Lue keskustelun säännöt.
Ylpeys ja ennakkoluulo -maailman ihmeellisyyksiä
06.01.2022 |
Tähän voi kertoa kummastelunsa tai ihmettelynsä joko koskien kirjaa, sarjaa tai elokuvaversioita.
Kommentit (375)
Onko kukaan nähnyt tätä 80-luvun sarjaa? Millainenkohan se mahtaa olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi suosikkikohtauksistani on kun Mr. Collins vertaa Bennetin neitojen tädin, Mrs. Philipsin, asuntoa Rosingsin pieneen kesäaamiaishuoneeseen. Täti loukkaantuu aluksi mutta Jane korjaa tilannetta kertomalla, että Rosings Park on ilmeisesti hyvinkin mahtava. Mr. Collins tietenkin jatkaa tästä innolla takanreunushintoineen päivineen.
Juu, ja kun Charlotte kutsuu Elizabethin vierailulle, Lizzie sanoo ehdoksi sen, että hänen on päästävä näkemään kuuluisa takanreunus. 😂
Vierailija kirjoitti:
Niistä katseista... yksi lempikohtauksistani:
Olipas tuo Elisabeth uhkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästelin aina leffaa katsoessa, että äiti herroittelee omaa aviomiestään. Ilmeisesti kuitenkin oli ihan normaalia tuolloin.
Ärsyttää myös aivan suunnattomasti, että perhe on liemessä ison naimattoman sisaruskatraan ja varattomuuden kanssa mutta iskä vaan puuhailee jotain kirjastonurkassaan ikään kuin asia ei häntä koskettaisi lainkaan. Näin siis ainakin tuossa Keira Knightleyn tähdittämässä versiossa.
Kyllä se kirjoissakin suunnilleen tuollaista oli. Se isä tykkäsi viettää paljon aikaa yksin, koska varsinkin vaimonsa kotkotukset veivät siltä voimavaroja, ja varmaan oli muutenkin aika introvertti. Kuitenkin tärkeissä asioissa otti kyllä vastuunsa, esim. kun Lydia karkasi.
Ja mitäpä se isä olisi voinut oikeastaan tehdä sille varattomuudelle? Ei ollut saanut yhtään poikalasta, joten talo, maat ja titteli (oliko heillä mitään arvonimeä?) menisi joka tapauksessa Mr. Collinsille, samoin suurin osa rahavaroista. Eikä tuohon aikaan tuossa luokkatasossa eläviä ollut lisätienesteihin oikein muuta mahdollisuuksia kuin perintö tai muu onnekas sattuma.
Leffassa minua ärsytti se, että Kiefer Sutherlandilla oli aivan liian valkoiset hampaat sen aikakauden sen ikäiselle miehelle. Pikkujuttuja, mutta itselle tällaiset on tärkeitä. Onneksi naisten hiukset sentään pysyivät suurimman osan ajasta kiinni. Ärsyttää kun niin monessa historia- ja pukudraamassa naiset liehuu tukka auki milloin missäkin.
Isä olisi voinut jollakin tavalla osoittaa olevansa kiinnostunut tyttäriensä tulevaisuudesta. Miehenä hänellä kuitenkin varmasti eniten yhteiskunnallista liikkumisvaraa ja vanhemman velvollisuus on huolehtia lapsistaan. Mamma Bennet oli aikamoinen tomppeli mutta sentään yritti järjestää tyttäriään naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Niistä katseista... yksi lempikohtauksistani:
Heh, muistelin ettei Colin Firth ole mitenkään erityisen komea minun mielestäni, mutta kyllähän hän oli tässä roolissa jotenkin todella hot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
BBC: Versiossa Janen näyttelijän valinta on ollut minusta nappisuoritus ja juuri ulkonäön takia. Hän nimenomaan olisi tuohon aikaan ollut se kaunotar noilla piirteillä.
Ja minusta hienosti hänen kauneutensa mätsää Georgina Darcyn ulkonäköön, jota myös kovin kehutaan kauneudestaan. Molemmat sellaisia eteerisen kauniita vaaleaveriköitä siroine piirteineen.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan nähnyt tätä 80-luvun sarjaa? Millainenkohan se mahtaa olla?
