Muita 26-vee (iki)sinkkunaisia?
Ei vaan tunnu löytyvän ketään sellaista, johon jaksaisin alkaa panostaa täysillä. Viimeisestä suhteestakin on jo vuosia aikaa ja sekin päättyi pettämiseen. Yhden kaverin kanssa olisi ollut mahdollisuus alkaa seurustella, mutta meni sitten pupu pöksyyn, kun en halunnut pilata hyvää kaverisuhdetta. Nyt sekin seurustelee jo onnellisesti toisen kanssa. Enkö löydä koskaan ketään? Miten monta vuotta sitä viitsii enää nirsoilla miesten suhteen?
Kommentit (20)
Joo, täällä yksi. Olen vielä vanhempi, mutta erona se etten ole nirso vaan en kelpaa itse kellekään.
Täällä yksi 28v, ei ole ensimmäistäkään suhdetta takana, edes tapailuasteelle en ole päässyt. Mitä tässä enää keksisi, jotkut on selvästi vaan ylijäämätavaraa vaikka kuinka yrittäisi pitää kropan, naaman ja asenteen kunnossa. :(
Olkaa onnellisia te, jotka olette edes kerran saaneet kokea millaista on kun ei ypöyksin tarvitse arkea jaksaa. Tuntuu, että jää jotain olennaista kokematta kun taivaltaa läpi elämän ihan yksinään.
Niiden väärien kanssa on vaan hauskempaa.
Täällä 42v, joka ei voi sanoa kovin monta kertaa seurustelleensa kun noita irtonumeroitakin löytyy.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 09:31"]
Minä löysin mieheni 27-vuotiaana. Se oli oikein hyvä ikä.
[/quote]
Lisään, että ollaan oltu yhdessä 20 vuotta. Äitini oli huolissaan jo aiemmin ja käski asennoitua vanhapiikuuteen...
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 09:25"]
Täällä yksi 28v, ei ole ensimmäistäkään suhdetta takana, edes tapailuasteelle en ole päässyt. Mitä tässä enää keksisi, jotkut on selvästi vaan ylijäämätavaraa vaikka kuinka yrittäisi pitää kropan, naaman ja asenteen kunnossa. :(
Olkaa onnellisia te, jotka olette edes kerran saaneet kokea millaista on kun ei ypöyksin tarvitse arkea jaksaa. Tuntuu, että jää jotain olennaista kokematta kun taivaltaa läpi elämän ihan yksinään.
[/quote]
Yritätkö tavoitella liian korkeaa tasoa?
Pitäisi liikkua jossain ja olla avoimella mielellä. Ei kuitenkaan liian innokas. Miten nettideittailu sujuisi?
Liian korkeaa tasoa... Ihan tavallinen, rehti mies kelpaisi kunhan ei päissään ole ympäri viikon. Ei haittaisi yhtään kaljuus, mahakkuus tai duunariammatti. Ei tässä ole valikoimaan päässyt kun kukaan ei ole ollut kiinnostunut. -4
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 09:25"]
Täällä yksi 28v, ei ole ensimmäistäkään suhdetta takana, edes tapailuasteelle en ole päässyt. Mitä tässä enää keksisi, jotkut on selvästi vaan ylijäämätavaraa vaikka kuinka yrittäisi pitää kropan, naaman ja asenteen kunnossa. :(
Olkaa onnellisia te, jotka olette edes kerran saaneet kokea millaista on kun ei ypöyksin tarvitse arkea jaksaa. Tuntuu, että jää jotain olennaista kokematta kun taivaltaa läpi elämän ihan yksinään.
[/quote]
No et oo kyllä menettänyt yhtään mitään.
T. Katkera harppu
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 09:44"]
Liian korkeaa tasoa... Ihan tavallinen, rehti mies kelpaisi kunhan ei päissään ole ympäri viikon. Ei haittaisi yhtään kaljuus, mahakkuus tai duunariammatti. Ei tässä ole valikoimaan päässyt kun kukaan ei ole ollut kiinnostunut. -4
[/quote]
Aika ylimielinen suhtautuminen sulla miehiin. Duunariammatti, kaljuus tai mahakkuus eivät kerro miehen tasosta mitään. Miehet ei pidä sua selkeästi tarpeeksi kiinnostavana ja tutustumisen arvoisena, tästä syystä et pääse edes tutustumisasteelle. Parisuhteita ajatellessa hauskuus, avoimuus, yhteensopivat luonteet sun muut on niitä seikkoja, jotka kertoo omasta tasosta - ei esim. koulutus.
