Kyllä se etäkoulu olisi nyt se helpoin vaihtoehto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kerrankin Liin kanssa samaa mieltä. Lapset kouluun vaan. Omikron on vain vaaraton flunssa perusterveille lapsille. Kouluopetuksesta putoaminen tuottaa pitkäaikaisempaa ja pahempaa haittaa.

Se nyt vaan on nyt niin levinnyt, että ne koulut menee esim helsingissä käytännössä kiinni käytännössä kuitenkin tartuntojen ja karanteenien takia. Yhteen koululuokkaan tulee joka oppilaalta sellainen kontaktiverkosto, että aika takuuvarmaa saada se tarunta kuukauden sisällä joka luokkaan.

Paitsi jos ketään ei laiteta karanteeniin.

Kuten Vantaalla.

"Taudin levitessä nykyistä tahtia tulee kouluissa ja päiväkodeissa jatkuvasti eteen tilanteita, joissa osa lapsista ja/tai henkilökunnasta altistuu lievästi tai kohtalaisesti tartunnalle. Vastaavaa tapahtuu jatkuvasti kaikkialla yhteiskunnassa, myös muualla kuin kouluissa ja päiväkodeissa. Tartuntariski näissä tilanteissa ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole niin suuri, että karanteeniin asettaminen olisi perusteltua."

Jos luokassa on yksi tartunta, niin ei laiteta karanteeniin. Mutta jos tartuntoja on useampia, niin sitten pitää koko luokka ja sitä opettaneet opettajat laittaa karanteeniin. Näin ainakin Keusoten alueella oli syksyllä. Lapsenkin luokalla oli yksi koronan saanut, mutta ketään muuta ei laitettu karanteeniin paitsi sairastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kerrankin Liin kanssa samaa mieltä. Lapset kouluun vaan. Omikron on vain vaaraton flunssa perusterveille lapsille. Kouluopetuksesta putoaminen tuottaa pitkäaikaisempaa ja pahempaa haittaa.

Se nyt vaan on nyt niin levinnyt, että ne koulut menee esim helsingissä käytännössä kiinni käytännössä kuitenkin tartuntojen ja karanteenien takia. Yhteen koululuokkaan tulee joka oppilaalta sellainen kontaktiverkosto, että aika takuuvarmaa saada se tarunta kuukauden sisällä joka luokkaan.

Paitsi jos ketään ei laiteta karanteeniin.

Kuten Vantaalla.

"Taudin levitessä nykyistä tahtia tulee kouluissa ja päiväkodeissa jatkuvasti eteen tilanteita, joissa osa lapsista ja/tai henkilökunnasta altistuu lievästi tai kohtalaisesti tartunnalle. Vastaavaa tapahtuu jatkuvasti kaikkialla yhteiskunnassa, myös muualla kuin kouluissa ja päiväkodeissa. Tartuntariski näissä tilanteissa ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole niin suuri, että karanteeniin asettaminen olisi perusteltua."

Jos luokassa on yksi tartunta, niin ei laiteta karanteeniin. Mutta jos tartuntoja on useampia, niin sitten pitää koko luokka ja sitä opettaneet opettajat laittaa karanteeniin. Näin ainakin Keusoten alueella oli syksyllä. Lapsenkin luokalla oli yksi koronan saanut, mutta ketään muuta ei laitettu karanteeniin paitsi sairastunut.

Olisi varmaan fiksuinta, etä esim alaluokilla yksi opettaja opettaisi yhtä luokkaa. Muutenhan useat opettajat kerralla joutuvat karanteeniin väistämättä jossain vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten lapset ei osaa olla etäkoulussa ilman vanhemman poisjääntiä töistä? Kyse on kuitenkin 4. luokista ylöspäin. Eli vähintään 10-vuotiaita. Kone auki ja ope opettaa. Ruoka välillä mukroon ja opetus jatkuu.

Miten tällaiset lapset pärjää kesäloman, joululoman, syysloman ja hiitoloman? Onko vanhemmat aina silloinkin kotona?

Tämä on niin mielettömän upea kansa. Lomat selvitään, eikä 2,5kk esim. kesällä ketään kiinnosta, onko jollain muksulla joku kotona vahtimassa tai löytääkö se ruokaa. Viidellä eri laitteella istutaan päivät. Luurilla voi pelata, kirjoittaa viestejä, katsoa leffoja ja tehdä ihan mitä vaan, kunnes....

Etäkoulussa ei pärjätä. Koneita ei ole. Niitä ei osata käyttää. Ruoka lopussa. Puhelin on, mutta ei sillä voi kirjoittaa, laskea, soittaa mitään puheluita tai katsoa edes opetusvideota. Ja mikä pahinta, enää ei edes pysy hereillä ja tuli ainakin neljä mt-ongelmaa...