Youtubesta löytyi. Jaksot nähtävästi pätkitty vaan pieniin osiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesittekö, että Colin Firthillä oli sarjan kuvausten aikaan ja vielä niiden jälkeen suhde Elizabethiä esittäneen Ehlen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että Colin Firthillä oli sarjan kuvausten aikaan ja vielä niiden jälkeen suhde Elizabethiä esittäneen Ehlen kanssa.
No oho. Ihmettelinkin kun joku kirjoitti ettei näillä ollut mielestään kemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästelin aina leffaa katsoessa, että äiti herroittelee omaa aviomiestään. Ilmeisesti kuitenkin oli ihan normaalia tuolloin.
Ärsyttää myös aivan suunnattomasti, että perhe on liemessä ison naimattoman sisaruskatraan ja varattomuuden kanssa mutta iskä vaan puuhailee jotain kirjastonurkassaan ikään kuin asia ei häntä koskettaisi lainkaan. Näin siis ainakin tuossa Keira Knightleyn tähdittämässä versiossa.
Kyllä se kirjoissakin suunnilleen tuollaista oli. Se isä tykkäsi viettää paljon aikaa yksin, koska varsinkin vaimonsa kotkotukset veivät siltä voimavaroja, ja varmaan oli muutenkin aika introvertti. Kuitenkin tärkeissä asioissa otti kyllä vastuunsa, esim. kun Lydia karkasi.
Noista vaimon kotkotuksista tuli mieleen Hugh Laurie joka esitti jossain Austen-filmatisoinnissa loistavalla tavalla kurkkuaan myöten rouvansa hössötystä täynnä olevaa aviomiestä. Olisko ollut se jossa oli Emma Thompson pääosassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa: miksi Lizin näyttelijä on elokuvassa ja sarjassa sisarusparven kaunein, vaikka kirjassa selvästi kerrotaan, että Janen on sisaruksista kaunein.
Kauneusihanteet olivat erilaisia 1800-luvulla. Vaalea ja "valju" oli silloin lähtökohtaisesti kauniimpi kuin tumma ja verevä.
Nykyajan leffa- ja televisiosarjan tekijät voivat silti valita (tai maskeerata) näyttelijät niin, että Liz on vähemmän kaunis, oli hiukset minkäväriset vain. Tietysti nämä ovat makuasioitakin, mutta kun kerran yleinen käsitys tuntuu olevan, että 90-luvun sarjassa Liz on kauniimpi, niin hänen olisi pitänyt näytellä Janea.
Niin, Liz oli meidän mittapuullamme kauniimpi. Janen näyttelijä omaa kuitenkin sellaiset piirteet, mitkä silloin oli kauneusihanteena 1700-1800- luvun taitteessa. Pitkä kaula, ei liian hoikka eikä pyöreä, suuret silmät, lempeät kasvot. Ei tuolloin varsinkaan noissa piireissä arvostettu, että naisessa olis luonnetta mitä Lizillä oli.
Katsoppa vaikka naisista tehtyjä maalauksia ja vertaa niitä Susannah Harkeriin. Hänellä oli kaikki eleet ja asennotkin kuin sen ajan maalauksissa naisilla oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästelin aina leffaa katsoessa, että äiti herroittelee omaa aviomiestään. Ilmeisesti kuitenkin oli ihan normaalia tuolloin.
Ärsyttää myös aivan suunnattomasti, että perhe on liemessä ison naimattoman sisaruskatraan ja varattomuuden kanssa mutta iskä vaan puuhailee jotain kirjastonurkassaan ikään kuin asia ei häntä koskettaisi lainkaan. Näin siis ainakin tuossa Keira Knightleyn tähdittämässä versiossa.
Kyllä se kirjoissakin suunnilleen tuollaista oli. Se isä tykkäsi viettää paljon aikaa yksin, koska varsinkin vaimonsa kotkotukset veivät siltä voimavaroja, ja varmaan oli muutenkin aika introvertti. Kuitenkin tärkeissä asioissa otti kyllä vastuunsa, esim. kun Lydia karkasi.