12: Eli "liian korkea taso" tarkoitti siis miehen luonnetta? Pitäisi tyytyä niihin jotka ovat tympeitä luonteeltaan vai mikä ihme on pointtisi? Tärkeintä minulle olisi että tulisi miehen kanssa juttuun, oli kyseessä sitten millainen heppu tahansa, en pidä sitä ylimielisenä käytöksenä.
Ei tarvitse tulla lyttäämään enempää, olen jo hyväksynyt että vanhaksipiiaksi tässä jäädään.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 10:16"]
12: Eli "liian korkea taso" tarkoitti siis miehen luonnetta? Pitäisi tyytyä niihin jotka ovat tympeitä luonteeltaan vai mikä ihme on pointtisi? Tärkeintä minulle olisi että tulisi miehen kanssa juttuun, oli kyseessä sitten millainen heppu tahansa, en pidä sitä ylimielisenä käytöksenä.
Ei tarvitse tulla lyttäämään enempää, olen jo hyväksynyt että vanhaksipiiaksi tässä jäädään.
[/quote]
Noh, sinä päättelit että tarkoitin "tasolla" koulutusta ja niin edelleen. Se oli sitä ylimielisyyttä. Ja onhan se edelleen faktaa, että jos et saa kiinnostumaan haluamiasi miehiä tavoittelet vaan jotain, mihin ei riitä rahkeet :/
Eikä tämä ole lyttäämistä, tiedän hyvin miten nämä asiat menevät kun olen samassa veneessä :) Olen vaan itse jo luovuttanut kun tiedän, etten saa minua kiinnostavia miehiä kiinnostumaan ja ne miehet, jotka musta kiinnostuu ei taas mussa herätä tunteita. Ei kaikki voita tässä ihmissuhdepelissä vaikka kuinka yrittäisi.
14: Aika paljon oletuksia teet itsekin, mm. etten "saisi haluamiani miehiä". En ole koskaan kiinnostunut kenestäkään eikä kukaan ole kiinnostunut minusta. Useimmat tarkoittavat tasolla juuri noita ulkoisia ominaisuuksia, varakkuutta ja ulkonäköä. Siitä oma oletukseni.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 10:24"]
14: Aika paljon oletuksia teet itsekin, mm. etten "saisi haluamiani miehiä". En ole koskaan kiinnostunut kenestäkään eikä kukaan ole kiinnostunut minusta. Useimmat tarkoittavat tasolla juuri noita ulkoisia ominaisuuksia, varakkuutta ja ulkonäköä. Siitä oma oletukseni.
[/quote]
Totta helvetissä teen oletuksia, kun viittaat itseesi mm. sen, että hyväksyt tulevan statuksesi vanhanapiikana ja pidät itseäsi ylijäämätavarana! :D Luepa noi aiemmat kommenttisija mieti millaisen kuvan itsestäsi oikein annat...
Voin kertoa, että tollanen huono itseinho karkottaa kyllä ne loputkin miehet jossain vaiheessa, jos jostain kiinnostut.
Täällä! Tuntuu et mistään ei löydy hyvää, normaalia, hyvännäköistä johon jaksais itsekkin panostaa. Onhan nuita ehdokkaita aina, niinkuin varmaan kaikkilla mutta ei semmosta jonka eteen jaksais nähdä vaivaa..
Täälläkin on yksi 26-vuotias ikisinkku, joka ei ole koskaan seurustellut. Ulkonäössäni tai luonteessani ei pitäisi olla mitään erityistä vikaa, mutta jostain syystä en ole koskaan tavannut ketään, jonka kanssa olisi ollut molemminpuolista mielenkiintoa.
Tässä vaiheessa tuntuu kauhean vaikealta enää löytää ketään. Olen töissä naisvaltaisella alalla, enkä harrastuksissanikaan tapaa ikäisiäni miehiä. Muutenkin tuntuu, että muut ikäiseni ovat jo naimissa ja perustavat perhettä. Nettitreffeillekään en ole uskaltautunut kaikkien kuulemieni kauhukertomusten jälkeen. Vähän epäilyttää, osaisinko edes enää aloittaa treffailua tässä iässä.
Poikien/miesten kanssa juttelu ei ikinä ole ollut minulle ongelma. Kaverustuminen on aina ollut helppoa, mutta mitään romanttista ei vain synny. Haluaisin kovasti löytää jonkun, mutta en enää usko, että niin tulee tapahtumaan.
Toinen 26-vuotias ikisinkku ilmoittautuu. Mulle kelpaa melkeen kuka vaan (kunhan ei oli yli 50) mutta tässä tilanteessa vain ne limaset vanhat miehet ehdottelee baarissa 5min ennen valoa ja kukaan nuorempi ei katso päinkään...
Älä nirsoile, niin saletisti natsaa.