Saa nähdä muuttuuko mieli päättäjillä, kun omat lapset on kouluikäisiä. Nythän siellä katsotaan asiaa pikkulasten vanhempien näkökulmasta. Onko heillä kellään edes kouluikäisiä lapsia?

Marin paheksuu haastattelussa kuinka etäkoulua edes ehdotettiin "yllättäen". Parissa viikossa nähdään kumpi oli oikeassa, Kiuru vai Marin. Uskon Kiurun olevan oikeassa. Tilanne voi pahentua nykyisestä ja se myös pahenee. Koulujen alkaessa tautitilanne räjähtää. Nykyinen tilanne ei ole vielä yhtään mitään.

Tilastoja tottakai kaunistaa se, ettei kaikkia enää suostuta testaamaan. Tartuntatilastoissa tulee siitä syystä katto vastaan. Mutta testien loppuminen ei muuta koronapotilaiden määrän lisääntymistä. Nyt on jo yli 500 koronapotilasta Suomen sairaaloissa ja määrä kasvaa siitä vielä huomattavasti. Joudumme aivan yhtä pahaan tilanteeseen kuin mitä olemme aiemmin kauhistelleet Italian ja Espanjan sairaaloissa. Rokotteetkin auttavat vain tiettyyn rajaan saakka joten jos altistut joka päivä, saat tartunnan.

Olisin ollut itsekin etäkoulun kannalla.

Mutta oikeasti, en ymmärrä tästä enää mitään!? Perjantaina sanottiin että kaikki menee kiinni, myös lasten harrastukset. Ja äsken luin että kuntosaleja avataan osassa suomea.. siis mitä hiddoa

Vierailija kirjoitti:

Pakko etäkouluun on joka tapauksessa mennä. Kouluissa ei riitä henkilökunta ja terveydenhoitajatkin on jossakin rokottamassa.

Testien rajaaminen pois 2. kertaa rokotetuilta olis hyvä keino. Jos opettajia ei testata, eivät he voi olla poissa töistä koronan takia. Mut täähän toteutettiin jo ainakin isoimmissa kaupungeissa, missä testaus on rajattu pääasiassa rokottamattomille, riskiryhmäläisille ja sote-alalle.

Eli kielletään testit opettajilta, niin oppiminen ei kärsi. Nythän ollaan testaamassa _oppilaita_ kaksi kertaa viikossa. Aina löytyy keino, jolla "turvallinen" lähiopetus voidaan taata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten lapset ei osaa olla etäkoulussa ilman vanhemman poisjääntiä töistä? Kyse on kuitenkin 4. luokista ylöspäin. Eli vähintään 10-vuotiaita. Kone auki ja ope opettaa. Ruoka välillä mukroon ja opetus jatkuu.

Miten tällaiset lapset pärjää kesäloman, joululoman, syysloman ja hiitoloman? Onko vanhemmat aina silloinkin kotona?

Tämä on niin mielettömän upea kansa. Lomat selvitään, eikä 2,5kk esim. kesällä ketään kiinnosta, onko jollain muksulla joku kotona vahtimassa tai löytääkö se ruokaa. Viidellä eri laitteella istutaan päivät. Luurilla voi pelata, kirjoittaa viestejä, katsoa leffoja ja tehdä ihan mitä vaan, kunnes....

Etäkoulussa ei pärjätä. Koneita ei ole. Niitä ei osata käyttää. Ruoka lopussa. Puhelin on, mutta ei sillä voi kirjoittaa, laskea, soittaa mitään puheluita tai katsoa edes opetusvideota. Ja mikä pahinta, enää ei edes pysy hereillä ja tuli ainakin neljä mt-ongelmaa...

Sä oot tässä niin oikeassa. Ja ainoa ongelma oikeasti on se, kun Jennajustiina itkee ettei pääse leikkimään kouluun Idalumikristiinan kanssa. Niin etäkoulu ei käy siksi, siellähä vain opiskellaan ja kaikki viihde on pois.

Olisikin se viihde pois.. Vaikka etäkoulu on välillä tarpeen, voi se olla esim. esiteini poikien kanssa melkoista vahtimista ja vääntöä, ettei poika sorru pelaamaan ja viestittelemäån kavereiden kanssa, kun pitäisi kuunnella opetusta ja tehdä tehtäviä. Valitettavasti se, että lapsella on netti käytössään kaiken aikaa, on ongelma.

Siksi toivoosikin, että opettajat antaisivat ylipäätään sellaisia tehtäviä jotka tehdään kirjaan tai paperille, kun on lähikoulua. Etäkoulussakin olisi hyvästä voida opiskella ilman nettitehtäviä, kirjojen ja paperin avulla.

Etäopetuksen suurin haitta on, että se ei toteudu tasa-arvoisesti eri kouluissa. Sama henkilö saa kahdesta eri koulusta erilaista opetusta ja erilaisen arvosanan todistukseen.

