Mikä työhaastattelukokemus on jäänyt sinulle mieleen?
Tulitko valituksi vastoin kaikkia odotuksia vai jäitkö täpärästi valitsematta? Kysyttiinkö jotain epämiellyttävää tai oliko haastattelija humalassa? Ei mainita nimiä.
Kommentit (1040)
Se kun menin leopardikuvioisissa ja kamelinvarvas näkyi kuuhun asti ja sain heti paikan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti ollut työhaastattelu mutta hain aikoinaan ilmavoimiin lentäjäksi ja siihen kuului pari päivää psykologisia testejä ja päivä fysiologisia. Yleensä lennostossa olleet jatkoivat uraa sitten armeijassa ja siirtyivät Finnairin palvelukseen myöhemmin, eli sinänsä "työhaastattelu". Olin 60 joukossa yli tuhannesta hakijasta, 55 pääsi koulutukseen, itse jäin viiden joukossa varamieheksi. Eivät olleet vakuuttuneita jaksanko lukea teoriaa niin paljon kuin vaaditaan, tämä perustui koulutodistuksiin. Psyyke ja kroppa täyttivät vaatimukset hyvin. Teoriaopiskelu on kyllä ihan perseestä...
Sama "firma" ja samat testit tuli käytyä kahdesti. Jälkimmäisellä kerralla odottelin käytävässä aikaa psykologin haastatteluun. Ovi oli rakosallaan ja kuulin käytävään psykologin käymän puhelinkeskustelun. Pystyin päättelemään siitä että soittaja oli joku yritysjohtaja jossain merkittävässä firmassa. Hän lobbasi poikaansa suoraan valitsijoille. Tiedolliset, taidolliset ja terveydelliset testit läpäisin kirkkaasti mutta kun suhteita ei ollut niin jäin johonkin sijoille 55-70. Jäi paska maku koska noita suhteilla kiipijöitä ja täydellisen Topgun-hymyn omaavia pentuja siellä riitti.
No voihan p...a. Mun mielestä ne psykologiset testit oli mielenkiintoisia, muistatko sen "labyrinttipelin" missä piti kuljettaa sitä "metallitikkua"? Jos tikku poikkes merkityltä reitiltä niin kone aloitti kauheen kovan äänen. Ohjaimen ylös, alas, vasen ja oikea oli laitettu päinvastoin kuin normaalisti, Nainen kellotti läpäisyaikaa vieressä. Loppujen lopuksi sillä ajalla ei ollut mitään merkitystä, koska tässä katsottiin sun stressin sietokykyä, kuinka hillitset hermostumisen. Vastaavia testejä on paljon edelleen eri muodoissa, kannattaa muistaa testeissä hillitä hermostumista jos joudut jollekin epämukavuus alueelle.
Mä juttelin silloin testissä muiden kandidaattien kanssa ja heidän lukion keskiarvo oli päälle yhdeksän pääsääntöisesti, mulla 7,3... mietin jo silloin et olen vähän väärässä seurassa tuossa mielessä. Mä en masentunut tuosta vaan lensin myöhemmin yksityislentäjän lupakirjan samassa puljussa joka antoi Finnairin lentäjille alkukoulutuksen. Opettaja totesi mun olevan luonnonlahjakkuus ohjaimissa, aivan eri tasolla kuin ne Finnairin koulutettavat...
Yksi haastattelu vuokratyöfirman edustajan kanssa jäi mieleen. Muuten meni ihan hyvin, mutta haastattelijaeukon piti valittaa edes -mielestään- liian löysästä kädenpuristuksesta, jäi paskanmaku suuhun koko vuokratyöfirmasta sitten, jos ei ole mitään asiapohjaista valitusta, niin sitten ainakin valitetaan tällaisesta täysin mitättömästä sivuseikasta prkele. Seuraavalla kerralla puristan 10 tonnin prässillä stana...
Hain paikkaa isosta suunnittelu-ja konsulttialan firmasta. Haastattelussa oli 5 haastattelijaa ja haastattelun tyyli oli painostava. Kysyttiin jotain asiaa, vastasin siihen, ja heti tuli tiukkoja jatkokysymyksiä. Lopuksi itsellen jäi uupunut olo ja sellainen olo, että puhuin itseni jotenkin pussiin. Lopuksi kysyttiin, että kiinnostaako paikka ja ilmeisesti vastauksestani paistoi läpi selkeä hämmennys (johtui siis haastattelun tyylistä), ja todettiin yhdessä, että paikka ei taida olla oikein minun.
Hulluinta hommassa oli, että samana kesänä olin toisessa paikassa haastattelussa ja jonne päädyin sitten töihin. Pari vuotta myöhemmin tuo ensimmäinen paikka osti sen, mihin olin päätynyt. Tosin olin eri hommassa kuin ensimmäinen haastattelu oli.
