"Ei kukaan enää tee noin", mitä vanhan ajan tapoja sinulla on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vien kyläilyllä tuliaisia. Siis jos menen kaverille kahville, voin viedä mukanani kahvipaketin, herkkukeksejä, itsetehtyä pullaa, litran jäätelöä... Ei ole yleinen tapa varsinkaan nuorilla ja nuoriso naureskelee. Kun lapset olivat pieniä ja menivät kaverille yökylään, laitoin mukaan sipsipussin, kesällä mansikoita tai herneitä, hyvää mehua tai limua.

Kun itse olin lapsi, niin kylään mennessä aina vietiin joku pikku tuliainen.

Olen viisikymppinen nainen.

Voi että mua ärsyttää tää kun lapset tulee yökyläilemään tuomisien kanssa. Minä kyllä huolehdin lapsille ruoat ja herkut, ei tarvi tuoda omia.

Allergioiden vuoksi on parempi että tuovat omat ruokansa. Maksa ne heille. Sitä paitsi on kaunis ajatus että tekevät näin.

Leipäjutun aloittajasta veikkaan vuoden 2022 parasta ketjua!❤️

Vierailija kirjoitti:

Omistan stereot, cd levyjä ja dvd soittimen.

Sama, minulla on edelleen täydessä terässä vuonna kivi ja kirves teininä joululahjaksi saadut, nyt 44 vuotta vanhat Pioneerin stereot tuplakasettidekillä, levysoittimella ja kunnon kaiuttimilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Kaunon opettelu ei ole turhaa, riippuu melko paljon alasta, jolla aikoo työskennellä. Joo, jos lapsesta tulee koneistaja, kaunolla ei ehkä tee mitään. Mutta jos valitset sellaisen uran, jossa tutkitaan viime vuosisadan tai edellisten tekstejä, kaunon opettelulla on todellakin paikkansa. Historiaa ja arkeologiaa pidetään usein huuhaatieteinä, mutta niiden avulla opimme koko ajan lisää menneestä. Mietin vain niitä tulevaisuuden historianopiskelijoita, joiden ei ole tarvinnut opetella kaunoa. Osaavatko he lukea lähteitä ollenkaan? Jos mennään 50 vuotta taaksepäin, niin monet lähteet ovat konekirjotuksesta huolimatta kaunolla kirjoitettuja (muistiinpanot, päiväkirjat, reseptit yms.). Vielä vaikeammaksi menee, kun ruvetaan opettelemaan kaikaisempien vuosisatojen käsialoja. Kuinka paljon arkipäivän historiaa jää unholaan vain sen takia, että ihmiset eivät osaa lukea kaunoa?

Tässä taannoin katselin ruotsalaista sarjaa Talot huokuvat historiaa (löytyy Areenasta). Yhdessä jaksossa vierailtiin sellaisen pariskunnan luona, joka oli kiinnostunut 1930-40-luvusta niin paljon, että elivät ja pukeutuivatkin kuin mitkäkin amishit. Olivat saaneet talon mukana monta käsinkirjoitettua päiväkirjaa 100 vuoden takaa, mutta eivät olleet saaneet niistä mitään selvää, kun oli niin vaikealukuista. Kun kuvassa näkyi tätä "vaikealukuista" tekstiä, niin se oli ihan peruskaunoa ja vieläpä todella säntillistä ja säännöllistä, ei siis hataralla käsialalla kirjoitettua suhrua. Että se siitä kiinnostuksesta aikakauteen.

Vierailija kirjoitti:

Avaan oven naiselle ja otan päähineen pois sisätiloissa.

M

Tämä sama homma täälläkin.

Lisäksi en koskaan syö lakki päässä. Ruoka on sen verran pyhä asia, että ruokaa kunnoitetaan syömällä aina lautanen tyhjäksi ja lakki ei ole päässä syödessä.

Mies1971

Keitän vettä hellalla pannussa ja teen pop cornit jyvistä kattilassa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä.

Tämä leipäkeskustelu on niin hämmentävä, että siinä on ainesta av-klassikoksi😃

Itse kuulun niihin, jotka eivät käsitä koko asiaa. Siis latooko joku perheenjäsen pöydälle tai leipäkoriin tms limppuja tai sämpylöitä miten sattuu, kupera puoli alaspäin? Ja joku toinen tulee paikalle ja kääntelee leivät? Kuinka paljon leipiä teillä on kerrallaan esillä ja miksi ihmeessä ne alun perin laitetaan sikinsokin?

