Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tylytin äsken äitiäni kunnolla
30.04.2015 |
puhelimessa. Mutta tajusin puhelun aikana, että äiti elää aivan ihme valheissa, ja niiden turvin ja oikeutuksella haukkuu ja syyttää minua. Hän esimerkiksi väitti hänen ystäviensä tietävän, miten hän kasvatti minua ja millainen äiti hän oli. Totuus kuitenkin on se, että äiti oli kun oltiin paikassa jossa oli muita ihmisiä aivan ystävällinen ja normaali, mutta kun pääsimme kotiin alkoi hirveä haukkuminen ja raivoaminen minulle.
Hänen ystävillään ei ollut mitään käsitystä siitä, miten äiti kohteli minua kun olimme kahden. Ja nyt äiti väittää, että kaikki tiesivät ja olivat hyväksyviä. Ja mä olen kokenut siis aivan jotain muuta, mutta en ole lapsena oikein erottanut sitä, ettei äidin ystävät todella näe, mitä äiti mun kanssa harrastaa.
Joku toinenkin samantapainen valhe siinä puhelimessa tuli esille, missä näin, että äiti on aivan valheellinen, suorastaan harhainen sen suhteen, mitä on luullut tai mitä nyt jälkikäteen uskoo tehneensä ja mikä oli totta.
Itse olen kuvitellut, että asiat ovat äidille yhtä selviä kuin minullekin, että hän huusi, mitätöi ja raivosi minulle, mutta hän onkin autuaasti unohtanut kaiken.... Minä en tietenkään ole ja pahoinvointini määrä on suhteellisen merkittävää.. Olen äiti nyt itsekin, auttakaa, mistä haen apua? Pelkään ettei minua oikein uskota, koska äitikään ei usko kun kerron, että hän oikeasti teki pahaa minulle. Hän sanoo, ettei asia ollut niin ja halusi, että mä meen lääkäriin, aivan kuinMÄ olisin tässä se hullu, vaikka toedän, etten oo. Mieskin on samaa mieltä tai ainakin että äiti on sen sitten aiheuttanut, mutta mua pelottaa. En saa apua mistään.
Niin se tylytys oli sitä, että annoin tulla äidilleni, mille kaikki on tuntunut. Äiti osin suuttui, osin mitätöi naureskelemalla minulle että oonkos kärsinyt tai jotain ihan hirveää. Ihan hirveä viha äidiltä, kun en ole sellainen kuin hän haluaisi, ehkä valehtelee senkin kun sanoo, ettei oo vihainen tai vihaa minua? Olen jo päälle 4-kymmenen, siksikin tää hävettää kun mun pitäis jo toipua nopeemmin. Nyt oon 1,5 vuotta oireillut akuutimmin, sitä ennen 20 vuotta eriasteista alakuloa ja masista. Mutta en ole koskaan aiemmin nähnyt että äiti ei näe mua oikeastaan lainkaan vaan elää ihan omia valheitaan tai jotain. Oon luullut, että meillä ois ns. välit ja koittanut ylläpitää niitä, kun olen ajatellut, että se on oikein. Mutta en jaksa enää, vaikka rakastankin häntä, mutta en jaksa enää, kun ei tästä tule enää yhtään mitään. Tuntuu, ettei minua auta kukaan ja mieskin jo väsyy ihan täysin, vaikka on jaksanut tähän asti olla mun tuki ja turva aivan mielettömän suuresti.
Kommentit (187)
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 09:52"]
Käy lääkärissä, jos olet uupunut.Siinä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin.Voimia
[/quote]
Kyllä hän on lääkärissä taajaan käynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 06:56"]
Tiätkö ap tää on ainoo palsta ku minä oon saanu vertaistukee ja ymmärrystä juurikin samantapaisen äidin kanssa. En o purkanu omaa asiaani tänne missään ketjussa, mut prkl ku on tuntunu hyvälle huomata ettei ole yksin. Oon tekemisissä omasta suvustani ainoastaan veljieni kanssa ja yhä edelleen -17 vuoden jälkeen- he uskovat, että on parempi kun kanssani ei asioista puhuta, he eivät ymmärrä mitä on tapahtunut, vaikka olen suoraan sanonut ja edelleen neuvovat ja odottavat, että "tekisin oikein" ja olisin kunnon tytär äidilleni. He eivät tiedä, mutta luulevat olevansa oikeassa. Sitä on menettänyt ihan koko perheen ja se muistuttaa joka päivä. Elämääni olen jatkanut kyllä, mutta yksinäiseks tuntenut oloni aina. Yllättäen siis täällä av:llä oon alkanut kasvaa veljieni häpeämästä siskosta muiden ihmisten arvoiseksi.