Minulla on kaksi maisterintutkintoa kahdesta eri yliopistosta eli olen todistetusti kyennyt opiskelemaan itsenäisesti ja pitkälle sillä toisen tutkinnon tein täysin etänä. Silti oli haastavaa seurata 2020 sekavaa etäopetusta ja viestintää useista eri kanavista. Erityisesti yläkoululainen sai aivan sattumanvaraisesti tehtäviä, joissa oli puutteellinen ohjeistus, opettajaa ei saanut kiinni Wilmasta eikä Teamsista edes kahden päivän varoitusjalla, tunnin varoitusjalla kuitenkin tipahteli kalenteriin kokouskutsuja oppitunnelle, joissa ei noudatettu millään tavalla normaalia lukujärjestystä. Eli rutiinia ei ollut. Tehtävänantoja annettiin teamsin kautta chatissa, virallisessa tehtävänanto-osiossa sekä wilmassa. Osa tuli suullisesti etätunnin aikana. Piti olla todella tarkkana, että hoksasi kaikki ajoissa ja ehti palauttamaan myös. Tuntui, että opettajille sallittiin sekoilu, mutta oppilaita rankaistiin jos ei pysynyt tässä sekoilussa mukana. Opetus oli ainakin meillä ala-arvoista verrattuna lähikouluun. Suurin osa oli tehtävälistoja ja, koska open aika ei riittänyt vastaanaan kysymyksiin, ooettaminen jäi täysin vanhempien vastuulle. Onneksi lapseni ei ollut kriittisessä iässä eli ysillä, joka ratkaisee millaisilla arvosanoilla päättää koulun ja käytännössä määrittää loppuelämän suunnan (mihin lukioon arvosanat riittävät). Ja onneksi meillä vanhemmilla on laaja koulutus, jonka avulla pystyimme pitämään lapsen mukana eikä arvosanat tipahtaneet pahasti. Rutiinien puuttuminen ja motivointi oli haastavin osuus.

Yliopisto-opinnot etänä oli hyvin huolellisesti suunniteltu ja kokonaisuus jäsennetty niin, että pääpaino oli oppimisessa eikä sekavien ohjeistuksien tulkinnassa. Aika harva yläkoululainen kykenee tuon kaiken selvittämiseen itsenäisesti pahimman murrosiän myrskyissä. Mielestäni tämä ketju vilisee trolleja (nämä LiisaPetteri-kommentit). Mikä on teidän motiivinne, kun selvästi omia lapsia ei ole vai oletteko katkeroituneita ja syrjäytyneitä ihmisiä ja pitää päästä purkamaan omaa pahaa oloa muihin?

Ketä palvelee kouluarvosanojen huonontuminen ja ihmisten yleissivistyksen romahtaminen jos lapsella ei ole kotona vanhempien tukea tai jos lapsi ei ole jotenkin poikkeava yksilö ja kykene työskentelemään kuin aikuinen? Miksi ei aina ole etäkoulua jos se on kerran yhtä hyvä kuin normaali koulu, esim. miksi koulukiusatut eivät saa käydä aina etäkoulua? Mihin opettajia oikeastaan edes tarvitaan jos kaiken voi suorittaa videoita katsomalla etänä?

Vierailija kirjoitti:

Olisin ollut itsekin etäkoulun kannalla.

Mutta oikeasti, en ymmärrä tästä enää mitään!? Perjantaina sanottiin että kaikki menee kiinni, myös lasten harrastukset. Ja äsken luin että kuntosaleja avataan osassa suomea.. siis mitä hiddoa

Koska meillä on nukkehallitus. Päätökset tekee oikeasti aluehallintovirastot ja kunnat päättää. Hallitus vain suosittelee. Päätösvalta on alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin tätä jo kysyttiin, mutta miten aiotte toimia ensi viikolla, meneekö lapsenne kouluun? Tällä alueella vaikea epidemiatilanne ja perheessämme riskiryhmäläinen. Lapset alakouluikäisiä eikä heidän rokotuksia ole vielä aloitettukaan, joten asia pohdituttaa.

Eniten tässä ottaa päähän, että vanhempana ylipäätään joutuu miettimään tätä asiaa.

Että ylipäätään on ajettu tilanne tähän, että ei voi vain laittaa lasta kouluun turvallisin mielin.

Tässä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Lapsen terveydentila, kuuluuko riskiryhmään, onko rokotettu. Suurin osa alle 12v ei ole vielä saanut rokotetta. Lisäksi pitää miettiä perheen tilanne, ketä kuuluu riskiryhmään, onko 3.rokote saatu vanhemmille. Suurin osa 60v ja nuoremmista ei ole saanut vielä 3. rokotetta. Oman koulun opettajien ikä huomioiden heistäkään suurin osa ei ole saanut 3.rokotetta. Tässä on suurta alueellista eroa.