Uskonto, taikausko ja pyövelit toivat vielä lisämaustetta keskusteluun 😁

Alkuperäisessä viestissäni oli vain yksi leipä. Kotona automaattisesti pidän leivän oikein päin. Pohjapuoli alaspäin oli se sitten pöydällä, leipäkorissa tai leipälaatikossa. Näin minua on lapsena opetettu arvostamaan ruokaa.

Joskus kylässa käännän leivän, jos se on epäkunnioittavasti väärin päin. En kyllä ketjua alkaessani arvannut, mikä väärinkäsitysten ryöppy seuraa...

Tämä on siis hyvä vanha tapa minulle

(Ilman pyöveleitä tai taikauskoa)

Olen kuusikymppinen enkä ollut ikinä missään törmännyt tällaiseen "rituaaliin". Eli aina oppii jotain uutta. Oikein kaunis vanha ajatus!

Itse olen 47 ja leivän pitäminen oikeikeinpäin on ollut itsestäänselvyys ihan lapsesta saakka.

t. se isomummun (isän äidinäiti, elänyt 1900-1994) opettama, kotoisin Pirkanmaalta

Samoin Pirkanmaalta, se jonka isoäiti oli leipuri, mutta uusi asia minulle. Ruoan kunnioittamista

opetettu kyllä, paljonkin.

Mulla on lähes joka huoneessa stereot, eli siis lähes 10 laitetta, ja cd-levyjä on noin 2000. Dvd ja blu-ray levyjäkin on satoja.  Mä tykkään siitä, että on kunnon musiikkia hyvälaatuisena tarjolla.

-Bias-

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.

Luen paperisia kirjoja.

Tilaan useampaa lehteä.

Keitän perunoita kuorineen.

Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.

Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D

Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.

No, moni ihminen tuntuu ketiiävän perunst kuorittuina tai sitten ei keitä perunoita ollenkaan, vaan syö joþsin muuta.

Useampikin lasten kaveri on ollut meillä ruokapöydässä ihmeissään keitetyn perunan kuorimisen kanssa.

Olin yläasteella 1990-luvulla ja tuolloinkaan ei kaikki osanneet kuoria niitä pottuja kunnolla, ainakin meidän koulussa oli joskus kuoripottuja ruokalassa.

Ja minä epäilen että suurin osa edes osaa kuoria perunaa oikein, siis hienosti.

Sitä EI saa nostaa ylös lautaselta. Se kuoritaan lautasella. Mitään muutakaan ruokaa ei nosteta ilman ja rassata ilmassa, esim leipää voidella kädessä.

Meillä koulussa tähän kiinnitettiin tiukka huomio.

Toissavuonna ostamamme talon edellinen omistaja jätti taloon mankelin. Käytän sitä lakanoihin ja pöytäliinoihin.

Vierailija kirjoitti:

Leipäjutun aloittajasta veikkaan vuoden 2022 parasta ketjua!❤️

Kiitos kaikille. Jotka ymmärtää ja myös niille jotka tahtoo ymmärtää. Ja muille.

Enpä arvannut, että tämä minulle niin tavallinen tapa aiheuttaisi viestitulvan.

t.ap leipäviesteilijä

Nainen 40v. kirjoitti:

Toissavuonna ostamamme talon edellinen omistaja jätti taloon mankelin. Käytän sitä lakanoihin ja pöytäliinoihin.

Ja lisäisin, että pöytäliinan käyttäminen on varmaankin vanhanaikaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vien kyläilyllä tuliaisia. Siis jos menen kaverille kahville, voin viedä mukanani kahvipaketin, herkkukeksejä, itsetehtyä pullaa, litran jäätelöä... Ei ole yleinen tapa varsinkaan nuorilla ja nuoriso naureskelee. Kun lapset olivat pieniä ja menivät kaverille yökylään, laitoin mukaan sipsipussin, kesällä mansikoita tai herneitä, hyvää mehua tai limua.

Kun itse olin lapsi, niin kylään mennessä aina vietiin joku pikku tuliainen.

Olen viisikymppinen nainen.

Voi että mua ärsyttää tää kun lapset tulee yökyläilemään tuomisien kanssa. Minä kyllä huolehdin lapsille ruoat ja herkut, ei tarvi tuoda omia.

Allergioiden vuoksi on parempi että tuovat omat ruokansa. Maksa ne heille. Sitä paitsi on kaunis ajatus että tekevät näin.

Allergiset toki eri asia, se on selvää. Enemmän arvostan kuitenkin "vuoroin vieraissa" tapaa. Eli kutsuisivat oman lapseni vuorostaan heille ja tarjoavat hälle ruoat ja herkut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä.