Aikaa ja itkuja se asioiden läpi käyminen ottaa, mut et ole yksin.
[/quote]
Kyllä. Minua taas auttaa se, että täällä on aina joku ystävällinen sielu, joka uskoo minuun ja tukee, vaikka itse ajattelin, ettei voi, jos kerron rehellisesti, mikä on tilanne ja että miten tilanteeseeni suhtaudun.
Ap
Minäkin olen onnellinen siitä, että täällä on joku ystävällinen sielu, sielu, joka edes haluaisi ymmärtää, vaikka vinkkeliin menisikin tuessa. Kullanarvokkaita ne ihmiset, jotka ovat samaa kokenut, tietävät mistä on oikeasti kysymys, jaksavat tänne kirjoittaa näkemyksiään kokemuksiensa pohjalta ja apua yrittävät. Joskus nämä kokemukset ampuvat niin syvälle elämän syövereihin, että on kova pala jopa kommenttoida tännekin mitään. Pääasia, että saisi jostain tukea ja ymmärrystä ongelmalle.
Olet oikeutetusti vihainen äidillesi. Olet oikeutetusti pettynyt häneen. Vähennä merkittävästi yhteydenpitoasi häneen. Jos yhteydenpito häneen syö voimiasi, siinä on selvä syy vähentää yhteydenpitoa.
mitä jos vielä hakisit terpia-apua. Sano, että nyt keskitytään äitisuhteeseen ja miten siitä voi päästä ns.kuiville. On ihanaa, että miehesi tukee sinua, mutta olisi hyvä, jos hänkin tietäisi, että saat apua myös muualta.
Päätä pitää äidistäsi nyt pitkä loma.
Päästä irti. Katkaise napanuora äitiisi. Olet aikuinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin olla hautajaisissa sellainen huonosti käyttäytyvä vainajaa rienaava ja halveksiva törttö, mutta siinä on se tyhmä ongelma, että muilla on tunteet ja sit mä loukkaisin niitä. (Vaikka se oli maailmankaikkeudessa ihan okei, että äitini loukkasi minun tunteita toki). Ei oo muitten vika, ei, mutta olinko mä ansainnut äitini loukkaavuuden? Mitä?
Ei oo roolia mulle äitini hautajaisissa, ei. Vitutttaaaaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 23:15"]
Päästä irti. Katkaise napanuora äitiisi. Olet aikuinen ihminen.
[/quote]
Vau :) Tätä en olis itse ymmärtänyt. Nyt säästyy aikaa ja rahaa kun sulta tuli kuningasheitto! Mä vain "teen" ton heti! Alkaen tämä päivä, kiiiiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 23:18"]
Yksinpuhelu...huoh.
[/quote]
Sori, vienkö tilaa sinulta palstalla jotenkin?
Ap
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 23:19"][quote author="Vierailija" time="30.04.e015 klo 23:15"]
Päästä irti. Katkaise napanuora äitiisi. Olet aikuinen ihminen.
[/quote]
Vau :) Tätä en olis itse ymmärtänyt. Nyt säästyy aikaa ja rahaa kun sulta tuli kuningasheitto! Mä vain "teen" ton heti! Alkaen tämä päivä, kiiiiitos!
/
Noin mä tein.. Anteeksi, yritin vain auttaa.
Monesti tuon kuuleminen voi alkuun herättää tommosen reaktion.
Ja ei, kertalaakista se tuskin ketään onnistuu Pikkuhiljaa, kun asiat menee tarpeeks huonoon pisteeseen. Sit tulee viimein se päivä kun tuo on oikeasti noin helppoa.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pistä nyt ainekin korkki kiinni..johtuukohan tuo kaikki vain äidistäsi/lapsuudestasi vai olisiko sulla muitakin mielenterveys ongelmia?
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 23:32"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 23:19"][quote author="Vierailija" time="30.04.e015 klo 23:15"] Päästä irti. Katkaise napanuora äitiisi. Olet aikuinen ihminen. [/quote] Vau :) Tätä en olis itse ymmärtänyt. Nyt säästyy aikaa ja rahaa kun sulta tuli kuningasheitto! Mä vain "teen" ton heti! Alkaen tämä päivä, kiiiiitos! / Noin mä tein.. Anteeksi, yritin vain auttaa. Monesti tuon kuuleminen voi alkuun herättää tommosen reaktion. Ja ei, kertalaakista se tuskin ketään onnistuu Pikkuhiljaa, kun asiat menee tarpeeks huonoon pisteeseen. Sit tulee viimein se päivä kun tuo on oikeasti noin helppoa. Tsemppiä!