Ja mitäpä se isä olisi voinut oikeastaan tehdä sille varattomuudelle? Ei ollut saanut yhtään poikalasta, joten talo, maat ja titteli (oliko heillä mitään arvonimeä?) menisi joka tapauksessa Mr. Collinsille, samoin suurin osa rahavaroista. Eikä tuohon aikaan tuossa luokkatasossa eläviä ollut lisätienesteihin oikein muuta mahdollisuuksia kuin perintö tai muu onnekas sattuma.
Leffassa minua ärsytti se, että Kiefer Sutherlandilla oli aivan liian valkoiset hampaat sen aikakauden sen ikäiselle miehelle. Pikkujuttuja, mutta itselle tällaiset on tärkeitä. Onneksi naisten hiukset sentään pysyivät suurimman osan ajasta kiinni. Ärsyttää kun niin monessa historia- ja pukudraamassa naiset liehuu tukka auki milloin missäkin.
Isä olisi voinut jollakin tavalla osoittaa olevansa kiinnostunut tyttäriensä tulevaisuudesta. Miehenä hänellä kuitenkin varmasti eniten yhteiskunnallista liikkumisvaraa ja vanhemman velvollisuus on huolehtia lapsistaan. Mamma Bennet oli aikamoinen tomppeli mutta sentään yritti järjestää tyttäriään naimisiin.
Tyttärien naittaminen oli tuohon aikaan äitien hommaa. Ja varmasti oli kiinnostunut tyttäriensä tulevaisuudesta, pohti sitä varmasti paljonkin. Mutta ei hössöttänyt siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästelin aina leffaa katsoessa, että äiti herroittelee omaa aviomiestään. Ilmeisesti kuitenkin oli ihan normaalia tuolloin.
Ärsyttää myös aivan suunnattomasti, että perhe on liemessä ison naimattoman sisaruskatraan ja varattomuuden kanssa mutta iskä vaan puuhailee jotain kirjastonurkassaan ikään kuin asia ei häntä koskettaisi lainkaan. Näin siis ainakin tuossa Keira Knightleyn tähdittämässä versiossa.
Kyllä se kirjoissakin suunnilleen tuollaista oli. Se isä tykkäsi viettää paljon aikaa yksin, koska varsinkin vaimonsa kotkotukset veivät siltä voimavaroja, ja varmaan oli muutenkin aika introvertti. Kuitenkin tärkeissä asioissa otti kyllä vastuunsa, esim. kun Lydia karkasi.
Noista vaimon kotkotuksista tuli mieleen Hugh Laurie joka esitti jossain Austen-filmatisoinnissa loistavalla tavalla kurkkuaan myöten rouvansa hössötystä täynnä olevaa aviomiestä. Olisko ollut se jossa oli Emma Thompson pääosassa.
Olikohan se Sense and Sensibility 🤔. Joka tapauksessa se on ihan ok, mutta en tykännyt roolituksesta. Rickman, ewww. Thompson ja Grant ei ihan myöskään aiheuttanut perhosia vatsaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa: miksi Lizin näyttelijä on elokuvassa ja sarjassa sisarusparven kaunein, vaikka kirjassa selvästi kerrotaan, että Janen on sisaruksista kaunein.
Kauneusihanteet olivat erilaisia 1800-luvulla. Vaalea ja "valju" oli silloin lähtökohtaisesti kauniimpi kuin tumma ja verevä.
Nykyajan leffa- ja televisiosarjan tekijät voivat silti valita (tai maskeerata) näyttelijät niin, että Liz on vähemmän kaunis, oli hiukset minkäväriset vain. Tietysti nämä ovat makuasioitakin, mutta kun kerran yleinen käsitys tuntuu olevan, että 90-luvun sarjassa Liz on kauniimpi, niin hänen olisi pitänyt näytellä Janea.
Minusta roolitus oli onnistunut ja kuvasti heidän luonnettaan: Jane rauhallinen ja harkitseva, klassisella tavalla kaunis (hänen ulkonäköään myös kehutaan BBC:n sarjassa moneen kertaan), Elizabeth leikkisä ja sitä kautta vetovoimainen, ja tämä näkyi hyvin silmissä (joihin Darcy ihastui).
En aivan ymmärtänyt mistä tulee "yleinen käsitys että Liz on kauniimpi". Minusta Jane on heistä klassisella tavalla kauniimpi. Elizabeth on toki myös erittäin viehättävä, mutta eihän missään anneta ymmärtääkään että hän olisi ruma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästelin aina leffaa katsoessa, että äiti herroittelee omaa aviomiestään. Ilmeisesti kuitenkin oli ihan normaalia tuolloin.