Tämä leipäkeskustelu on niin hämmentävä, että siinä on ainesta av-klassikoksi😃

Itse kuulun niihin, jotka eivät käsitä koko asiaa. Siis latooko joku perheenjäsen pöydälle tai leipäkoriin tms limppuja tai sämpylöitä miten sattuu, kupera puoli alaspäin? Ja joku toinen tulee paikalle ja kääntelee leivät? Kuinka paljon leipiä teillä on kerrallaan esillä ja miksi ihmeessä ne alun perin laitetaan sikinsokin?

Uskonto, taikausko ja pyövelit toivat vielä lisämaustetta keskusteluun 😁

Alkuperäisessä viestissäni oli vain yksi leipä. Kotona automaattisesti pidän leivän oikein päin. Pohjapuoli alaspäin oli se sitten pöydällä, leipäkorissa tai leipälaatikossa. Näin minua on lapsena opetettu arvostamaan ruokaa.

Joskus kylässa käännän leivän, jos se on epäkunnioittavasti väärin päin. En kyllä ketjua alkaessani arvannut, mikä väärinkäsitysten ryöppy seuraa...

Tämä on siis hyvä vanha tapa minulle

(Ilman pyöveleitä tai taikauskoa)

Olen kuusikymppinen enkä ollut ikinä missään törmännyt tällaiseen "rituaaliin". Eli aina oppii jotain uutta. Oikein kaunis vanha ajatus!

Itse olen 47 ja leivän pitäminen oikeikeinpäin on ollut itsestäänselvyys ihan lapsesta saakka.

t. se isomummun (isän äidinäiti, elänyt 1900-1994) opettama, kotoisin Pirkanmaalta

Onko lähipiirissäsi myös tuttu tapa? Ihmettelen, kun niin harva tuntuu tietävän...

Puutarhuri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä.

Tämä leipäkeskustelu on niin hämmentävä, että siinä on ainesta av-klassikoksi😃

Itse kuulun niihin, jotka eivät käsitä koko asiaa. Siis latooko joku perheenjäsen pöydälle tai leipäkoriin tms limppuja tai sämpylöitä miten sattuu, kupera puoli alaspäin? Ja joku toinen tulee paikalle ja kääntelee leivät? Kuinka paljon leipiä teillä on kerrallaan esillä ja miksi ihmeessä ne alun perin laitetaan sikinsokin?

Uskonto, taikausko ja pyövelit toivat vielä lisämaustetta keskusteluun 😁

Alkuperäisessä viestissäni oli vain yksi leipä. Kotona automaattisesti pidän leivän oikein päin. Pohjapuoli alaspäin oli se sitten pöydällä, leipäkorissa tai leipälaatikossa. Näin minua on lapsena opetettu arvostamaan ruokaa.

Joskus kylässa käännän leivän, jos se on epäkunnioittavasti väärin päin. En kyllä ketjua alkaessani arvannut, mikä väärinkäsitysten ryöppy seuraa...

Tämä on siis hyvä vanha tapa minulle

(Ilman pyöveleitä tai taikauskoa)

Olen kuusikymppinen enkä ollut ikinä missään törmännyt tällaiseen "rituaaliin". Eli aina oppii jotain uutta. Oikein kaunis vanha ajatus!

Itse olen 47 ja leivän pitäminen oikeikeinpäin on ollut itsestäänselvyys ihan lapsesta saakka.

t. se isomummun (isän äidinäiti, elänyt 1900-1994) opettama, kotoisin Pirkanmaalta

Onko lähipiirissäsi myös tuttu tapa? Ihmettelen, kun niin harva tuntuu tietävän...

Ainakin koko meidän suku (sekä isän että äidin puolelta, myös Pirkanmaan ulkopuolella asuvat) on, niin kauan kuin muistan, tehnyt niin enkä oikeastaan näin äkkiseltään tiedä, tunne tai saa päähäni muutenkaan ketään, joka ei täällä pienellä maalaispaikkakunnalla pitäisi leipää aina oikeinpäin kun ns. samojen patojen äärellä ollaan oltu. Lisäksi teen töitä ikäihmisten kanssa ja heillä asia näyttäisi myös suurimmaksi osaksi olevan samoin, riippumatta siitä mistäpäin Suomea heidän alkuperäiset sukujuurensa ovat.

t. se isomummun opettama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdan kausiverhot ikkunoihin ikkunanpesun yhteydessä.

Olen aina ihmetellyt miksi pimeänä talviaikana laitetaan tummat verhot pimentämään asuntoa entisestään. Kesällä vaaleat jopa läpinäkyvät verhot, niin että on pantava säleverhot kiinni.