Lisäksi pitää huomioida, miten koulussa on suhtauduttu koronaan. Onko järjestetty yhteistilaisuuksia, päivänavaukset ym. koko koululle vai luokissa tai kuten naapurikoulussa, jossa joulujuhlaan sai tulla myös vanhemmat. Onko tartuntoja pyritty ehkäisemään porrastamalla ruokailua, jaetaanko maskeja vasta luokissa, vai jo koulun ovella. Ylipäätään koulun suhtautuminen ratkaisee. Välinpitämättömään kouluun en menisi alueella, jossa terveydenhuolto on jo kuormittunut.

Parissa viikossa ei koulussa ehdi niin paljon oppia, ainakaan peruskoulussa.

Ei maskeja voida jakaa koulun ovella. Meillä ainakin yläkoululaisia tulee kouluun pitkin aamupäivää. Koulupäivä voi alkaa klo 8, 9, 10 tai 11. Entä kun heitä tulee varmaan viidestä eri ovesta. Jos koulu alkaa klo 10, osa saapuu jo puolelta, osa vasta tasan, muut siltä väliltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kouluun tarvittaisiin tuntikausiksi joka arkipäivä joku maskeja jakamaan. Ei ole sellaista henkilöä. Maskit jaetaan siis luokissa. Ongelma on vain se, että harva oppilas niitä käyttää, kun pakkoa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin tätä jo kysyttiin, mutta miten aiotte toimia ensi viikolla, meneekö lapsenne kouluun? Tällä alueella vaikea epidemiatilanne ja perheessämme riskiryhmäläinen. Lapset alakouluikäisiä eikä heidän rokotuksia ole vielä aloitettukaan, joten asia pohdituttaa.

Eniten tässä ottaa päähän, että vanhempana ylipäätään joutuu miettimään tätä asiaa.

Että ylipäätään on ajettu tilanne tähän, että ei voi vain laittaa lasta kouluun turvallisin mielin.

Tässä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Lapsen terveydentila, kuuluuko riskiryhmään, onko rokotettu. Suurin osa alle 12v ei ole vielä saanut rokotetta. Lisäksi pitää miettiä perheen tilanne, ketä kuuluu riskiryhmään, onko 3.rokote saatu vanhemmille. Suurin osa 60v ja nuoremmista ei ole saanut vielä 3. rokotetta. Oman koulun opettajien ikä huomioiden heistäkään suurin osa ei ole saanut 3.rokotetta. Tässä on suurta alueellista eroa.

Lisäksi pitää huomioida, miten koulussa on suhtauduttu koronaan. Onko järjestetty yhteistilaisuuksia, päivänavaukset ym. koko koululle vai luokissa tai kuten naapurikoulussa, jossa joulujuhlaan sai tulla myös vanhemmat. Onko tartuntoja pyritty ehkäisemään porrastamalla ruokailua, jaetaanko maskeja vasta luokissa, vai jo koulun ovella. Ylipäätään koulun suhtautuminen ratkaisee. Välinpitämättömään kouluun en menisi alueella, jossa terveydenhuolto on jo kuormittunut.

Parissa viikossa ei koulussa ehdi niin paljon oppia, ainakaan peruskoulussa.

Ei maskeja voida jakaa koulun ovella. Meillä ainakin yläkoululaisia tulee kouluun pitkin aamupäivää. Koulupäivä voi alkaa klo 8, 9, 10 tai 11. Entä kun heitä tulee varmaan viidestä eri ovesta. Jos koulu alkaa klo 10, osa saapuu jo puolelta, osa vasta tasan, muut siltä väliltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kouluun tarvittaisiin tuntikausiksi joka arkipäivä joku maskeja jakamaan. Ei ole sellaista henkilöä. Maskit jaetaan siis luokissa. Ongelma on vain se, että harva oppilas niitä käyttää, kun pakkoa ei ole.

Ja sitä ennen oppilaat pyörii ilman maskia ahtaasti. Järkevää.

Esim. on paljon pieniä koululaisia, joiden etäkoulunkäyntiä ei pystytä tukemaan kotona.

Ne, joille etäily onnistuu, ok.

Niille, joiden jo etukäteen tiedetään putoavan järjestettäisiin lähiopetus pienryhmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten lapset ei osaa olla etäkoulussa ilman vanhemman poisjääntiä töistä? Kyse on kuitenkin 4. luokista ylöspäin. Eli vähintään 10-vuotiaita. Kone auki ja ope opettaa. Ruoka välillä mukroon ja opetus jatkuu.

Miten tällaiset lapset pärjää kesäloman, joululoman, syysloman ja hiitoloman? Onko vanhemmat aina silloinkin kotona?

Tämä on niin mielettömän upea kansa. Lomat selvitään, eikä 2,5kk esim. kesällä ketään kiinnosta, onko jollain muksulla joku kotona vahtimassa tai löytääkö se ruokaa. Viidellä eri laitteella istutaan päivät. Luurilla voi pelata, kirjoittaa viestejä, katsoa leffoja ja tehdä ihan mitä vaan, kunnes....