[/quote]
No sori on vain niin hirveä hetki päällä ja siis mun oli pakko puhua äidin kanssa toi puhelu että kuulin itse omin korvin miten toivoton tilanne on. Se auttaa pääsemään irti. Olen vielä tyhmänä elätellyt toiveita, että saisin kuulla äidiltä ne sanat, ettei hän halunnut satuttaa minua ja on jopa vaikka pahoillaan mutta siis eihän se toiveilla tuu.
En ehkä saakaan sellaista ikinä. Siihen olin siis tyhmyyttäni (eräänlaista) pyrkinyt. Ajatellut, että se sillä ratkeaa. Mun paha olo. Mutta ehkä se tosiaan ratkeaa itse näkemällä äiti oikein ja se ei ole se äiti jonka luulin tietäväni. Sit tuo mitä toivotit voisi olla mahdollista, kyl mäkin siihen uskon. Sori kun meni niin hermot kun oikeastaan ajattelin, et oot silleen, et näin yksinkertaista se on. Joooh... mun käytöstavat on hukassa kans
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 23:36"]
No pistä nyt ainekin korkki kiinni..johtuukohan tuo kaikki vain äidistäsi/lapsuudestasi vai olisiko sulla muitakin mielenterveys ongelmia?
[/quote]
En juo :) Osaan vain kirjoittaa tajunnanvirtaa...
Ap
Sinua on varmasti kohdeltu huonosti lapsena ja olet siitä pitkään kärsinyt. Se on kuitenkin menneisyyttä. Olisiko viimeistään nyt aika jättää se taakseen ja mennä eteenpäin? Et saa sitä mennyttä muutetuksi etkä äitiäsi sen paremmin. Itse voit vaikuttaa nykyisyyteesi ja tulevaisuuteesi sen suhteen, haluatko jäädä ikuisiksi ajoiksi hakemaan syitä ja oikeutuksia pahaan oloosi ja vellomaan siinä menneessä. Ihan varmasti tähän sinua on yritetty terapiassakin ohjata, se kannattaa ottaa vastaan. Ja vastuu omasta elämästäsi. Jos sinusta tuntuu pahalta olla tekemisissä äitisi kanssa, älä ole hänen kanssaan tekemisissä. Eikä se, mitä äitisi ystävät tietävät tai eivät tiedä lapsuudestasi muuta enää nykytilannettasi yhtään miksikään. Elä omaa elämääsi, mene eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 23:39"]
Sinua on varmasti kohdeltu huonosti lapsena ja olet siitä pitkään kärsinyt. Se on kuitenkin menneisyyttä. Olisiko viimeistään nyt aika jättää se taakseen ja mennä eteenpäin? Et saa sitä mennyttä muutetuksi etkä äitiäsi sen paremmin. Itse voit vaikuttaa nykyisyyteesi ja tulevaisuuteesi sen suhteen, haluatko jäädä ikuisiksi ajoiksi hakemaan syitä ja oikeutuksia pahaan oloosi ja vellomaan siinä menneessä. Ihan varmasti tähän sinua on yritetty terapiassakin ohjata, se kannattaa ottaa vastaan. Ja vastuu omasta elämästäsi. Jos sinusta tuntuu pahalta olla tekemisissä äitisi kanssa, älä ole hänen kanssaan tekemisissä. Eikä se, mitä äitisi ystävät tietävät tai eivät tiedä lapsuudestasi muuta enää nykytilannettasi yhtään miksikään. Elä omaa elämääsi, mene eteenpäin.
[/quote]
Ohjata terapiassa? Eiköhän siellä ideana ole ottaa ohjat itselle, eikä kukaan ala minua siellä ohjailla. Minua on nyt ohjailtu ihan tarpeeksi elämäni aikana (äiti). Ei sitä osaa tajuta kukaan muu kuin samaa itse kokenut ja siitä selviytynyt, tai en ainakaan tiedä voisko. Luulla voi vaikka mitä. En jaksa tällaisia nonsenseneuvoja nyt, oon itse sen verran paljon käsitellyt asioitani. Ne äidin ystävät eivät tiedä, mutta saa mua silti vituttaa jos ne siellä sitten syö kakkua eikä tajua jos mä sanon äitiä vaikka limanuljaskaksi. Vaikka ymmärränkin, miksi ne tekee niin, et syövät vain kakkua, eikä tajua minun olostani mitään. Mä sentään joudun ottamaan heidät huomioon kyllä ja koittamaan olla normaalisti ENKÄ häpäistä ruumista.