Ärsyttää myös aivan suunnattomasti, että perhe on liemessä ison naimattoman sisaruskatraan ja varattomuuden kanssa mutta iskä vaan puuhailee jotain kirjastonurkassaan ikään kuin asia ei häntä koskettaisi lainkaan. Näin siis ainakin tuossa Keira Knightleyn tähdittämässä versiossa.
Kyllä se kirjoissakin suunnilleen tuollaista oli. Se isä tykkäsi viettää paljon aikaa yksin, koska varsinkin vaimonsa kotkotukset veivät siltä voimavaroja, ja varmaan oli muutenkin aika introvertti. Kuitenkin tärkeissä asioissa otti kyllä vastuunsa, esim. kun Lydia karkasi.
Noista vaimon kotkotuksista tuli mieleen Hugh Laurie joka esitti jossain Austen-filmatisoinnissa loistavalla tavalla kurkkuaan myöten rouvansa hössötystä täynnä olevaa aviomiestä. Olisko ollut se jossa oli Emma Thompson pääosassa.
Olikohan se Sense and Sensibility 🤔. Joka tapauksessa se on ihan ok, mutta en tykännyt roolituksesta. Rickman, ewww. Thompson ja Grant ei ihan myöskään aiheuttanut perhosia vatsaan.
Rickman oli just ihana.
Vierailija kirjoitti:
Lampen sukeltaminen toimi mielestäni siksikin, että Mr. Darcya kuviteltiin jäykäksi ja täysin kaavoihin kangistuneeksi (herras)mieheksi- mitä tämä ei kuitenkaan ollut. Elizabeth pääsee näkemään Darcyn rennomman puolen vasta sarjan loppupuolella.
Mitä tulee itse teoksiin, minäkin rakastan BBC:n versiota. Sopivan vähäeleinen ja jopa kuivahko, käy hyvin yksiin tyylilajin kanssa. Pidän kovasti faktapohjaisuudesta (yhdistettynä isoon budjettiin ;D ) tässä versiossa. Pakko kyllä myöntää, että pääparin välillä en aisti vieläkään mitään suurempia tunteita, vaikka Darcy itse palaa intohimosta yksipuolisesti (silmät suorastaan leiskuvat joissakin kohtauksissa). Niin ja mielestäni Jane on kaunis, muttei ihan perinteisellä tavalla. Tuo mieleen jonkun muinaisen kaunottaren, hänessä on siis sellaista veistoksellisuutta.
Minä ajattelin parista kirjan vuorosanasta, että Lizzy saattoi kääntyä hieman Charlottemaiseen ratkaisuun, siinähän vitsaillaan että tunteet syttyi kun hän näki kauniin kartanon. Toki Lizzy on varmasti kunnioittanut Darcya ja ilmeisesti oli tunteita, mutta ei hän ollut myöskään yhtä romantikko kuin siskonsa. Sikäli pitkällinen viileys sopi hyvin.
Eikä tuon ajan naiselle olisi eduksi osoittaa liian avoimesti tunteitaan ennen kuin on ns nimet paperissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko Bridget Jonesissa, kun Bridget kavereineen katsoi ja kelasi sata kertaa sen lampiuintikohtauksen? Antoivat ymmärtää että siinä näkyisi oikein pylly.
No ei näy 😠Onko kukaan lukenut Bridget Jones: Edge of Reason kirjaa? Siinähän Bridget pääsee haastattelemaan Colin Firthia. Kyselee sata kysymystä märästä paidasta, mutta lempikohtani on se, kun Colin kertoo kohtauksesta, jossa Lizzie saapuu kävellen Netherfield Parkiin ja hänen mekkonsa helma on aivan mudassa. Ohjaaja oli sanonut Colinille, että nähdessään Lizzien hänen piti kuvitella, että hänellä on erektio. 😀
Dvdltä leffan extroista löytyy tuo haastattelu. Renee esittää siinä Brigettiä ja Colin itseään:).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko Bridget Jonesissa, kun Bridget kavereineen katsoi ja kelasi sata kertaa sen lampiuintikohtauksen? Antoivat ymmärtää että siinä näkyisi oikein pylly.