Etäkoulussa ei pärjätä. Koneita ei ole. Niitä ei osata käyttää. Ruoka lopussa. Puhelin on, mutta ei sillä voi kirjoittaa, laskea, soittaa mitään puheluita tai katsoa edes opetusvideota. Ja mikä pahinta, enää ei edes pysy hereillä ja tuli ainakin neljä mt-ongelmaa...

Sä oot tässä niin oikeassa. Ja ainoa ongelma oikeasti on se, kun Jennajustiina itkee ettei pääse leikkimään kouluun Idalumikristiinan kanssa. Niin etäkoulu ei käy siksi, siellähä vain opiskellaan ja kaikki viihde on pois.

Olisikin se viihde pois.. Vaikka etäkoulu on välillä tarpeen, voi se olla esim. esiteini poikien kanssa melkoista vahtimista ja vääntöä, ettei poika sorru pelaamaan ja viestittelemäån kavereiden kanssa, kun pitäisi kuunnella opetusta ja tehdä tehtäviä. Valitettavasti se, että lapsella on netti käytössään kaiken aikaa, on ongelma.

Siksi toivoosikin, että opettajat antaisivat ylipäätään sellaisia tehtäviä jotka tehdään kirjaan tai paperille, kun on lähikoulua. Etäkoulussakin olisi hyvästä voida opiskella ilman nettitehtäviä, kirjojen ja paperin avulla.

Etäopetuksen suurin haitta on, että se ei toteudu tasa-arvoisesti eri kouluissa. Sama henkilö saa kahdesta eri koulusta erilaista opetusta ja erilaisen arvosanan todistukseen.

Minulla on kaksi maisterintutkintoa kahdesta eri yliopistosta eli olen todistetusti kyennyt opiskelemaan itsenäisesti ja pitkälle sillä toisen tutkinnon tein täysin etänä. Silti oli haastavaa seurata 2020 sekavaa etäopetusta ja viestintää useista eri kanavista. Erityisesti yläkoululainen sai aivan sattumanvaraisesti tehtäviä, joissa oli puutteellinen ohjeistus, opettajaa ei saanut kiinni Wilmasta eikä Teamsista edes kahden päivän varoitusjalla, tunnin varoitusjalla kuitenkin tipahteli kalenteriin kokouskutsuja oppitunnelle, joissa ei noudatettu millään tavalla normaalia lukujärjestystä. Eli rutiinia ei ollut. Tehtävänantoja annettiin teamsin kautta chatissa, virallisessa tehtävänanto-osiossa sekä wilmassa. Osa tuli suullisesti etätunnin aikana. Piti olla todella tarkkana, että hoksasi kaikki ajoissa ja ehti palauttamaan myös. Tuntui, että opettajille sallittiin sekoilu, mutta oppilaita rankaistiin jos ei pysynyt tässä sekoilussa mukana. Opetus oli ainakin meillä ala-arvoista verrattuna lähikouluun. Suurin osa oli tehtävälistoja ja, koska open aika ei riittänyt vastaanaan kysymyksiin, ooettaminen jäi täysin vanhempien vastuulle. Onneksi lapseni ei ollut kriittisessä iässä eli ysillä, joka ratkaisee millaisilla arvosanoilla päättää koulun ja käytännössä määrittää loppuelämän suunnan (mihin lukioon arvosanat riittävät). Ja onneksi meillä vanhemmilla on laaja koulutus, jonka avulla pystyimme pitämään lapsen mukana eikä arvosanat tipahtaneet pahasti. Rutiinien puuttuminen ja motivointi oli haastavin osuus.

Yliopisto-opinnot etänä oli hyvin huolellisesti suunniteltu ja kokonaisuus jäsennetty niin, että pääpaino oli oppimisessa eikä sekavien ohjeistuksien tulkinnassa. Aika harva yläkoululainen kykenee tuon kaiken selvittämiseen itsenäisesti pahimman murrosiän myrskyissä. Mielestäni tämä ketju vilisee trolleja (nämä LiisaPetteri-kommentit). Mikä on teidän motiivinne, kun selvästi omia lapsia ei ole vai oletteko katkeroituneita ja syrjäytyneitä ihmisiä ja pitää päästä purkamaan omaa pahaa oloa muihin?

Ketä palvelee kouluarvosanojen huonontuminen ja ihmisten yleissivistyksen romahtaminen jos lapsella ei ole kotona vanhempien tukea tai jos lapsi ei ole jotenkin poikkeava yksilö ja kykene työskentelemään kuin aikuinen? Miksi ei aina ole etäkoulua jos se on kerran yhtä hyvä kuin normaali koulu, esim. miksi koulukiusatut eivät saa käydä aina etäkoulua? Mihin opettajia oikeastaan edes tarvitaan jos kaiken voi suorittaa videoita katsomalla etänä?