Ap
Ei sinun kannata murehtia äitisi hautajaisista, eihän ne ole edes ajankohtaiset.
Jokainen sukupolvi kasvattaa lapsensa niillä eväillä mitä on omassa elämässään saanut. Äitisi kohdalla ne eivät riittäneet, niin kuin sinä lapsena olisit toivonut ja halunnut. Ja ainut tie haavojen parantamiseen on sinun anteeksianto äidillesi. Äidilläsi ja meillä kaikilla, myös sinulla on omat vahvuuden ja heikkoudet, joiden varassa me jaamme lähimmäisemme kanssa arjen. Joskus se voi tehdä kipeää.
Ehkä äitisi oma lapsuuskaan ei ollut kovin hyvä, sillä oletan hänen viettäneen lapsuutensa sodan runtelemassa Suomessa, jolloin puutetta ja kurjuutta oli kaikkialla. Sodan aikana kokemat kauhuudet ja julmuudet vaikuttavat monen sukupolven yli - kolmanteen ja neljänteen polveen. Ja ehkä siksi äitisi käytös on ymmärrättevää, jos oma lapsuus ja nuoruus ei ollut hyvä ja onnellinen, eikä eväitä riittänyt parempaan äitiyteen.
Jokainen meistä ponnistaa elämässä niistä voimavaroista ja ympäristöstä mitä meillä on sillä hetkellä käytettävissä. Ehkä äitisi on omassa elämässään kokenut kovia, ja ehkä siksi ei pystynyt tarjoamaan sinulle sitä mitä nyt aikuisena toivoisin.
Onneksi sinulla on nyt tilaisuus katkaista ehkä sukupolvien kierre ja olla omille lapsille paljon parempi, oikeudenmukaisempi ja hyvä vanhempi.
Todellakin menet nyt lääkäriin juttelemaan. Sinusta tuntuu nyt että se on ihan hullun hommaa ja turhaa mutta myöhemmin katsot taaksepäin ja ihmettelet miksi et mennyt jo aiemmin. Oma mieheni käy nyt läpi lapsuuden traumojaan äitisuhteestaan koska ei ole käynyt niitä läpi aiemmin, eikä suostunut myöntämään miten suuri vaikutus niillä on hänen elämäänsä ja ajattelutapaansa. Tuokin kun sanot että "ei kukaan sinua kuitenkaan usko kun ei äitisikään usko" johtuu juuri siitä kun äitisi on sinua lytännyt. Kyllä uskoo! Lääkäreistä on ollut ihan uskomaton apu miehelleni ja hänkin alkaa tajuta miten isoista asioista on kyse. Miehelleni sanottiin että hän on nimenomaan oppinut vääränlaiset ajattelumallit lapsuudenkokemustensa takia. Näitä ajatusmalleja on tarkoitus muuttaa terapian avulla. Väärät ajatusmallit johtavat vääränlaisiin selviytymiskeinoihin ja asiat saavat turha isoja mittasuhteita. Tämä on pitkä prosessi mutta olet jo voiton puolella kun alat käsitellä näitä. Kuten huomaat, nämä nousevat pintaan helposti entistä enemmän kun saa omia lapsia ja alkaa pohtia omia suhteitaan vanhempiinsa. Älä jätä tunteitasi huomioimatta. Olet lapsesi äiti ja hän ansaitsee parhaan mahdollisen äidin, sinut terveenä ja terveellä itsetunnolla!
Ja lisään että miehelleni ei todellakaan tarjottu lääkkeitä ensimmäisenä vaihtoehtona vaikka lääkääriin mentiinkin. Lääkäristä se prosessi lähtee käyntiin, sieltä ohjataan eteenpäin. Mieheni sai lääkkeitä vain koska itse pyysi kun on muutakin nykyistä ongelmaa joka vaivaa liikaa. Lääkkeillä ei näitä asioita kuitenkaan ratkota lopullisesti. -22
Alue: Aihe vapaa
Eli kiitos teille. Ja etenkin pahuus-kohtaan tarttuneille. Se oli jotenkin ytimessä tässä.
Ap