttä kuitenkaan onnistua.
Nyt haiskahtaa lööperiltä. Todella harva maa antaa adoptioita Suomeen. Ei siellä listalla ole yhtäkään maata missä vastaava viranomainen ei tunne ja tiedä mikä maa Suomi on. Silti lista on omituisen lyhyt. Vaikuttaako uskonto? Haluaako katolinen maa katolisen perheen tai ordotoksisen jne? Onko meidän vastaavat viranomaiset vaan niin tiukkoja / hoono kielipää etteivät halua asioida Suomen kaa?
Kyllä. Lähettävät maat valitsevat itse, minne kansalaisiaan antavat. Uskonto vaikuttaa tosi paljon.
Käyttäjä11484 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
adoptionnit vähentyneet kun ulkomaat lopettivat.
suomen homoliitot lopettivat adoptiot ulkomalta lähes täysin.No ne lopettivat adoptiot _Venäjältä_ lähes tyystin. Venäjähän on homovihamielinen.
Monesta muusta maasta saa kaikenmaalaiset homopari adoptoida. No ei nyt ehkä jostain jyrkän uskonnollisesta lastenkodista, mutta muuten.
Adoptiot väheni Putinin homofobian takia Venäjältä Suomeen todella paljon, koska sitä ennen lapsia tuli eniten sieltä.Adoptiot Suomeen väheni ja kokolailla loppuivat Venäjältä Suomeen jo lähes 15 vuotta sitten. Ei sillä ollut mitään tekemistä minkään myöhemmin voimaan tulevan lain kaa. Myös Puolasta taisivat loppua samoihin aikoihin. Voisikin kysellä miksi useat maat eivät halua adoptoida Suomeen? Ruotsiin tuntuu tulevan joka suunnasta. Vaikuttiko tuo juttu missä Suomen Lastensuojelu takavarikoi lapsen joltain turistiperheeltä. Syytä en enää muista oli hieman epäselvä juttu mutta valtava palstatila naapurissa.
Ruotsissa on meneillään iso selvitys kansainvälisen adoption epäkohdista. Menneinä vuosina adoptioita edistettiin niin aktiivisesti, että Ruotsiin on tullut monesta maasta vanhemmiltaan varastettuja lapsia.
Totuus vain on se, että adoptioon annetaan vähemmän lapsia kuin on halukkaita adoptiovanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mepä saatiin satikutia siitä että koti on liian siisti ja me ollaan liian säntillisiä. Mikään ei ole hyvä.
Tää on ohis, mutta opettaja antoi kielteistä palautetta siitä lapsemme on liian tarkka ja huolellinen. Onko tää joku sosiaali-opettajakunnan juttu
Oli kurja lukea hakijan kokemuksista ja siitä, että hän ei saanut lasta. Todella ikävää hänelle ja uskon, että on tullut väärinkohdelluksi.
Tartun nyt lillukanvarsiin, mutta ihmettelen tämän ketjun puhetta "sairaanhoitaja-opettaja -tyyppisistä" ihmisistä. En todellakaan ymmärrä, mistä tällainen puheenparsiu kumpuaa. Ainut, mikä yhdistää sairaanhoitajia ja opettajia, on naisvaltaisuus alalla. Lisäksi en näe, miten sairaanhoitajat tai opettajat liittyisivät adoptioprosessiin. Kummankaan ammatin edustajat eivät ole mukana adoptioprosesseissa.
Aivan tolkutonta on puhua jostain "sosiaalia-opettajakunnasta". Ei ole sellaista ammattikuntaa. Ja mitä yhteistä on esim. röntgentoitajalla ja kemian opettajalla? No, ehkä vahva käsitys säteilystä. En todella ymmärrä tällaista yleistämistä. Haistan ainoastaan tunkkaisen naisvihamielisyyden, mikä on todella vastenmielistä.
Todellakin varsit lillukoita.
Opettaja-sossu-linja on sellainen pehmeissä asioissa, kuten puhumisessa ja ihmissuhteissa, osaavaksi itsensä kokeva ihminen. Sellainen, jolta menee monet asiat ohi ja kovaa. Ei esim. ymmärretä kovista tieteistä tai tekniikasta mitään (okei, voit listata maol-opettajat tähän taas lillukaksi), jolloin niitä dissataan. Jos asia on itselle vieras, se pelottaa ja sitä ei nähdä hyvänä äiti-henkilöillä, joiden tulee olla pehmeitä arvoja noudattava. Jos nainen valitsee vaikka teknisen ammatin, on hänessä näiden ihmisten mielestä jotain vialla. Konemainen, tunteeton, kylmä, uraa ja rahaa liikaa ajatteleva; vaikka oikeasti nämä eivät yksikään pitäisi paikkaansa.
Näin se nyt vaan on.
Kiitos, näin arvelinkin. Naisvihasta oli siis tosiaan kyse.
Nyt haiskahtaa lööperiltä. Todella harva maa antaa adoptioita Suomeen. Ei siellä listalla ole yhtäkään maata missä vastaava viranomainen ei tunne ja tiedä mikä maa Suomi on. Silti lista on omituisen lyhyt. Vaikuttaako uskonto? Haluaako katolinen maa katolisen perheen tai ordotoksisen jne? Onko meidän vastaavat viranomaiset vaan niin tiukkoja / hoono kielipää etteivät halua asioida Suomen kaa?