Minusta noita kahta koulutussysteemiä ei oikein voi verrata. Yliopisto-opiskelu perustuu tosi paljon itsenäiseen työskentelyyn. On erilaisia kirjallisia töitä, kirjojen lukemista, tenttimistä jne. Luennon, jonka kuuntelee luentosalissa, voi hyvin kuunnella myös teamsissa tms. Ei netin kautta luennoivan luennoitsijan tarvitse koko ajan vahdata, onko opiskelija paikalla, eikä häntä keskeytetä joka heti kysymyksillä, kun ei ymmärretä asiaa. Ei hänen myöskään luennon jälkeen tarvitse metsästellä opiskelijoita, missä he olivat tai koittaa ratkoa tietoteknisiä ongelmia kesken luennon. Ensimmäinen etäkoulu polkaistiin parissa päivässä peruskoulussa käyntiin. Osalla opettajista tai oppilaista ei ollut edes sopivia laitteita, tai oppilailla taitoa käyttää niitä. Tottahan toki siinä oli sählinkiä, että saatiin oppilaille edes jotain sopivia tehtäviä tai runkoa päivään. Miksi tuota aina muistellaan. Siitä on opittu. Osalla toimi etäopetus silloinkin hienosti, mutta vuosi sittenhän se toimi hienosti varmaan lähes joka puolella Suomea. Voisihan tuota viime vuottakin muistella.

Vierailija kirjoitti:

Esim. on paljon pieniä koululaisia, joiden etäkoulunkäyntiä ei pystytä tukemaan kotona.

Ne, joille etäily onnistuu, ok.

Niille, joiden jo etukäteen tiedetään putoavan järjestettäisiin lähiopetus pienryhmissä.

Nyt kuitenkin kaikki halutaan tasa-arvoisesti altistumaan. Jopa ne, joilta etäopiskelu sujuisi. Vaihtoehtoa ei anneta.

Vierailija kirjoitti:

Esim. on paljon pieniä koululaisia, joiden etäkoulunkäyntiä ei pystytä tukemaan kotona.

Ne, joille etäily onnistuu, ok.

Niille, joiden jo etukäteen tiedetään putoavan järjestettäisiin lähiopetus pienryhmissä.

Ihana ajatus, ja näinhän kouluissakin haluttaisiin toimia. Ongelma vain on, kun ei koulussa ole mitään vararesurssia, eli yhtään ylimääräisiä opettajia. Kuka näitä pienryhmiä opettaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin tätä jo kysyttiin, mutta miten aiotte toimia ensi viikolla, meneekö lapsenne kouluun? Tällä alueella vaikea epidemiatilanne ja perheessämme riskiryhmäläinen. Lapset alakouluikäisiä eikä heidän rokotuksia ole vielä aloitettukaan, joten asia pohdituttaa.

Eniten tässä ottaa päähän, että vanhempana ylipäätään joutuu miettimään tätä asiaa.

Että ylipäätään on ajettu tilanne tähän, että ei voi vain laittaa lasta kouluun turvallisin mielin.

Tässä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Lapsen terveydentila, kuuluuko riskiryhmään, onko rokotettu. Suurin osa alle 12v ei ole vielä saanut rokotetta. Lisäksi pitää miettiä perheen tilanne, ketä kuuluu riskiryhmään, onko 3.rokote saatu vanhemmille. Suurin osa 60v ja nuoremmista ei ole saanut vielä 3. rokotetta. Oman koulun opettajien ikä huomioiden heistäkään suurin osa ei ole saanut 3.rokotetta. Tässä on suurta alueellista eroa.

Lisäksi pitää huomioida, miten koulussa on suhtauduttu koronaan. Onko järjestetty yhteistilaisuuksia, päivänavaukset ym. koko koululle vai luokissa tai kuten naapurikoulussa, jossa joulujuhlaan sai tulla myös vanhemmat. Onko tartuntoja pyritty ehkäisemään porrastamalla ruokailua, jaetaanko maskeja vasta luokissa, vai jo koulun ovella. Ylipäätään koulun suhtautuminen ratkaisee. Välinpitämättömään kouluun en menisi alueella, jossa terveydenhuolto on jo kuormittunut.

Parissa viikossa ei koulussa ehdi niin paljon oppia, ainakaan peruskoulussa.

Ei maskeja voida jakaa koulun ovella. Meillä ainakin yläkoululaisia tulee kouluun pitkin aamupäivää. Koulupäivä voi alkaa klo 8, 9, 10 tai 11. Entä kun heitä tulee varmaan viidestä eri ovesta. Jos koulu alkaa klo 10, osa saapuu jo puolelta, osa vasta tasan, muut siltä väliltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kouluun tarvittaisiin tuntikausiksi joka arkipäivä joku maskeja jakamaan. Ei ole sellaista henkilöä. Maskit jaetaan siis luokissa. Ongelma on vain se, että harva oppilas niitä käyttää, kun pakkoa ei ole.