Joskus vuosituhannen vaihteessa hain töitä Osuuspankista vastavalmistuneena ekonomina. Haastattelija kysyi onko minulla tapana pitää loppukesästä perunannostolomaa. Olen 70-luvulla syntynyt ja kotoisin pääkaupunkiseudun lähiöstä, mikä kävi kyllä CV:stä ilmi. Olin aika hämmentynyt kysymyksestä ja hetken mietin olenko piilokamerassa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus vuosituhannen vaihteessa hain töitä Osuuspankista vastavalmistuneena ekonomina. Haastattelija kysyi onko minulla tapana pitää loppukesästä perunannostolomaa. Olen 70-luvulla syntynyt ja kotoisin pääkaupunkiseudun lähiöstä, mikä kävi kyllä CV:stä ilmi. Olin aika hämmentynyt kysymyksestä ja hetken mietin olenko piilokamerassa.
Ilmeisesti aika maalainen habitus
Vierailija kirjoitti:
Yksi haastattelu vuokratyöfirman edustajan kanssa jäi mieleen. Muuten meni ihan hyvin, mutta haastattelijaeukon piti valittaa edes -mielestään- liian löysästä kädenpuristuksesta, jäi paskanmaku suuhun koko vuokratyöfirmasta sitten, jos ei ole mitään asiapohjaista valitusta, niin sitten ainakin valitetaan tällaisesta täysin mitättömästä sivuseikasta prkele. Seuraavalla kerralla puristan 10 tonnin prässillä stana...
Ota kiitollisena palaute vastaan. Voit varmasti harjoitella kättelyä normaalilla voimakkuudella ( jos tässä nyt kukaan enää kättelee pandemian jälkeen). Kyseessä oli varmasti tilanne, että muuten hyvän hakijan tilanteessa, eivät halunneet että asiakkaalla homma kaatuisi tuohon kättelyyn. Harva kehtaa sanoa mitään negatiivista.
Hain kesätöihin lentokentälle matkatavaroiden siirtelijäksi, haastattalija heitti päässä laskettavaksi laskutehtävän, johon en saanut parilla arvauksella oikeaa vastausta. Jäi se paikka saamatta.
Hain viime syksynä erään keskisuuren kaupungin sosiaaliviraston palvelusihteerin virkaa. Minut oli 12 vuotta aiemmin irtisanottu saman viraston virasta virkavirheiden vuoksi. Olen sen jälkeen tehnyt samankaltaisia töitä eri kuntien sosiaalivirastossa. En vain koskaan saanut toistaiseksi voimassa olevaa työtä. Uusi työpaikka olisi ollut viraston eri yksikössä kuin josta minut oli irtisanottu, joten uskalsin hakea virkaa. Laitoin hakemukseen työpaikkani vain viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Pääsin haastatteluun ja se meni hienosti. Haastattelija oli ihan innoissaan ja vaikka ei suoraan sanonut, että saan paikan, tuntui se ihan ilmeiseltä. Seuraavalla viikolla haastatteli soitti ja sanoi, että minua ei oltu valittu. Hän oli hyvin välttelevä eikä yhtään niin ystävällinen kuin haastattelussa. Mumisi jotain epämääräistä ja lopetti puhelun nopeasti. Olisiko saanut vihiä, että olin tullut aiemmin irtisanotuksi samasta virastosta. Olisin halunnut näyttää, että olin ryhdistäytynyt.
Haastattelija tivasi kerta kerran jälkeen, "mikä sun supervoimasi on?"
Sanomattakin selvää, että it-alan työpaikka oli kyseessä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsin firmalleni taloushallintoon työntekijää. Sisään vaappui reilusti ylipainoinen nainen. Haastattelu pidettiin ja totesin, että hän ei ole etsimäni henkilö. Nainen yllättäen kysyi suoraan johtuuko tämä siitä, että hän on läski. Sanoin, että kyllähän se osittain siitäkin johtuu koska en pidä järkevänä palkata firman raha-asioita hoitamaan henkilöä joka ei pysty huolehtimaan edes itsestään. N36
Jos tuo lausumasi olisi todistettava, niin saattaisit päätyä käräjille.
Epäasiallinen ja loukkaava kommentti henkilöön kohdistettuna. Siksi toisekseen, miten se, että on mahdollisesti ylipainoa, kielisi siitä, ettei pysty huolehtimaan itsestään.
Itse tiedän monia taloushallinnon tehtävissä, jopa opettajina työskenteleviä keski-ikäisiä naisia, ylipainoisia kaikki. Mutta sitä en tiedä, miten se ylipaino heidän elämänhallintansa puutteista tai ammattitaidoistaan kertoisi? Yksi niistä opettajista on kyllä varsinainen kuspiä. Mutta ilmeisesti elämäänsä nyt tyytyväinen kun vuosien kiertolaisuuden jälkeen päätyi yhteen ammattioppilaitokseen pidempiaikaiseen vakanssiin.Miksi valehtelisin? Vielä jossain keskustelupalstalla? Ei kuulu tapoihin valehdella koskaan, elämä on paljon helpompaa kun puhuu aina totta.
Käräjille? Ei pelota, vastasin kun kysyttiin. Ei pidä kysyä jos ei halua kuulla vastausta.