Olen pohtinut samaa ja tullut siihen tulokseen, että tapa ehkä periytyy niiltä ajoilta, kun talveksi piti saada paksummat verhot ym. eristämään lämmönhukkaa, jotta pirtti pysyi lämpösenä.

Sama juttu mattojen kanssa; alunpitäen niillä on ollut tärkeä rooli lämmön takia, eikä niinkään sisustuksellisista syistä.

Vierailija kirjoitti:

Puutarhuri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä.

Tämä leipäkeskustelu on niin hämmentävä, että siinä on ainesta av-klassikoksi😃

Itse kuulun niihin, jotka eivät käsitä koko asiaa. Siis latooko joku perheenjäsen pöydälle tai leipäkoriin tms limppuja tai sämpylöitä miten sattuu, kupera puoli alaspäin? Ja joku toinen tulee paikalle ja kääntelee leivät? Kuinka paljon leipiä teillä on kerrallaan esillä ja miksi ihmeessä ne alun perin laitetaan sikinsokin?

Uskonto, taikausko ja pyövelit toivat vielä lisämaustetta keskusteluun 😁

Alkuperäisessä viestissäni oli vain yksi leipä. Kotona automaattisesti pidän leivän oikein päin. Pohjapuoli alaspäin oli se sitten pöydällä, leipäkorissa tai leipälaatikossa. Näin minua on lapsena opetettu arvostamaan ruokaa.

Joskus kylässa käännän leivän, jos se on epäkunnioittavasti väärin päin. En kyllä ketjua alkaessani arvannut, mikä väärinkäsitysten ryöppy seuraa...

Tämä on siis hyvä vanha tapa minulle

(Ilman pyöveleitä tai taikauskoa)

Olen kuusikymppinen enkä ollut ikinä missään törmännyt tällaiseen "rituaaliin". Eli aina oppii jotain uutta. Oikein kaunis vanha ajatus!

Itse olen 47 ja leivän pitäminen oikeikeinpäin on ollut itsestäänselvyys ihan lapsesta saakka.

t. se isomummun (isän äidinäiti, elänyt 1900-1994) opettama, kotoisin Pirkanmaalta

Onko lähipiirissäsi myös tuttu tapa? Ihmettelen, kun niin harva tuntuu tietävän...

Ainakin koko meidän suku (sekä isän että äidin puolelta, myös Pirkanmaan ulkopuolella asuvat) on, niin kauan kuin muistan, tehnyt niin enkä oikeastaan näin äkkiseltään tiedä, tunne tai saa päähäni muutenkaan ketään, joka ei täällä pienellä maalaispaikkakunnalla pitäisi leipää aina oikeinpäin kun ns. samojen patojen äärellä ollaan oltu. Lisäksi teen töitä ikäihmisten kanssa ja heillä asia näyttäisi myös suurimmaksi osaksi olevan samoin, riippumatta siitä mistäpäin Suomea heidän alkuperäiset sukujuurensa ovat.

t. se isomummun opettama

Kiitos. Sama minun lähipiirini 💕

Oon ollu oma-aloitteinen miesten suhteen. 

EI ole enää 20-lukua. Pidetään kuulemma hulluna, stalkkerina eikä ainakaan varteenotettavana. Ennen sanottiin että naisten pitää myös tehdä aloitteita. Ja jos teki eikä saanut vastakaikua niin ei johtanut mm siihen ettei moikata kadulla ja tehdään siitä hirveää numeroa ja draamaa! 

Olemme reilu nelikymppinen pariskunta ja teemme itse kaikki ruoat (lounas+päivällinen), emme lämmittele eineksiä. Ulkona syöminen tai takeawayn tilaaminen on harvinaista herkkua, ja liittyy yleensä johonkin spesiaalitilanteeseen kuten synttäreihin ja vuosipäivään.

Tälle on ihan käytännön syykin, sillä noudatamme tiettyä ruokavaliota. Säästämme myös rutkasti rahaa tällä tavalla ja saamme sellaista ruokaa kuin haluamme. Teemme isoja määriä kerrallaan, joista sitten syömme useampana päivänä ja jos jää yli, pakastamme loput. Osaamme käsitellä kokonaista kalaa ja graavata lohen. Teemme ruokaa hieman erikoisemmistakin ruhon osista kuten lavasta ja maksasta. Teemme itse joululaatikot. Lasagne on yksi bravuureistani. Ystäväpiirimme arvostaa kokkaustaitojamme; moni sanoo että onpa tosi hyvää kun teette kaiken itse, moni sanoo ettei osaisi. Odotankin, milloin taas voi kutsua ystäviä vapaammin syömään pitkän kaavan mukaan.

Käytän vielä seinä ja taskukalentereita.