EIkö siellä eteisissä voisi olla paria maskipakettia, että ne jotka haluavat sen maskin laittaa jo silloin, pystyvät tekemään niin? Meillä sama, että kun oppilaat tulee ulkoa niin ei ole maskeja  (kun ei niitä ole kuin luokissa ja satunnaisesti käytävillä). Itseä ainakin ahdistaa kävellä mahdollisesti toiselle puolelle koulua ahtailla käytävillä ilman turvavälejä ja maskeja.

Terveisin yläkoululainen

Vierailija kirjoitti:

Esim. on paljon pieniä koululaisia, joiden etäkoulunkäyntiä ei pystytä tukemaan kotona.

Ne, joille etäily onnistuu, ok.

Niille, joiden jo etukäteen tiedetään putoavan järjestettäisiin lähiopetus pienryhmissä.

1-3-luokkalaisille ja erityisoppilaille on lähiopetus.

Se on laissa. Eikö voisi ottaa selvää ennen kuin tohottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin tätä jo kysyttiin, mutta miten aiotte toimia ensi viikolla, meneekö lapsenne kouluun? Tällä alueella vaikea epidemiatilanne ja perheessämme riskiryhmäläinen. Lapset alakouluikäisiä eikä heidän rokotuksia ole vielä aloitettukaan, joten asia pohdituttaa.

Eniten tässä ottaa päähän, että vanhempana ylipäätään joutuu miettimään tätä asiaa.

Että ylipäätään on ajettu tilanne tähän, että ei voi vain laittaa lasta kouluun turvallisin mielin.

Tässä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Lapsen terveydentila, kuuluuko riskiryhmään, onko rokotettu. Suurin osa alle 12v ei ole vielä saanut rokotetta. Lisäksi pitää miettiä perheen tilanne, ketä kuuluu riskiryhmään, onko 3.rokote saatu vanhemmille. Suurin osa 60v ja nuoremmista ei ole saanut vielä 3. rokotetta. Oman koulun opettajien ikä huomioiden heistäkään suurin osa ei ole saanut 3.rokotetta. Tässä on suurta alueellista eroa.

Lisäksi pitää huomioida, miten koulussa on suhtauduttu koronaan. Onko järjestetty yhteistilaisuuksia, päivänavaukset ym. koko koululle vai luokissa tai kuten naapurikoulussa, jossa joulujuhlaan sai tulla myös vanhemmat. Onko tartuntoja pyritty ehkäisemään porrastamalla ruokailua, jaetaanko maskeja vasta luokissa, vai jo koulun ovella. Ylipäätään koulun suhtautuminen ratkaisee. Välinpitämättömään kouluun en menisi alueella, jossa terveydenhuolto on jo kuormittunut.

Parissa viikossa ei koulussa ehdi niin paljon oppia, ainakaan peruskoulussa.

Ei maskeja voida jakaa koulun ovella. Meillä ainakin yläkoululaisia tulee kouluun pitkin aamupäivää. Koulupäivä voi alkaa klo 8, 9, 10 tai 11. Entä kun heitä tulee varmaan viidestä eri ovesta. Jos koulu alkaa klo 10, osa saapuu jo puolelta, osa vasta tasan, muut siltä väliltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kouluun tarvittaisiin tuntikausiksi joka arkipäivä joku maskeja jakamaan. Ei ole sellaista henkilöä. Maskit jaetaan siis luokissa. Ongelma on vain se, että harva oppilas niitä käyttää, kun pakkoa ei ole.

EIkö siellä eteisissä voisi olla paria maskipakettia, että ne jotka haluavat sen maskin laittaa jo silloin, pystyvät tekemään niin? Meillä sama, että kun oppilaat tulee ulkoa niin ei ole maskeja  (kun ei niitä ole kuin luokissa ja satunnaisesti käytävillä). Itseä ainakin ahdistaa kävellä mahdollisesti toiselle puolelle koulua ahtailla käytävillä ilman turvavälejä ja maskeja.

Terveisin yläkoululainen

Minä en ainakaan halua lapselleni jonkun lääppimää maskia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin tätä jo kysyttiin, mutta miten aiotte toimia ensi viikolla, meneekö lapsenne kouluun? Tällä alueella vaikea epidemiatilanne ja perheessämme riskiryhmäläinen. Lapset alakouluikäisiä eikä heidän rokotuksia ole vielä aloitettukaan, joten asia pohdituttaa.

Eniten tässä ottaa päähän, että vanhempana ylipäätään joutuu miettimään tätä asiaa.

Että ylipäätään on ajettu tilanne tähän, että ei voi vain laittaa lasta kouluun turvallisin mielin.