Sehän kertoo paljonkin siitä ettei pysty huolehtimaan itsestään. Ylipaino on potentiaalisesti tappavaa ja jos henkilö hankkiutuu omalla toiminnallaan ennenaikaiseen kuolemaan niin kyllä siitä on itsestään holehtiminen kaukana. En minä ainakaan luota, että tiukan paikan tullen henkilö pysyy motivoituneena asian hoitamiseen jos on niin mukavuuden haluinen ja mielihalujensa vietävissä että tuhoaa sillä terveytensäkin. N36
Eikä kukaan pakota olemaan läski, se on oma valinta. Aivan varmasti kaikki tietää kuinka syödään terveellisesti ja mikä merkitys liikunnalla on.
Eikä kukaan pakota olemaan mulkku. toiset vaan syntyy sellaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus vuosituhannen vaihteessa hain töitä Osuuspankista vastavalmistuneena ekonomina. Haastattelija kysyi onko minulla tapana pitää loppukesästä perunannostolomaa. Olen 70-luvulla syntynyt ja kotoisin pääkaupunkiseudun lähiöstä, mikä kävi kyllä CV:stä ilmi. Olin aika hämmentynyt kysymyksestä ja hetken mietin olenko piilokamerassa.
Ilmeisesti aika maalainen habitus
Ihan oli normaali tummanharmaa puku ja kravatti päällä. Luulen, että kysymys oli siitä, että haastattelija halusi testata olenko tarpeeksi kepulainen heille.
Haastattelija ei oikein kysynyt mitään. Ainoa mitä kysyi, oli että voisinko tulla myös kesäsijaiseksi (hain jotain pätkää talvella).
Itse sitten väänsin jutun juurta, yritin kertoilla itsestäni, kysyin työpaikasta.. kummallinen fiilis, en oikein saanut osviittaa milloin "haastattelu" oli ohi.
Tarjosivat töitä myöhemmin, mutta menin muualle.
Vierailija kirjoitti:
Yksi haastattelu vuokratyöfirman edustajan kanssa jäi mieleen. Muuten meni ihan hyvin, mutta haastattelijaeukon piti valittaa edes -mielestään- liian löysästä kädenpuristuksesta, jäi paskanmaku suuhun koko vuokratyöfirmasta sitten, jos ei ole mitään asiapohjaista valitusta, niin sitten ainakin valitetaan tällaisesta täysin mitättömästä sivuseikasta prkele. Seuraavalla kerralla puristan 10 tonnin prässillä stana...
Ihan hyvä, että valitti ja vielä parempi, että otit opiksesi! Löysä kädenpuristus on todella vastenmielisen tuntuinen ja antaa epävarman kuvan ihmisestä. Mieluummin puristat vaikka sillä kymmenen tonnin prässillä todellakin.
Kunpa tietäisitte kirjoitti:
Olin aikoinaan töissä Nokialla.
Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.
Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.
Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.
Kulttuuri jo ennusti miten Nokialle tuli käymään, saivat selkääntaputtelijan mahdollisen osaajan tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi haastattelu vuokratyöfirman edustajan kanssa jäi mieleen. Muuten meni ihan hyvin, mutta haastattelijaeukon piti valittaa edes -mielestään- liian löysästä kädenpuristuksesta, jäi paskanmaku suuhun koko vuokratyöfirmasta sitten, jos ei ole mitään asiapohjaista valitusta, niin sitten ainakin valitetaan tällaisesta täysin mitättömästä sivuseikasta prkele. Seuraavalla kerralla puristan 10 tonnin prässillä stana...
Ota kiitollisena palaute vastaan. Voit varmasti harjoitella kättelyä normaalilla voimakkuudella ( jos tässä nyt kukaan enää kättelee pandemian jälkeen). Kyseessä oli varmasti tilanne, että muuten hyvän hakijan tilanteessa, eivät halunneet että asiakkaalla homma kaatuisi tuohon kättelyyn. Harva kehtaa sanoa mitään negatiivista.
"löysä käsi" on todella suuri downeri haastattelussa, antaa saman tien vaikutelman muutenkin löysästä ja tahdittomasta henkilöstä.
Ymmärrän että ei ole helppoa, olisi pitänyt vastata, että "en nyt paska voi olla, kun olen tässäkin haastattelussa".
Ei oteta työhaastatteluihin koska olen työtön.
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tietäisitte kirjoitti:
Olin aikoinaan töissä Nokialla.
Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.
Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.
Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.
No nyt se selvisi, hain Nokialla aikoinaan useampaankin paikkaan, kerran pääsin haastatteluun 90-luvulla. Tota kyllä epäilinkin.
Onko kyse kaupungista vai teknologiayrityksestä. Jos kaupungilla niin ok, mutta yksityisellä ei ole lakia siihen, että haut pitää olla julkisia.
Ylimieliset haastattelijat värittävät kyllä kuvan koko firmasta. Mikähän se porontaljafirma nyt taas olikaan, jossa kokeneilla tekijöillä teetettiin haastattelussa jotain palikkatehtäviä.