No ei näy 😠Onko kukaan lukenut Bridget Jones: Edge of Reason kirjaa? Siinähän Bridget pääsee haastattelemaan Colin Firthia. Kyselee sata kysymystä märästä paidasta, mutta lempikohtani on se, kun Colin kertoo kohtauksesta, jossa Lizzie saapuu kävellen Netherfield Parkiin ja hänen mekkonsa helma on aivan mudassa. Ohjaaja oli sanonut Colinille, että nähdessään Lizzien hänen piti kuvitella, että hänellä on erektio. 😀
Dvdltä leffan extroista löytyy tuo haastattelu. Renee esittää siinä Brigettiä ja Colin itseään:).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästelin aina leffaa katsoessa, että äiti herroittelee omaa aviomiestään. Ilmeisesti kuitenkin oli ihan normaalia tuolloin.
Ärsyttää myös aivan suunnattomasti, että perhe on liemessä ison naimattoman sisaruskatraan ja varattomuuden kanssa mutta iskä vaan puuhailee jotain kirjastonurkassaan ikään kuin asia ei häntä koskettaisi lainkaan. Näin siis ainakin tuossa Keira Knightleyn tähdittämässä versiossa.
Kyllä se kirjoissakin suunnilleen tuollaista oli. Se isä tykkäsi viettää paljon aikaa yksin, koska varsinkin vaimonsa kotkotukset veivät siltä voimavaroja, ja varmaan oli muutenkin aika introvertti. Kuitenkin tärkeissä asioissa otti kyllä vastuunsa, esim. kun Lydia karkasi.
Ja mitäpä se isä olisi voinut oikeastaan tehdä sille varattomuudelle? Ei ollut saanut yhtään poikalasta, joten talo, maat ja titteli (oliko heillä mitään arvonimeä?) menisi joka tapauksessa Mr. Collinsille, samoin suurin osa rahavaroista. Eikä tuohon aikaan tuossa luokkatasossa eläviä ollut lisätienesteihin oikein muuta mahdollisuuksia kuin perintö tai muu onnekas sattuma.
Leffassa minua ärsytti se, että Kiefer Sutherlandilla oli aivan liian valkoiset hampaat sen aikakauden sen ikäiselle miehelle. Pikkujuttuja, mutta itselle tällaiset on tärkeitä. Onneksi naisten hiukset sentään pysyivät suurimman osan ajasta kiinni. Ärsyttää kun niin monessa historia- ja pukudraamassa naiset liehuu tukka auki milloin missäkin.
Isä olisi voinut jollakin tavalla osoittaa olevansa kiinnostunut tyttäriensä tulevaisuudesta. Miehenä hänellä kuitenkin varmasti eniten yhteiskunnallista liikkumisvaraa ja vanhemman velvollisuus on huolehtia lapsistaan. Mamma Bennet oli aikamoinen tomppeli mutta sentään yritti järjestää tyttäriään naimisiin.
Tyttärien naittaminen oli tuohon aikaan äitien hommaa. Ja varmasti oli kiinnostunut tyttäriensä tulevaisuudesta, pohti sitä varmasti paljonkin. Mutta ei hössöttänyt siitä.
Ja seurapiirielämä tanssiaisineen epäilemättä oli huomattavasti enemmän rouva kuin herra Bennetin mieleen. Tosin kyllähän herra Bennetkin raahautui paikalle kriittisissä kohdissa, mm. meni tapaamaan uutta naapuria (Mr. Bingley) ja osallistui joihinkin tapahtumiin. Oikeasti ainoa tapa millä hän olisi voinut tyttäriensä asemaa parantaa olisi ollut raha. Parikymmentä tuhatta puntaa per tytär ja tilanne olisi ollut aivan toinen. Sitä vain ei ollut mistään saatavilla.
Nykyajan leffa- ja televisiosarjan tekijät voivat silti valita (tai maskeerata) näyttelijät niin, että Liz on vähemmän kaunis, oli hiukset minkäväriset vain. Tietysti nämä ovat makuasioitakin, mutta kun kerran yleinen käsitys tuntuu olevan, että 90-luvun sarjassa Liz on kauniimpi, niin hänen olisi pitänyt näytellä Janea.