Tässä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Lapsen terveydentila, kuuluuko riskiryhmään, onko rokotettu. Suurin osa alle 12v ei ole vielä saanut rokotetta. Lisäksi pitää miettiä perheen tilanne, ketä kuuluu riskiryhmään, onko 3.rokote saatu vanhemmille. Suurin osa 60v ja nuoremmista ei ole saanut vielä 3. rokotetta. Oman koulun opettajien ikä huomioiden heistäkään suurin osa ei ole saanut 3.rokotetta. Tässä on suurta alueellista eroa.

Lisäksi pitää huomioida, miten koulussa on suhtauduttu koronaan. Onko järjestetty yhteistilaisuuksia, päivänavaukset ym. koko koululle vai luokissa tai kuten naapurikoulussa, jossa joulujuhlaan sai tulla myös vanhemmat. Onko tartuntoja pyritty ehkäisemään porrastamalla ruokailua, jaetaanko maskeja vasta luokissa, vai jo koulun ovella. Ylipäätään koulun suhtautuminen ratkaisee. Välinpitämättömään kouluun en menisi alueella, jossa terveydenhuolto on jo kuormittunut.

Parissa viikossa ei koulussa ehdi niin paljon oppia, ainakaan peruskoulussa.

Ei maskeja voida jakaa koulun ovella. Meillä ainakin yläkoululaisia tulee kouluun pitkin aamupäivää. Koulupäivä voi alkaa klo 8, 9, 10 tai 11. Entä kun heitä tulee varmaan viidestä eri ovesta. Jos koulu alkaa klo 10, osa saapuu jo puolelta, osa vasta tasan, muut siltä väliltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kouluun tarvittaisiin tuntikausiksi joka arkipäivä joku maskeja jakamaan. Ei ole sellaista henkilöä. Maskit jaetaan siis luokissa. Ongelma on vain se, että harva oppilas niitä käyttää, kun pakkoa ei ole.

EIkö siellä eteisissä voisi olla paria maskipakettia, että ne jotka haluavat sen maskin laittaa jo silloin, pystyvät tekemään niin? Meillä sama, että kun oppilaat tulee ulkoa niin ei ole maskeja  (kun ei niitä ole kuin luokissa ja satunnaisesti käytävillä). Itseä ainakin ahdistaa kävellä mahdollisesti toiselle puolelle koulua ahtailla käytävillä ilman turvavälejä ja maskeja.

Terveisin yläkoululainen

Olen samaa mieltä. Ne vain heitellään pitkin lattioita paketeista oppilaiden toimesta. Ehkä voisi nyt tilanteen ollessa tämä, antaa oppilaille (niille jotka haluavat ja käyttävät) ylimääräisiä maskeja muutaman, jotta kouluun tullessa sellainen olisi jo valmiiksi. Osalla toki on jo nytkin, jos kulkevat bussilla tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. on paljon pieniä koululaisia, joiden etäkoulunkäyntiä ei pystytä tukemaan kotona.

Ne, joille etäily onnistuu, ok.

Niille, joiden jo etukäteen tiedetään putoavan järjestettäisiin lähiopetus pienryhmissä.

1-3-luokkalaisille ja erityisoppilaille on lähiopetus.

Se on laissa. Eikö voisi ottaa selvää ennen kuin tohottaa.

En ole kyseinen kirjoittaja, mutta läheskään kaikki jotka ovat putoamisvaarassa eivät suinkaan ole erityisoppilaita.

Ja sitten taas useat erityisoppilaat pärjäävät hienosti etäopetuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Marin paheksuu haastattelussa kuinka etäkoulua edes ehdotettiin "yllättäen". Parissa viikossa nähdään kumpi oli oikeassa, Kiuru vai Marin. Uskon Kiurun olevan oikeassa. Tilanne voi pahentua nykyisestä ja se myös pahenee. Koulujen alkaessa tautitilanne räjähtää. Nykyinen tilanne ei ole vielä yhtään mitään.

Tilastoja tottakai kaunistaa se, ettei kaikkia enää suostuta testaamaan. Tartuntatilastoissa tulee siitä syystä katto vastaan. Mutta testien loppuminen ei muuta koronapotilaiden määrän lisääntymistä. Nyt on jo yli 500 koronapotilasta Suomen sairaaloissa ja määrä kasvaa siitä vielä huomattavasti. Joudumme aivan yhtä pahaan tilanteeseen kuin mitä olemme aiemmin kauhistelleet Italian ja Espanjan sairaaloissa. Rokotteetkin auttavat vain tiettyyn rajaan saakka joten jos altistut joka päivä, saat tartunnan.

Mitä ihmeen kauhukuvia maalailet? Kiuru oli hädissään ja yritti paikata aiempaa toimettomuuttaan sekoilemalla ohi muun hallituksen. Kuka tahansa osaa hädissään huutaa, että "kaikki kiinni heti, täällä on virus!"

Se ei nyt ole se pointti, vaan nyt on nähty, että omikron on lievempi ja koululaisille vaaraton. Siksi voidaan mennä eteenpäin ilman koulujen sulkutoimia.